^en tainnu sanoa että mitenkää viisasta onja epätoivosista ihmisistä on tosiaa kyse. Näin nyt vaa kuitenki tapahtuu että bentsovajareihin sakki noita syö. luulet vissii olevas joku ylinisti ton pätemisen ja paskojen haistattelun kaa
Nyt on kyllä lanseerattu taas uus sana; ylinisti, Sepon henoiinin rinnalle. 
Mä sanoisin ketiapiinikoukun olevan huomattavasti todennäköisempi kuin salmiakkikoukku. Jos tottuu siihen, että pillerillä saa illalla pään huolista tyhjäksi ja pääsee levollisesti nukkumaan, niin kyllä se voi olla vaikeaa ilman, jos ne samat huolet edelleen kalvaa mieltä.
^ Kyllähän ketiapiinilla toki pää tyhjenee ja valot sammuvat, mutta kun se ketiapiiniolo itsessään on niin vitun ahdistava, niin kai se on aivan sama, onko ahdistunut perusahdistuksensa ja paskojen ajatuskelojensa vai lääkkeen vaikutuksen vuoksi 
. Ketiapiini/yleensä leptit aiheuttavat myös fyysisesti huonoa oloa ja laskevat toimintakykyä, vs. benzot, joten se ällötyszombieolokin toki lisää ahdistusta. En mä nykyään tykkää armottomassa benzopöhnässäkään olla, koska, joo, ei ahdista, mutta eipä tunnu mikään muukaan juuri miltään ja totta hemmetissä mä tykkään kokea positiivisia tunteita, kun niitä kerran nykyisin riittää. Toki sekin aika oli, jolloin mulla oli niin paha olla, että pääasia oli, että sai aivot tyystin narikkaan, kun eipä siitä auringonpaisteesta mitään iloa osannut irti repiä, vaan kaikki oli pelkkää paskaa. Tosin tuolloinkin leptit vain syvensivät masennusta ja saivat olon entistä kurjemmaksi kaikin puolin, joten mieluummin vedin itseni tyhmäksi benzoilla. Psykoosiin/selkeästi psykoottisiin oireisiin leptit toki ovat paikallaan ja olen mä itsekin niistä siinä tilanteessa hyötynyt, mutta silloinkin on tarvittu hieman tämäkämpiä leptejä, kuin jokin ketiapiinin paska, joka on aivan liian mietoa kamaa oikeaan psykoosiin, mutta yhtälailla aivan liian paha kemiallinen lobotomia perusahdistuksiin, -unettomuuksiin jne. Silkka lääkefirmojen kusetus koko vitun ketiapiini, sanon minä 
.
Juu, ja tällä haavaa allekirjoittanut on ihan tolkuttomassa benzopöhnässä ja nyt se on ihan jees, mutta johtuu siis siitä, että tuli dokattua taas reippaalla kädellä ja pitäähän ne jälkiolot lääkitä pois :mrgreen: . Ei mua nykyään muuten enää tällainen benzojen yliannostelu kiinnosta ihan vain benzopöhnän ilosta, koska eipä sekään mikään järin mieltä ylentävä tila ole, vaikka sentään tuhat kertaa miellyttävämpi, kuin leptikooma ilman oikeaa tarvetta, eli psykoosia.
Anteeks tyhmyyteni, mut miten niitten neuroleptien pitäs vaikuttaa, ja mihin lääkeryhmään esim lamictal kuuluu? 
Mä oon aina, aina kiltisti syöny kaikki lääkkeet jotka pyhät lääkärikunnan edustajat ovat mulle päättänyt syöttää. Mulla ei se pinori vaikuta mitenkään “valot pois” ilmiötä. Toleja on varmaan jo niin paljon, että ei enää tunne juuri mitään… Varon kuiten silti autolla-ajamista esim…
Jos on typoja niin johtuu ihanasta benzo-höyrystä… :mrgreen:
Neuroleptit on antipsykootteja, toisinsanoen ne on tarkoitettu poistamaan psykoosioireita. Kuten esim. kaikenlaista harhaisuutta, mutta myös rauhoittavat aggressiivisia psykoosipotilaita. Ton rauhoittavan ominaisuutensa takia lääkärit määrää niitä mihin sattuu; ahdistuslääkkeeksi, unilääkkeeksi, mielialantasaajaksi… Vaikka noihin tarkoituksiin niitä ei alunperin ole kehitelty. Psykoosiin toimivat varmasti, ja pakkohan rajuihin psykooseihin onkin syödä lääkkeitä, mutta noi vaikuttavat aivoihin sillä tavoin, että ns. off-label use on mun, ja monien muiden, mielestä hivenen kyseenalaista. Kun unettomuutta ja ahdistuneisuutta saa huomattavasti vähemmin sivuvaikutuksin hoidettua bentsoilla ja mielialaa tasattua siihen tarkoitetuilla lääkkeillä.
