Olet oikeassa. Aamut on parhaita. Lähden nyt töihin. Työ ja rutiinit ovat juhlaa, auttavat eteenpäin. Olen kiitollinen kun saan mennä töihin. Olin kerran töissä kuntoutusosastolla jossa kolmasosa potilaista oli hoidossa alkoholien haittojen takia.Olin yllättynyt. Nyt tajuan, että samassa ryhmässä ollaan. Näen alkoholin aiheuttamia haittoja työssäni päivittäin, on hyviä esimerkkejä miksi juominen kannattaa lopettaa. Nyt täytyy kehitellä uusi strategia pysyä tällä raittiuden tiellä.
Peppi kiittää kaikesta tuesta 
. Minä haluan kuulua teihin! Lopettajiin
Eiköhän täälläkin lähes jokainen ole useamman kerran sortunut ennen varsinaista lopettamista, joten uusin voimin vaan jatkamaan raittiuden tiellä ja apua kannattaa hakea, harva jaksaa yksin.
No voi harmi että lankesit. 
Sulla on kurjat kaverit, jos et kelpaa niille selvänä kannattaa unohtaa ne. 
Uusi päätöksesi on kuitenkin hyvä, kukaan ei kanna enää alkoholia sisälle sinun ovestasi (ikkunoista puhumattakaan). Jätä nyt itsesyytökset ja jatka raitistelua uusin voimin, me kaikki haluamme nähdä sinun onnistuvan.
Sinähän kuulut meihin. 
Oikein paljon tsemppiä ja voimia uuteen alkuun!!!itselläni sama tilanne ja viime juomisen aikana sorruin myös vetään hasista ja morkkis siitä aikamoinen,olin jo aika psykoottinen.Nyt napannut antabuksen ja uutta yritystä.Muutto 2.n viikon päästä ja raittiina saa pakattua ja järkkäiltyä kaikki,viime muutto meni juodessa ja jälki oli sen näköistäkin 
…jäi vanha kämppä aika siivottomaan kuntoon.
Pidetään lippuu korkeella Peppi,hiljaa hyvä tulee!!!
Dave sanoo asian niin kuin se on: Eiköhän täällä kaikki ole lopettaneet useamman kerran…
Ei kai siinä mitään pahaa ole, että lopettaa useasti. On se parempi, kuin koko ajan juominen. Se on vaan hyvä tajuta, että juopoksi tullaan juomalla ja tilanne pahenee pikkuhiljaa. Alkoholi koukuttaa koko ajan enemmän. Juopolle on helpointa olla kokonaan juomatta. Ensin pitää vaan tunnustaa olevansa juoppo.
Tuo kuulostaa kummalliselta, että kaverisi repeävät riemuun, kun otat, vaikka olet heille kertonut haluavasi lopettaa. Ovatko he ystäviäsi vai vain seurankipeitää juoppoja? Monet meistä juopoista viihtyvät juoppojen seurassa, sillä muussa seurassa juoppo näyttää juuri siltä mitä on.
Ota uusi yritys. Taistele ensiksi viikko ja ensi viikonlopun yli. Jos joku painostaa sinua seuran vuoksi juomaan, poistu seurasta.
Tässä taisit sanoa aika olennaisen:
’
Lopettamisen alkuaikoina tsemppasin itseäni mantralla “älä tee pahaa itsellesi”. Itseänsä juomalla eniten vahingoittaa, ja sitä kautta sitten muita, itselle tärkeitä ihmisiä.
Vitsit kun te olette kaikki niin super ihania . Tulin töistä ja ajattelin joka kolmas sekunti juomista. Mun kroppa on tottunut, että kun juodaan, juodaan neljä päivää. Nyt on grillattu, syöty herkkuja ja sauna lämpiää, kirjaakin yritän lukea. Himo on ajoittain kauhea. Nyt kun mä tulin tänne ja luin näitä teidän viestejä, aloin itkeä. Te olette kaikki niin mukana ja haluatte mun parasta ja olette ottaneet mut tänne mukaan niin ystävällisesti ja huolehditte. Ihme tapahtui, alkoholihimo hävisi, mulla on ihan hyvä olla ja mä tiedän nyt että en juo. Selviän huomiseen. Ja huomenna on vapaapäivä 
ja mä yritän mennä kuntosalille .
Mä en ole koskaan aikaisemmin kokenut tälläistä hyväksyntää ja kannustusta. Olen siitä hyvin kiitollinen. Teille kaikille.
