Jännä kun itsellä meni kans pitkään tuolla kaksisuuntaisen diagnoosilla mutta ei puhettakaan, että kukaan olisi edes maininnut täyskorvattavuutta.
Abilify oli minulla aivan järkky lääke. Se aloitettiin impulsiivisyyteen ja mahdottoman holtittomaan rahan käyttöön ja toimintaan mutta se ei kyllä tainnut mitään auttaa ja muistaakseni minusta tuli tosi levoton tms. Ja taisi olla aika järkky kallis. Niin kauan aikaa, ettei muista täysin, mutta sen vaan tiedän, etten toiste koske. 
Eiks kaksisuuntaisesta saa täyskorvattavuuden vasta, kun on sairastanut psykoottisen manian tai masennuksen? 
Sekin tietty pitää osata itse hakea se korvaus ja laittaa lausunnot menemään Kelaan.
^ Jaa-a… Tuosta en ole kuullut. Olen pari kertaa joutunut aikoinaan suljetulle, että luulisi siinäkin olevan tarpeeksi “näyttöä” mutta tiedä sitten. Pitää ottaa asia puheeksi työterveyslääkärin kanssa, että oisko minulla toivoa saada lääkkeisiin jotain korvattavuutta. Ne ehkä pitää sitten olla kirjoitettuna mt-puolelta, jossa en ole ollut asiakkaana enää vuosiin. Paska paikka eikä mitään hyötyä.
^ Jotta ihminen voisi Suomessa saada täyskorvattavuuden lääkkeisiin MT-syiden vuoksi, on sairastettava ihan virallisesti diagnosoitua ykköstyypin bipoa tai skitsofreniaa. Nuo 2 ovat ainoat ns. oikeat mielisairaudet tämän maan sääntöjen mukaan. Se, että on joskus joutunut lataamoon, ei oikeuta lääkkeiden täyskorvaukseen, vaikka olisi ollut aivan umpipsykoosissa ja pakkohoidossakin. Noinhan saattaa käydä esim. lapsivuodepsykoosin, traumaperäisen stressin, vaikean masennuksen tmv. seurauksena, eivätkä nuo tee ihmisestä lainkaan automaattisesti kroonisesti sairasta, vaan moisten jälkeen voi parantua loppuiäkseen täysin terveeksi, jolloin ei tokikaan ole tarvetta lääkityksillekään.
Siitä en tiedä, voidaanko työterveydessä antaa virallinen, ts. täyskorvaukseen oikeuttava MT-diagnoosi vai onko se tehtävä nimenomaan psykiatrin toimesta. Luulisin, että jälkimmäistä, koska itse sain aikoinani täyskorvaukseen oikeuttavan bipodiagnoosin, kun olin ollut pidempään(Useamman viikon putkeen) lataamossa ja siinä mua seurattiin kyllä yötä päivää ja tehtiin kaikki mahdolliset testit ennen kuin tuo virallinen diagnoosi irtosi. Tästä on aikaa jo miltei 16 vuotta ja silloin noiden täyskorvattavuuksien kanssa oltiin huomattavasti hövelimpiä, kuin nykyään, kun kaikesta pyritään säästämään, poikipa se sitten oikeaa säästöä tahi ei 
. Veikkaanpa siis, että tätä nykyä täyskorvattavuutta ei kovin helposti tipu pelkillä avohoitojutustelukäynneillä, lappusten täyttelyillä, eikä edes parilla sisään-ulos -vierailulla pöpilässä, vaikka sinänsä ihmisen hullunpapereihin olisi se bipo pääasialliseksi diagnoosiksi kirjattukin .
Kelpaa psykoottiset masennustilatkin täyskorvattavuuden piiriin. Tyypin II bipo taasen ei kuulu, vaan tosiaan tyypin I.
Tässä tietoa aiheesta: kela.fi/laake112
Mutta joo, on noissa omat vänkyränsä ja säätämisensä. Minähän en Kelan papereissa koskaan ole ollut psykoosissa, vaikka olenkin ollut suljetulla pitkäänkin joskus. Silloin pitää kirjoittaa kyllä lain mukaan hoidon syyksi psykoosi, muttei se koskaan mun pääasiallinen diagnoosini ole ollut Kelan papereissa.
Pitäisköhän pyytää? 
Itseasiassa tuolla kroonikko-osastolla ihmeteltiin asiaa, että miksei mulla ole. Mutta ihan sama, Deprakine maksaa about 10e per 100 kpl. Muissa lääkkeissä ei sit 112-kortista olekaan mulle hyötyä.
