Peppi täällä

:open_mouth: Heräsin edellisyönä krapulaan. Painajaisiin, kylmään, kuumaan ja epätoivoon. Nyt se on loppu. Juominen, tissuttelu . Ei yhtään enää. Ei näitä öitä eikä väsyneitä usvaisia aamuja.
Tänään heräsin väsyneenä mutta onnellisena, menin nukkumaan eilen selvin päin. Olen uusi täällä, urani alussa, on mukava kun en ole yksin. :slight_smile:

Kaikenlaisia unia. Itse näin viimeyönä parikin unta, jossa join olutta. Molemmissa tunsin suurta vastenmielisyyttä ja herätessäni oli todella pettynyt itseeni. Harmitti, että miksi tätä pitää litkiä, mutta olin “tyytyväinen”, että join vaan vähän. Kunnolla herättyäni tajusin sen olleen kokonaan unta ja arvatenkin heti tuli voittaja olo! En sitten juonut - vieläkään :slight_smile:
Onnea raittiuden tielle ja hyvää Juhannusta!

Tervetuloa peppi :slight_smile:. Kannattaa kertoa hieman vaikka lisääkin itsestään niin aukeaa muille ja ennen kaikkea itsellesi paremmin. Halu lopettaa on tärkein mutta yksin siinä harva selviää jos on homma jo pitkällä. Tsemiä!

:smiley: Mulle oli vastattu. Kiitos. Tänään auringon paistaessa, juhannuksen ollessa ovella, mietin edellisyön päätöstäni. Aloittaisko sen raittiuden vasta juhannuksen jälkeen…keitin kahvit, menin ulos ottamaan aurinkoa, rapsuttelin koiraa, huomenna on työpäivä ja minä herään pää selvänä ja ajatukset kirkkaana :slight_smile: Kohta kaksi päivää juomatta. :slight_smile: :slight_smile:

Miksi aloittaisit vasta juhannuksen jälkeen kun voit lopettaa jo eilen? Menetät monta hyvää päivää lykkäämällä päätöstä.

Juuri niin :slight_smile: . Aloitin eilen ja jatkan ihanan kirkasta elämää. Juuri nyt on ihan älyttömän hyvät fiilikset. Kotona ei ole mitään, mikä pakottaisi juomaan. Jääkaapissa vain ruokaa. Minä olen sellainen, joka juo niin kauan kuin juomaa riittää. Jos sitä jää, juominen jatkuu seuraavana päivänä. Olen tissutellut yli kymmenen vuotta. Noin neljänä päivänä viikossa. Olen tehnyt kokoajan töitä. Paljon töitä. Olen urheillut säännöllisesti. Olen palkinnut itseni aina urheilun jälkeen oluella ja urheillut hyvällä menestyksellä krapulassa. Olen juonut työstressiin, sydänduruihin, rentoutuakseni, pitääkseni hauskaa, koska on vapaata, koska on niin paljon töitä…kyllä te tiedätte. Noista unista vielä, yksi mun kaveri, viinaan menevä mies kertoi nähneensä unen jossa hän oli ollut festareilla ja juuri avaamassa ensimmäistä olutta kun kaunis nainen oli tullut hänen luokseen ja sanonut, ettei anna seksiä jos mies juo yhdenkin. Miehen teki mieli seksiä ja olutta. Arvatkaa kumman hän valitsi… :slight_smile:

Ei muuta kuin tsemppiä Peppi! Alkoholismissa on monta puolta. Osittain se on fyysistä riippuvuutta, osittain psyykkisistä. Se on kuitenkin myöskin mielentila ja tapa, jonka voi muuttaa.

Minä join itseni alkoholistiksi 35 vuoden aikana. Mitenkään helposti en addiktoitunut, mutta kyllä terveetkin aivot saa liuotettua, kun tarpeeksi kauan viinalla liuottaa. Hermosolun saa tykkäämään viinasta, kun tarpeeksi kauan pakottaa.

Minä olen niitä, joille juomatta oleminen sinänsä on hyvin helppoa. Lopettaminen oli vaikeaa. Lopetin useasti, ennen kuin lopetin kokonaan. Siinkän ei ole mitään pahaa, että lopettaa useasti. Onhan se parempi, kuin jatkuvasti juominen.

Aluksi pelotti lopettaminen. Kuinka pystyn pitämään itseni irti viinasta? Minua eivätole viinapirut vaivanneet eikä viina himota. Tavoista on silti hankala päästä kokonaan irti. Pitää olla tarkkana, ettei lipsahda otin puolelle. Tärkeintä on vaan päättää, että ei juo. Ei ota koskaan eikä missään tilanteessa. Silloin sitä asiaa ei tarvitse niin hirveästi mietti ja jauhaa.