Pitkäaikaiskäytössä esim. antipsykoottinen lääke, nimeltä haloperidoli kutistaa aivojuoviota, joka aiheuttaa esim. motorisia vaikeuksia. Kyllä muutkin tekee damagea aivoille, mutta toi taisi olla yksi pahimmista aivojen kutistajista. Muita noita mahdollisesti pysyviä haittavaikutuksia on mm. diabetes, sydänsairaudet ja pysyvät ns. ekstrapyramidaalioireet, eli pakkoliikkeet.
Psykoosilääkkeitä on just nimenomaan Ketipinor, sit muita mainitakseni Risperdal, Serenase, Abilify, Leponex, Perazin, Fluanxol, Zyprexa…
Lamictal on mielialantasaaja. Alunperin epilepsialääke. Sillä ei ole mitään tekemistä neuroleptien kanssa. Toki mielialantasaajatkaan eivät mitään terveystuotteita ole, mutta jos on tarvetta mielialaa tasata, niin huomattavasti vähäisemmin sivuvaikutuksin se onnistuu epilepsialääkkeillä; Lamictal, Deprakine, Neurotol kuin antipsykooteilla.
Edit: typot.
^^ Mä en ihan hirveästi lääkkeistä tiedä ja joku fiksumpi selittäköön paremmin, jos viitsii vaivautua, mutta neuroleptit ovat siis psykoosilääkkeitä, eivät suinkaan mitään ahdistus-/masennus-/mielialantasaus-/unilääkkeitä, vaikka tuota, ah, niin muodikasta Ketipinoria noihin vaivoihin nykyään jokaiselle tuputetaankin ja vieläpä suunnilleen ensimmäisenä vaihtoehtona, vaikka paljon vähähaittaisempia ja paremmin em. vaivoihin tepsiviä lääkkeitä olisi tarjolla vaikka kuinka . Toki joku saattaa saada parhaan avun ketiapiinista ihan off-label -käytössä vaivaan X ja saa sitä käyttää, jos kokee siitä oikeasti hyötyvänsä, mutta usein tuota määrätään potilaalta mitään kyselemättä, vaikka se vain pahentaisi tämän vointia kaikin tavoin ja estäisi kuntoutumista 
.
Tietty Ketipinoriinkin toleranssi nousee ja usein jopa nopeammin, kuin esim. benzoihin(Vaikka muuta taas lääkäreiden toimesta väitetäänkin), joten eivätpä suuretkaan annokset mitään halolla päähän -efektiä silloin aiheuta, jos on käyttänyt kyseistä lääkettä vuosikausia ja päivittäin. Tuossa saattaa olla vain sellainenKIN ongelma, että Ketipinor menettää lopulta unettavan vaikutuksensa, mutta millään miedommallakaan tropilla ei uni tule ja sitten siinä onkin miettimistä, mikä avuksi unettomuuteen.
Lamictal on tasari, eli tarkoitettu tasaamaan bipoilla mielialavaihteluita. Itselläni(Bipo minäkin) se ei kyllä toiminut niin ensinkään, vaan tulin vielä paljon hullummaksi 
. Myös esim. epilepsialääkkeenä Lamictalia käytetään ja siihen se kait onkin monesti varsin tepsivää. On kai tuolla vielä muitakin käyttöaiheita, mutta kuten sanoin, en minä hirveästi lääkkeistä tiedä.
Edit: Nnaana ehtikin ensin ja antoi kattavamman selvityksen 
.
On muuten esitetty jossain, että ketiapiinia ei ensinkään edes tulisi käyttää alle 200mg vuorokausiannoksina. En tiedä miksi näin, ja mitä se aiheuttaa sitten pienemmillä annoksilla. Sen verran tiedän, että isommilla annoksilla (yli 300mg) se sitoutuu useampaan eri reseptoriin aivoissa.