Voin kyllä uskoa, että ei ihan helposti heru mitään täyskorvattavuutta. Ihmettelen vain kun siitä ei ole ollut mitään puhetta. Korvattavuuksiahan on myös erilaisia, joskus sain b-korvattavuuden tms, johonkin alkoholin vieroitukseen, tai se otettiin silloin kun alkoi haluttamaan. Emt auttoiko se koskaan, oli jäänyt päälle käyttö. Nykyisin ihan eri kuviot, että ongelmaa ei ole ja korvattavuus hävitetty. Oli niin kallis lääke, että sen takia haettiin sitä korvattavuutta. Mietin, että saiskohan sellaista osakorvattavuutta helpommin Ketipinoriinkin, vai onko se ollenkaan sellaisen piirissä…? Ainakin tuohon alko lääkkeeseen riitti lääkärinlausunto Kelaan.
^^ Mulla on 112-koodi ja dg bipo tyyppiä 2.
Samoin koodi 112, bipoon ja epävakaaseen persoonallisuuteen ja nukkumiseen. Saan kaikki mielenterveyteen liityvät lääkket täyskorvattavina. Eli lamictal, ketpinor, venlaflaksin, abilify… Maksan neurokipulääkkeet, buranan, parasetamolin, tenoxin ja opamoxin täydellä hinnalla.
En oo pysyny vähentämissuunnitelmassa vaan oon nostanut sen takaisin 1200mg… ajattelin, että jos sillä sais nukuttua, mutta paskat…
Lueskelin vähän tuosta kyseisestä koodista. Onko olemassa sitten jotain “miedompaa” korvattavuutta kyseisille lääkkeille? Tuskin itsellä on enää kyse kaksisuuntaisesta mutta määrityksessä sanotaan “Kaksisuuntainen mielialahäiriö, jossa on esiintynyt jokin seuraavista: vähintään yksi mania ja vähintään yksi masennus”. Näitä on ollut enemmän kun yksi mutta voiko enää tuollaista hakea kun sairaus on hallinnassa…? Tuskin saisin korvattavuutta muuhun kuin Ketipinoriin jos Tenoxia ei korvata muillekaan.
“Lausunnossa edellytetään kuvattavan asianmukaiset diagnostiset tutkimukset ja hyvän hoitokäytännön mukainen hoitosuunnitelma.” Tämän toteutumisesta ei kyllä ole taikaa. En käy enää mt:ssä, en ole käynyt vuosiin, eikä ole kyllä mitään hoitosuunnitelmaakaan. Syön vaan kiltisti Ketipinorini ja Tenoxia silloin kun tarvitsee. 
Citalopramin olen pari kesää sitten lopettanut.
Ei ole tuon 112:sen jälkeen noille lääkkeille (mielenterveyteen vaikuttavat lääkkeet) muuta korvattavuusluokkaa, kuin normaali peruskorvaus, johon jokainen muukin ihminen on oikeutettu. Sen saat jo nyt, ellei lääke kuulu ei- kelakorvattaviin läkkeisiin, mutta niistäkään ei kukaan muukaan saa mitään kelakorvausta.
Vanha ketju, mutta vastaan kuitenkin, kun kerta vasta rekisteröidyn, tosin muun aiheen tiimoilta.
Ketiapiini ei itselläni ole aiheuttanut mitään riippuvuutta, Annokseni on Ketipinoria 200 milligrammaa päivässä, ja aluksi otin säännöllisesti, saatoin lopettaa pariksi kuukaudeksi, enkä huomannut mitään sivuoireita.
Tosin lääkkeet vaikuttavat kaikki yksilöllisesti ihmisiin ja en tiedä, voiko riippuvuus syntyä yhdistelmänä jonkin muun lääkkeen kanssa. Oma yhdistelämin on Suprium (800 mg), Venlafaxin (225 mg) ja Ketipinor (200mg). Ei kummoista siis, mutta sairauteni kehittymisen myötä lääkärini on päätynyt noihin, joskaan ei parhaat mahdolliset lääkkeet.
Muistan lukeneeni Ketipinorista alle 200 mg päiväannoksella, että jotkut reseptorit joutuvat ns. yliviritystilaan (kun reseptori menee vuorokauden aikana ensin täysin kiinni ja lopulta täysin auki). Tällä tavalla reseptorit alkavat kuolla pikkuhiljaa ja aivoissa tapahtuu rappeumaa vuosien kuluessa.
Itse nyt kokeillut ssrit voxrat ja muut härpäkkeet. Kaikki jouduttu lopettamaan joko itsemurha “yritykseen” ja sitten silmittömiin raivareihin. Tänään alkaa sitten ketipinor depot 150mg/vrk. Ainut lääke tähän mennessä, joka jotenkin auttanut oloa on nopea xanor 4mg/vrk. Nyt muutaman päivän syönyt noita nopea vaikutteisia pinoreita, jotka on kyllä vieneet pahat mielestä, mutta laittaneet sellasille kierroksille että ei voi edes enää harkita illalla ottavansa… Kumma juttu, kun psyki just käski iltasin syödä
Niin ja xanor tottakai vietiin pois, koska se on niin hirmymyrkkyä. Pinorin rinnalla nyt siis 10mg diapam 3krt/vrk