Raittiina on hyvä olla. Ei vaivaa krapula. Ei mene aikaa juomiseen ja siitä toipumiseen. Voi lähteä lenkille milloin vain. Olo on virkeämpi, koska uni on syvempi. Terveys on parempi. Ei tätä kannata pois heittää.

Voi kiitos siitä mitä kerroit. Täällä on niin fiksuja ja sydämellisiä ihmisiä. Samassa veneessä. Eri vaiheissa. Ne joilla on jo kokemusta raittiudesta auttavat muita. Jos en olisi löytänyt tätä foorumia, en usko että olisin nyt selvinpäin. Kaikki on vasta alussa, mutta täällä olen jotenkin turvassa kun on ihmisiä jotka ymmärtävät missä liemessä oikeasti on kun on riippuvainen. Kohta menen nukkumaan, koska kännääminen vieläkin väsyttää. Huomenna herään pirteämpänä kuin tänään työaamuun. Kiitos kaikille minulle vastanneille. :stuck_out_tongue: :smiley: :smiley:

Onneksi olkoon, Peppi hyvä!
Minullekin tuli aikoinaan ensimmäisen raittiin päivän jälkeen toinen, ja sitten kolmas. Raittius on minulle elinehto, tuskin olisin enää täällä kirjoittelemassa, jos en olisi saanut armoa luopua alkoholista. Elämä ei ole täydellistä iloa ja riemua, mutta vastukset ja murheet olen ohittanut turvautumatta alkoholin suomaan hetkelliseen helpotukseen. Parhaita hetkiä on ollut, kun alkoholistina voin silmätysten myöntää toiselle alkoholistille tarvitsevani toisten tukea. Ja on ihana ihme, että Sinä uutena jäsenenä voit täällä tukea meitä palstan lukijoita.

Hyvää ja raitista Juhannusta!

Ihana aamu. Aurinko paistaa. Aamut on helppoja. Alkoholia ei tee mieli, yleensä on itseinho ja krapula.
Tänään on juhannus. :open_mouth: pelottaa…jos iltapäivällä himo voittaa. Kun tulen töistä ja olenkin sitämieltä, että olen ansainnut rentouttavat juomat. Eilen oli jo lähellä. Ostin limuja, ainakun tekee mieli juoda alkoholia kaadankin fanttaa lasiiin…Tuntuu naurettavalta, mutta oikeesti pelottaa vähän :confused: miten selviän…

Moiks ja tervetuloa Peppi!
Onnea alkaneelle taipaleelle joka vie varmasti oikeaan suuntaan!

Minkälaiset juhannus suunnitelmat sinulla on? Vietätkö ystävien tai perheen kanssa? Aikovatko ihmiset juoda keiden kanssa olet?.. Itse aion viettää yksin juhannuksen, vaikka se ei ehkä houkuttelevalta kuulosta, mutta näin vältän ikävät houkutukset. Näitä juhlia kuitenkin tulee ja menee ja voi päivästä/yöstä silti nauttia. Keksi oma selviytymis strategia tähän(kin) päivään.

Niinpä, pelottavaa se alussa on. Pelottaa, että voiko lupauksensa pitää ja juotava on jo tavan vuoksi. Minusta tuo kuulostaa hyvältä, että ostit limua ja juot sitä. Minä teen ihan samoin, ostan maustettuja vissyjä aimo lastin ja lipittelen niitä.

Se auttaa, jos vaan on päätttänyt, että ei juo milloinkaan missään tilanteessa. Tästä täytyy aina välillä muistuttaa itseään, muuten saattaa pelkän tavan takia luiskahtaa liukkaalle puolelle baanaa. Alkoholismi esiintyy monella tapaa. Minulla ilmeisesti ei kovin suurta fyysistä riippuvuutta ollut, sillä en lopettamisen jälkeen ole tuntenut mitään juomisen pakkoa. Enemmän tässä on kyse 35 jatkuneesta pinttyneestä tavasta tappaa aikaa ja pitää hauskaa. Nyt täytyy juurruttaa itseensä uusi vähitellen pinttyvä tapa.

Yksi, jälkeen päin täysin turhalta tuntuva, ongelma alussa voi olla se, että ujostuttaa kertoa ihmisille, ettei nyt juo. Minä otin sen linjan, etten selitellyt yhtään. Jos joku kysyi, sanoi, etten juuri nyt juo. En keskinyt tarinoita, en selitellyt enkä valehdellut. En vaan juonut. Hyvin nopeasti siitä tuli tapa eikä kukaan enään kysellyt. Ihmiset ovat aika fiksuja ja tajuavat kyllä pian, mistä on kyse. Jotkut eivät ehkä tajua. Silloin kannattaa pohtia onko syytä sellaisessa seurassa olla. Nykyään se on kaikille tutuille selvää, että nminä en juo. Joskus joku kysyy.Vastaus on aina sama. Tällä kertaa en nyt vaan juo.