Kiitos Nnaana ja Winston!
Eli mun aivot on rusina… Tai ehkä kuivattu luumu toistaiseksi vielä.
Oisko ketipinorilla mitään tekemistä noitten mun dissosiatiivisten oireiden kanssa? Aattelin vaan josko sitä ois niinkö sen puolesta määräilty… En oikeesti tiedä. Ja nyt en oo suostunu menee hetken lääkärille kun mökötän sille… syön muuten myös abilifyä jotta se piristäs, ja hyvin toiminut… :mrgreen: onko kellään kokemusta määrätäänkö ketipinoria dissosiatiiviisiin oireisiin?
Miten helkkarissa tosta pääsee irti?! Mä haluan pitää mun aivot! 
Nyt jo huomaa sen verran noista sivuoireista, että mun kädet tärisee usein ihan hillittömästi, ja sitä taas hoidetaan propralilla…
Ja mitä tilalle… ? Millä mut saa sitte nukkumaan jos nyt jo käytän 1200mg pinoria, 40mg tenoxia ja 6x15mg opamoxia, jotta nukkuisin…
Mä haluun samat aineet kun Jacksonilla… Sama lääkäri taitaa olla nyt hetken varattuna… 
Mua muuten pisti kyllä myös naurattamaan tuo ylinisti, etenkin, kun se liitettiin omien laillisten benzojeni rouskimiseen 
. Mulle kun tulee ylinististä mieleen tyyppi, joka on vetänyt Sepon henoiinia sellaiset 30 vuotta, kiertänyt läpi kaikki Suomen vankilat ja vieroituslaitokset, ja muutaman ulkomailtakin, sormet, polvet ja hampaat ovat mennyttä, jäljellä olevia rännäyskelpoisia suonia saa kaivella suunnilleen kielestään ja silmämunistaan, asuu, missä asuu, jos asuu missään jne. Minähän vain juon viinaa/olutta, jota täysin laillisesti ja rehellisesti rahalla maksaen noudan Alkosta/lähikaupasta ja sitten krapulaani otan lääkärin minulle määräämiä lääkkeitä, enkä ole mitään katuroinaa nähnytkään vähään aikaan. Aika hiljaista siis tämä mun ylinistimenoni nykyään, eikä se edes pahimpina nistiaikoinani yltänyt lähellekään oikean ylinistin arkkinarkkaus meininkiä . En minä tuosta loukkaantunut, eli sen kun kutsutte jatkossakin mua rouva Ylinistiksi, jos huvittaa . Alkoi se rouva Saunamestari jo olla aikansa elänyt lempinimi.
Edit: Sitten vähän asiaakin Rikkonaiselle. Kyllä pitkällisestä ketiapiinilääkityksestäkin on mahdollista päästä eroon, mutta aikaa ja kärsivällisyyttä se vaatii. Mitään tiputusaikataulua en tietenkään osaa sulle laatia, koska kovin yksilöllistä se on aina näissä hommissa, mutta suosittelen aloittamaan hyvin maltillisesti, eli alkuun vaikka ihan 25 mg pois ja sitten tunnustelet olojasi, että koska uskaltaa pudottaa seuraavan pykälän. Aikaa voi tosiaan kulua turhauttavankin pitkään, mutta tuo on ainut keino, jolla hoitaa homma niin, että se oikeasti onnistuukin. Missään nimessä tuollaista lääkitystä ei saa katkaista seinään! Sellaisella tempulla voi saada aivonsa oikeastikin tuusannuuskaksi, koska ketiapiinin vieroitusoireet voivat olla hiton vaaralliset ja näitä tapauksia tosiaan on, jotka ovat saaneet pysyvän aivovaurion pitkän ja raskaan leptilääkityksen liian nopeasta lopettamisesta 
.
Vieroitusoireita todennäköisesti tulee myös maltillisella tiputuksella, mutta millaisia ja kuinka pahoja, sitä on mahdotonta toisen puolesta ennustaa. Univaikeudet, mielialavaihtelut, ahdistavat ja häröt ajatukset nyt ainakin ovat tyypillisiä, mutta saattaa siinä kaikenlaista muutakin fyysistä vapinaa, koordinaatio-ongelmaa, hikoilua, oksetusta, paskatusta ym., ym. ilmetä. Benzoja voi joutua käyttämään suuremmilla annoksilla vieroituksen aikana, mutta jos niitä käytät joka tapauksessa säännöllisesti ja olet niihin koukussa, niin eipä annosten väliaikainen nosto niin kovin suuri paha ole. Benzojen tiputtelua voi miettiä ihan rauhassa sitten, kun ketiapiini on joskus selätetty.
Ketipinoria tosiaan määrätään nykyisin vaivaan, kuin vaivaan, joten toki myös dissovaivoihin, mutta käsittääkseni se ei niihin mitenkään oleellisesti auta, koska dissosiaatiohäiriö on kuitenkin varsin eri asia, kuin psykoosi, vaikka niissä samankaltaisia piirteitä onkin ja ne usein sekoitetaan keskenään ihan lääkäreidenkin toimesta. Mä olen ymmärtänyt, että ylipäätään mikään lääke ei kovinkaan hyvin dissosiaatiohäiriöön tepsisi, vaan ainut käypähoito siihen on psykoterapia, mutta totta kai tässäKIN hommassa taas katsotaan, että “helpommalla ja halvemmalla” päästään, kun dissopotilaallekin tungetaan vain lääkettä lääkkeen päälle, jotta se hiljenisi, eikä tarvitsisi tuhlata aikaa ja resursseja terapointeihin 
.
Juu Winston on oikeassa, ei dissosiatiivisiin oireisiin ole olemassa lääkettä. Vaikkakin kyllä lääkärit määrää niihin antipsykootteja.
Kyllä ketiapiinista VOI tosiaan juu päästä eroon. Mun eräs sukulaiseni lopetti taannoin 400 mg Seroquel prolong-lääkityksen, lisäksi hän oli iltaisin käyttänyt noita nopeampivaikutteisia Ketipinoreita. Ei hän kyllä maininnut mistään hirvittävistä viekkareista, vaikka olikin tota syönyt 17-vuotiaasta lähtien. Uni kyllä tulee hällä ihan 40 mg Tenoxilla nyt, kun on vieroittautunut ketiapiinista. Väsymys on kuulemma luonnollisempaa, kun pää on nyt kirkkaampi, mutta henkilökohtaista toi varmaan on. Sikäli voin kyllä uskoakin, että luonnollinen väsymys saattaakin taata paremman unen kuin vuosien leptikooma, mikäli ensin malttaa tottua siihen.
Jotenkin tuntuu aivan ylivoimaiselta tiputtaa tosta 1200 mg:sta pikkuisesti kerrallaan… Siinähän menee herraisä vuosi… j
Ja oon tosiaan käyttäny sitä jo 15 vuotta…
Kiitos teille ihan mielettömän arvokkaasta tsempistä!! 
ja siitä, että krrotte ja autatte tyhmää, näitä tietoja kun ei lekurista meinaa saada…
Jätin nyt 75mg pois, kun tuo 300mg pilleri on niin pirun hankala pilkkoa… Eli nyt otin kokonaisuudessaan 1125mg pinoria… Ajattelin mennä tällä annostuksella viikon tai kaksi…
Nyt sitte vaan lekuriin hakemaan lisää bentsoja ja jotai vahvempaa unilääkettä ja kipulääkettä…
Tosi mieleläni kokeilisin norspan-laastaria. Mun ei oo tarkotus saada mitään kiksejä, kunhan sais tätä helkkarin kipua hiukan pois…
Missään nimessä ei saa puolittaa tabuja, jos syöt tota Prolong muodossa! 
Ei, mä syön niitä lyhytvaikutteisia.
^^/^ Munkin piti huomauttaa tuosta, että Prolongeja ei saa missään tapauksessa mennä rikkomaan, koska silloin vaikutus on aivan päinvastainen, mitä vähennykseltä hakee ja mahdollisesti jopa hengenvaarallista, mutta perus-Kettareiden kanssa ei ole huolta, vaikka niitä miten murentelisi.
Hyvin pieneltä määrältähän tuo 75 mg tuossa setissä kuulostaa, eli voipi alkuun mennä hyvinkin kivuttomasti, mutta sehän juuri tarkoitus onkin, jotta tuon homman saisi kunnialla loppuun saakka hoidettua. Tunnustele olojasi ja jos tuntuu, että annostuksessa X alkaa tuntua selkeästi viekkareita, niin pysäytä siihen niin pitkäksi aikaa, että elimistösi on sopeutunut kyseiseen annokseen ja viekkarit hellittäneet ja sitten vasta seuraavan pykälän pudotus. Voi tosiaan ottaa aikaa pirun pitkään, mutta eipä tuossa oikein muutakaan järkevää tietä ole.
Tsemppiä .
Edit: Tuolla aiemmin Nnaana mainitsi tuosta, ettei ketiapiinia tulisi käyttää alle 200 mg:n vuorokausiannoksilla ja mä olen kuullut ihan samaa. Ei mitään käryä, mihin tuo oikeasti perustuu, mutta ihan näin tyhmänä maallikkona tyhmästi mutuilen, että kun ketiapiini tosiaan pikkuannoksilla ei sitoudu niin moniin reseptoreihin, kuin suuremmilla, niin sillä tavoin se sotkee aivokemioita vielä pahemmin, kun vaikuttaa ns. vajaasti. Onhan siitäkin ollut puhetta, että ketiapiinin käyttö unilääkkeenä saattaa tuhota pysyvästi aivojen unikeskuksen tjtn. Tuskin sillä mitään mittavaa ja pysyvää damagea saa itselleen aiheutettua, jos 1-2 kertaa vuodessa ottaa sen 25-100 mg, jos jollakin on pakko unettomuutensa katkaista, mutta siis jatkuvassa unilääkekäytössä tuolla voi kroonistaa unettomuutensa loppuiäkseen. Henk.koht. nyt olen ketiapiinista edelleen sitä mieltä, että täysin turha lääke ja silkka lääkefirmojen kusetus, koska mulla tuo ei auta oikeaan psykoottisuuteen suuremmillakaan annoksilla, vaan siihen tarvitaan ihan kunnon psykoosilääkkeet(Leponex ja Levozin ovat mulle ne vähähaittaisimmat olleet, jos toki aivan järkyttäviä myrkkyjä nekin, mutta vähiten vittumaisia sivareita, mitä kokeilemistani lepteistä olen saanut) ja sitten taas off-label -käytössä, mihin ketiapiinia enimmäkseen kait käytetäänkin, se lähinnä pahentaa niitä vaivoja, joihin sitä on määrätty.
Lueskelin vähän tarkemmin tota ketipinorin tuoteselostetta.
Se on tarkotettu just siihen mikä mua vaivaakin, eli bipoon… Mutta siinä oli kaikki omituiset oireet mitä mulle on tullu… ( esim pään ylenmääräinen hikoilu, vapina, tajunnanaleneminen, kaatuilu, painonnousu yms…) mutta viekkarit pitäs olla olla sitäkin pahemmat. Eniten ihmettelin kuitenkin sitä, että siinä neuvottiin lopettamaan lääke 1-2 viikon aikana.
En aio kokeilla.
Ei ketiapiini ole alunperin mikään bipolääke, vaan siihen on noi tasaajat, kuten aiemmin kirjoitin. Mutta totta kai se lukee siinä pakkausselosteessa, koska sitä off-label siihen käytetään. No, toki jos bipoon sattuu liittymään psykoottisia oireita, on se silloin ihan aiheellinen.
Mutta tosiaan juu, ketiapiini kuuluu lopettaa suht nopeasti just sen takia, että alle 200 mg annokset on syystä tai toisesta keskushermostolle haitallisia. Eli kovin pitkään ei voi siinä jossain satasen kieppeillä keikkua.
Tuli mieleen, että oletko lääkärin kanssa sopinut ton lopettamisen? Nimittäin mun sukulaiseni, joka ton ketiapiinin käytön lopetti, sai kans lääkäriltä ohjeeksi, että lopetus kahdessa viikossa. Ihan välttämättä en suosittele sooloilemaan leptien lopetuksen kanssa, koska ne on sen verran myrkkyä ja etenkin, kun niihin liittyy noita mahdollisia keskushermostovaurioiden riskejä.
edit: turha viesti…
^ Miten sulla nyt menee? Oletko vähentänyt ja onko tullut viekkareita? Vai meinasitko, ettet aio kokeilla lopettamista/vähentämistä lainkaan?