Huomenta Peppi oli eilen selvinpäin. Tänään on vapaapäivä ja ohjelmassa on koirakävelyä ja kuntosalia. Kotona ei ole alkoholia eikä tule. Ihanaa päivää kaikille
Huomentahuomenta 
ja raitista päivää sinnekkin. Yritä peppi muistaa heikkona hetkenä että kaikki tunnetilat menee ohi, oli ne sitten negatiivisia tai positiivisia. Alkoholisti haluaa aina helpon ratkaisun vetämällä pään täyteen, jottei tarvitsisi tuntea negatiivisia tunteita tai sitten haluaisi nostattaa hyviä tunnetiloja - lopputuloksena jotain aivan muuta jonka kaikki täällä tiedämme. Kun juominen jää, niin ne tunnetilat täytyy kohdata eri tavoin ja se vaatii kärsivällisyyttä koska ratkaisu ei olekaan enää niin salamannopea kuin aiemmin. Alkoholi on vain yksi ja näkyvin oire päihdeongelmaisen käytöksessä.
Selviäminen omien tunteiden kanssa voi olla ylivoimaista, joten hae rohkeasti apua, niinkuin olet jo tehnykin rekisteröitymällä tänne
kuivilla…kuivilla…lalllati laa kuivilla kuivilla vettä sataa…kuivilla kuivilla lallatilaa kylmäkin on ja kangistaa…ei haittaa 
. Kiitos viestistä. Tämä paikka on ensimmäinen avunpyyntöni, ja täältä olen saanut paljon kannustusta ja tukea, saatan olla niin onnellinen, että se riittää minulle. Jos retkahduksia tulee, haen lisäapua. Ja on mulla jo loppukesänä tiedossa kursseja joihin olen ilmoittautunut joiden uskon auttavan minua raittiuden tiellä. Täällä on niin parasporukka, uskomattomia selviytyjiä, hienoja tarinoita ja tukea jaksetaan ja uskoa retkahduksista huolimatta
Pepin asenteesta voisivat toisetkin ottaa mallia.
Ei mitään itsesäälissä kieriskelemistä vaan iloista ja positiivista selviytymistä. 
Saat minut hyvälle tuulelle. kiitos siitä.
Good Morning …Ei vitsit kun ajatus on kirkas. Mulla on aivot Viimeiset viisivuotta olen luullut että helmivelliä pää täynnä. Tästä olotilasta voisi oikeasti humaltua .
Tuulenviemää, me ollaan samiksii sinäkin nautit matkalla olosta etkä vain odota perillepääsyä Kun sen oivaltaa, kaikki on varmasti helpompaa.Nauttia ja olla kiitollinen jokaisesta selvästä hetkestä. Mun posket on kutistuneet viinaposket. Mä näytän vähän eriltä nyt kun silloin kun olen vetänyt neljä päivää. Odotan innoissani muitakin positiivisia muutoksia. Mitä sitten kun tähän tottuu, että olo on hyvä? Tuleeko sitten kiusaus juoda, kun ei enää muista sitä eroa?
Ihanaa päivää tuulenviemää ja kaikki muut, peppi lähtee töihin
Erittäin varmasti tulee. Siksi pitääkin olla koko ajan varuillaan, ainakin nämä alkukuukaudet. Hyvä olo on yhtä vaarallinen tilanne kuin paha olo. Hyvää oloa haluaa jatkaa humalalla (ei onnistu, tuleekin pettymys), pahan olon haluaa hukuttaa humalaan (sekään ei onnistu, murheet osaavat uida ja turpoavat viinassa suuremmiksi).
Älä siis unohda rapula-aamujen tunnelmaa. Ei niissä kieriskellä tarvitse, mutta hyvä on muistaa kiusauksien varalta.
Mielenkiintoista. Menin tänään kuntosalille. Kivasti meni treenit. Normaalisti, käyn kaupan kautta ja haen olutta, jonka korkkaan kotona, ennenkuin olen ottanut kengät jalasta. Olen totuttanut itseni tähän niin, että himoissani olen joutunut lopettamaan treenit kesken, koska pysty odottamaan känniä. Pysäytän juoksumaton ja edessäni on vain karhuntölkki. Joskus kotimatka on niiiiiin pitkä ja mietin, enkö voisi mitenkään korkata jo ajaessa, ei pysty odottamaan.
Tänään ei himoa tullut. Mutta piti mennä kauppaan treenien jälkeen. Olin ihan sekaisin. Mitä piti ostaa??? Sain ostokset ja maitohyllyn jälkeen Karhu tuijotti minua. Moro, sanoin sille ja otin jalat alle.
Yleensä karhun tuijotus on houkutteleva ja ystävällinen, nyt se oli kiukkuinen…
Pääsin kaupasta ulos ilman alkoholia. Ohitin vielä Alkonkin. Ja sen sijaan, että olisin katsellut hyllyjä, katsoin, että ompa kiva tukka myyjällä 
Olin niin hemmetin ylpeä itsestäni . Ja sitten mulla on tullut euforia kohtauksia. Omastamielestäni olen niin ihana ja mä olen niin hyvää seuraa itselleni ja tekee mieli tanssia kaupassa ja ulkona sateessa kuin joku lapsi . Että lääkitys on ainakin kohdallaan . Tämä sitten kuuluu tähän raitistumiseen vai?
Ja sitten vielä pitää kysyä jos klikkaan että haluan jonkun mun kaveriksi, niin mitä sitten, miten se näkyy tai vihamieheksi? 
oho, nyt noita tuli kaks.
Mä en ole kauhean hyvä koneen käyttäjä
Mä tykkään teistä kaikista ihan kamalasti. Ja tuulenviemään kanssa ollaan samiksii. Ja olen ihan selvinpäin vaikka nyt varmaan luulette että kännipäällä…tämä on joku raittiushumala
Heh…olipa sekava viesti no…viesti sekava…minä selvä…se pääasia hyppelehdin kesäsateeseen koirun kanssa.
Toivon teille kaikille näitä raittiuseuforia kohtauksia
Tulinpas hyväntuuliseksi tuosta sinun iloisesta viestistäsi Voi kiitos kaunis siitä!
Huomenta Tuomo . Kiva jos piristyit kirjoittelustani. Tuli sellainen olo, että menikö överiksi tuo hehkuttelu mutta selvinpäin oleminen on mulle tosi iso juttu. Olen niin pitkään toivonut, että voisin lopettaa ja päivän olen ollut juomatta. Olen nyt niin onnellinen tästä kokemuksesta. Ja kun en ole halunnut juoda, mutta himoa ei ole pystynyt vastustamaan. Kamala morkkis ja itseinho ollut päällä niin pitkään. Tuntuu ihmeelliseltä tykätä itsestään. Menen iltavuoroon tänään. Mitäs Tuomo tekee?
onko Peppi ainut hereillä Ei se mitään…pidän firman pystyssä kun te nukutte ruususen unia. Hyvää päivää kaikille
Aurinkoista huomenta Peppi, et ole ainut hereillä.
Oli kiva lueskella noita kirjoituksiasi, koska avoimuutesi antaa kosketuspintaa, avaten samaistumiskokemuksen mahdollisuuden meille muille.
Tuo euforinen olo, Singing in the rain -fiilis on kokolailla tuttua allekirjoittaneelle. Alkutaipaleellani huomasin hankkimalla hankkivani itselleni ahdistusta, ajaen itseäni tilanteisiin, joissa tiesin saavani paniikkikohtauksen, josta selvittyäni, euforian tunne oli taattu. Addkktoiduin ahdistus-euforia-alltoihin.
Nyttemmin olen opetellut saamaan kiksejä “harmaasta arjesta”. Siinä haastetta kerrakseen.
Meille tunne-elämältämme yliherkille euforian ja ahdistuksen välinen ero, on häviävän pieni. Molempiin voi jäädä koukkuun, vaikka ahdistukseen koukuttumista harva myöntää itselleen. Toisaalta moni päihdeongelmainen käyttää tuota koukkua, “syynä” jatkaa hidasta itsensä tuhoamista.
Omalla kohdallani olen opetellut saamaan pienistä, arkisista asioista kiitollisuuden, koska kiitollisuus tuo tullessaan hyvän fiiliksen, joka taas antaa syyn elää raittiina.
AA-teksteissä puhutaan siitä, kuinka alkoholisti löytäessään sisäisen rauhantunteen, kokee sen niin voimakkaana, että sen haluaa säilyttää ja sen säilyttämisen eteen alkaa tehdä vaadittavia asioita. Tässä kohtaa tarkoittanee päihteestä erossa pysyttelyä. Sillä varmistaa sen, että tuo hyvä olo ei ainakaan silmänräpäyksessä katoa.
Olet oikealla tiellä Peppi hyvä. Ota kädestäni kiinni, jatketaan rinnakkain tätä raitista taivallusta hymyillen.
Mikä ihan viesti. Miksei täällä ole sellaista hymiötä jolla on kyyneleet poskilla Kun Pepillä niin monesti on, kun luen näitä vastauksia minulle tai muita tarinoita.
Avasit asioita joista en tiennyt, en ole tullut edes ajatelleeksi. Kiitos sinulle Kaaleppinen kun kerroit. Tunnistit myös herkkyyteni, lajitoveri. Minulla on paljon oppimista. Te jotka olette täällä pidempään olleet ja näitä asioita pohdiskelleet ja asian kanssa kamppailleet taidatte tunnistaa nämä uudet “pepit” jotka haparoiden hyppelehtivät tunnetilasta toiseen, kompastelevat, itkevät ja nauravat onnistumisille ja epäonnistumisille. Tarjoatte käden ja autatte ylös. Sanotte, että ei se mitään vaikka kompastuit, jatketaan yhdessä, minä tunnen tämän tien.
Kaaleppinen, otan kädestäsi kiinni, yhdessä on mukavampi jatkaa matkaa