Kovasti vaam tsemppiä Peppi!

Ei siinä ole mitään naurettavaa, pelko noin alussa on luonnollista ja sanoisin terveellistäkin. Puhuu päätöksesi puolesta, et halua juoda alkoholia.

Alussa voit unohtaa kaikki muut “terveellisyysnäkökohdat”, älä esim. ajattele turhia kaloreita. Alkoholi on täyttänyt suuren osan elämästäsi ja tarvitsee tilalle jotain muuta. Himon yllättäessä ota huoletta limpparia, suklaata tai mitä mielesi tekeekin. Kun olet vahvemmalla pohjalla voit sitten säännöstellä näitä korvaavia tuotteita ja muuttaa niitä terveellisemmiksi. Toisaalta limpparin juominenkin vähenee automaattisesti ajan myötä, ainakin minulle kävi niin.

Ihmetteleville kavereille voi aina sanoa että kokeilen miltä selvä juhannus tuntuu. (Itselläni on edelleen menossa tipaton tammikuu.)

Hyvää raitista juhannusta sinulle Peppi, kuin kaikille muillekin.

Huomenta :smiley: . Kiitos kaikille jotka viestitti minulle eilen :smiley: Minä selvisin. Tai olin ihan selvä koko aaton. Niin siinä kävi kun ajoin töistä kotiin edessäni oli koko matkan iso karhu ja oluen maku suussa. Tuntui epätodelliselta että kotiin tultua en voinutkaan avata karhutölkkiä. Onni ja pettymys vaihtelivat. Onni suurempana. Vieraat ihmettelivät juomattomuuttani eikä kukaan uskonut että se pitää. Join pullon Fanttaa :slight_smile: . Muutama retkahduksen hetki oli lähellä, avasin koneen ja luin teidän kannustusviestejä, ja oli helpompaa jatkaa. Menin selvinpäin nukkumaan ja heräsin taas työaamuun. Tämä on niin siistiä, kun ei ole krapulaa. Ihan kuin humaltuisi elämästä. Tänään on lauantai…pitäkää peukkuja mulle että pysyn täällä tiellä :confused:

Hyvä suoreitus. Noinhan se menee. Riittää kun on päivän juomatta, päivä kerrallaan.

Hyvä Peppi, olen todella iloinen puolestasi. Lisää tälläisiä viestejä :smiley:

Mukavaa luettavaa tämä ketju. Jatka samaan malliin Peppi! :slight_smile: Itsekin mietin alkaisinko kirjoitella vähentäjiin tai lopettajiin.

Hienoa, Peppi!

Olit rohkea kun sanoit vieraillesi, että et ota. Nyt on joka kerta helpompaa ja vapauttavampaa sanoa ei kiitos.

:frowning: Koko päivän särki päätä. Olikohan matalapainetta vai alkoholin vieroitusoireita. Töiden jälkeen olin levoton. Päätin mennä saunaan. Oli ihan hyvät fiilikset…mutta sitten se alkoi…ajatuksissa alkoholi…joka toinen sekuntti. Itse en ollut ostanut mitään alkoholia ja kielsin ystäviä tuomasta tiettyjä juomia joita en pysty vastustamaan. Klo 18 kävelin jääkaapille ja korkkasin. :frowning: . Kaverit riemuitsivat…jee peppi on tullut takaisin, itsellä oli samaan aikaan hyvä ja huono olla. Mulla oli niin hyvä alku ja olin tosissani ja nyt teen tän taas itselleni. Päänsärky katosi, leijuin jossain ihanissa atmosfääreissä ja join lisää koska pelkäsin häpeää mitä alkaisin tuntea kun en pysynyt päätöksessäni.
Onneksi en juonut paljon. Istun tässä aamukahvilla ja olen lähdössä töihin. Olen pettynyt. En pitänyt lupausta, en taida kovin paljoon välittää itsestäni. Silti en aijo luovuttaa. Alkaa uusi yritys. Ja nyt tosta mun ovesta ei kanneta yhtään alkoholia sisälle, edes kaverit.
Kaverit lupas olla tukena, mutta ihan niin se ei mennyt. Vastuu on tietenkin minun. Olen nolo ja hävettää. Haluan kuitenkin kiittää teitä kannustusviesteistä, kai ne oli mulla takaraivossa kun kuitenkin tässä istun nyt näinkin hyvässä kunnossa. :confused:

Erityisesti aamut ovat raittiina ihania kun voi herätä pirteänä uuteen päivään :stuck_out_tongue: