Panacod - nyt loppuu!

Viimeiset 6 kk Panacodia rouskutellut enenevin annoksi, nyt sellaiset 14 tbl/vrk. Haluan lopettaa tämän. Eilen aloitin kunnolla vieroittautumaan, otin lääkettä vain kun tuli niin kamala olo että ei voinut olla ottamatta. Sairastan masennustakin, elämä on todella rankkaa juuri nyt muistakin syistä. Aamuyöllä laitoin miehelle txtviestin jossa sanoin ettei soittaisi kun olen riippuvainen ja koitan päästä eroon, en jaksa puhua kun ol paha olo. Mies ei asiasta tiennyt, tai ei ollut puhunut. Hän asuu viikot muualla töiden takia. Lapsi on ex-miehelläni joka toinen viikko.

Nyt on se viikko kun olen rahattomuuteni, työttömyyteni, velkojeni ja itseni kanssa totaalisen YKSIN.

Soitin aamulla äidille ja kerroin. Hävettää.

En kykene syömään. Mikään ei kiinnosta. Tunti sitten kävin suihkussa eka kertaa lauantaisaunan jälkeen. Aamulla vein reseptin uusittavaksi, Panacodin ja Opamoxin. Lääkäri soitti mulle klo 11 ja kerroin että olen koukussa, ja hän kirjotti reseptin että saisin Panacodeja vähenevin annoksin, en kykene menemään cold turkey - tulee hirveet olot. Haluaisin päästä ehdottomasti eroon ja pikkuhiljaa vähentämällä. Cold turkey Panacodin kanssa on myös riskialtista.

Mä hajoon, sunnuntaina alkoi yksi v-mäisentuntuinen masennusalamäki. Olin/olen varma että en näe ensi syksyä, itsariajatukset mielessä (en tee sitä lapsen takia) ja kaikinpuolin kaikki on pskaa paitti kusi. Tuntuu että en jaksa millään. Itku ei tule enkä toisaalta haluais sen tulevankaan.

Mitään en saa aikaiseksi. Jännittää, ahdistaa, olen ihan helkkarin masentunut ja pohjalla. Todellisuuden kohtaaminen ja nyt tämän lääkeongelman myöntäminen sekä itselleen että muille ottaa tosi koville.

Efexor Depot 75 mg (venlafaxin ratiopharm) menee myös ja Sirdalud 2 mg 1-2 tbl iltaisin. Zopinox tarvittaessa. Siihenkin tolet.

Nyt siis pitäisi sen 14 tbl:n sijaan pärjätä 7 tbl/pvä ja käydä maksakokeissa. Onneks en ole niin pitkää aikaa syönyt näitä että vuosissa vois laskea.

Mä olen lukenut vanhempia Panacod-juttuja täältä ja olen vielä siinä heräämisvaiheen jälkeisessä denial-tilassa… ja samalla pelkään viekkaoireita hirveesti koska en esim kykene syömään ja olen todella ahdistunut ja masentunut, fyysiset oireet on pahat jo vähentämisestäkin.

Toivon saavani vertaistukea.

Hei Julia!
Tervetuloa kuivaushuoneeseen. Nyt suuntaan katsetta kohti vertaisia, eli voisitteko vastata Julian pyyntöön Kuivurit, vertaistuen merkeissä. Kommentteja ja tukea!

Pää kylmänä Julia! Vieroitusoireet kestävät jonkin aikaa, eivät ikuisesti. Jos todella haluat lopettaa ja eroon aineesta kuin aineesta, olet valmis kärsimään vieroituksen. Elimistö kiittää ja masennusolotilatkin saavat kyytiä.

Pääsin eroon reilu vuosi sitten buprenorfiinista, eli Subusta. Panacod-viekkareista en tarkemmin tiedä, mut yksi tuttu oli katkolla kolme päivää vieroituksessa. Kolme päivää!?! Täh, sehän on lyhyt aika!

Hienoa et rekkauduit tänne puolelle. Mä oon kerran lopettan 2vkoks pannarit (nyt kh:dos pienel määräl ja aiemmin menny arttui ja tramboi) ja siit viekkarit kärsin, mut nyt on sen verran henk. koht. ongelmia ettei jaksa kirjottaa; mut kirjotan huomen tai ylihuomen jos oon pirteempi; koita jaksaa :wink:

Nukuin viime yön aika rauhaisasti. Panacodia otin eilen illalla viimeksi 18:30 2 kpl ja nyt aika aikaisin aamulla puolikkaan. Sirdaludilla ja Zopinoxilla olen nukkunut, aamuyöllä otin tosiaan yhden Sirdaludin ja yhden Zopinoxin että saan vielä päästyä uneen. Sydämentykytykset on ollu kovat, Nyt tekis mieli ottaa se toinen puolikas mutta olo ei ole niin kaamea että antaisin vielä periksi. Vasta oikeastaan nousin ja otin jäätelön, ruoka ei maita ja se päänsärky hiipii päälle. Mahassa sellainen öllö olo. Ei masenna niin paljoo kuin eilen, kaveri kävi kylässä ja sain sille sit itkeä asioitani, se helpotti. Äiti on tulossa käymään, mennään yhdessä apteekkiin ja kaupasta hakeen jotain mitä mun mieleni/vatsani vois ehkä haluta ottaa.

Osa pahasta olosta on masennusta ja sitä että en ole tosiaankaan syönyt kunnollisesti sitten lauantain. Nyt on kuumia aaltoja ja levottomuutta ja jännitystä. Etoo. Onneks lapsi on isällään tän viikon. Ja mies tulee kotio perjantaina.

Tekis mieli vain nukkua ja vältellä tätä oloa, mutta tuntuu että nyt kun kodeiini ei turruta päätä niinkuin ennen niin ei väsytä niin paljoa. Etenkin kun on levoton olo, ei oikein osaa rauhottua aloileen.

Olen ajatellut että pidän kellonaikoja jolloin saan ottaa puolikkaasta yhteen tbl. Mieluummin puolikkaan vain jos sillä pärjäilisi. Kun saan ottaa 7 tai 8 päivässä maksimissaan. Ens viikolla onneksi omalääkäri on paikalla ja pääsen hänen kanssaan näitä juttuja puhumaan, ei tarvi sijaisen kanssa.

Nyt 3 ystävääni tietää tilanteeni, mieheni ja äitini lisäksi. Hävettää.

:unamused: Tervetuloa Julia_A munkin puolestani! Saanko kysyä, mikä sulla aiheuttaa tuon häpeän tunteen? Sekö, että olet tullut riippuvaiseksi?
Panacod on pirullinen lääke, lääkärit määräävät sitä nykyään liian hövelisti ja unohtavat/eivät välitä siitä, miten helposti se koukuttaa. Et varmasti ole halunnut itseäsi riippuvaiseksi kodeiinista, mutta se on sen verran euforiaa tuova aine, että siihen napsahtaa äkkiä koukkuun. Mutta jokaisesta riippuvuudesta pääsee irti ja vielä aurinkokin sulle paistaa. Itselläni on 28 vuoden päihdehistoria joista 12 kevyempiä ja 16 kovia huumeita—silti elän tänä päivänä ihanaa elämää, tavallisena ihmisenä tavallisten joukossa. Mut pelasti opiaattikorvaushoito.
Voimia, sä pääset eroon ja löydät tilalle jotain muuta terveellistä, uskoa vaan riittävästi. “Jokainen ihminen on laulun arvoinen”!!! :smiley:

Luettuasi tekstiäsi kiinnitin myös huomiota tuohon häpeään. Älä anna sen olla lannistava tunne?
Tosi hyvä, että sinulla on nyt mahdollista lähteä vierottumaan, on muutama päivä aikaa tehdä sitä rauhassa ja onneksi on vielä ensi viikolla se lääkäri. Oliko tämä ikään kuin etukäteen ajateltu juttu kohdallasi?

Klo 12 oltiin jo äidin kanssa ajelemassa ja raittiissa ilmassa, otin silloin puolikaan Panacodin. Kello on nyt puoli kolme kun tätä kirjoitan.
Käytiin ajelureissulla tulomatkalla luontaistuotekaupassa, ja siellä aivan ihana luontaistäti halasi minua kovasti ja kuunteli mun itkunvollotusta ja suositteli Bachin Rescue Remedyä rauhoittamaan tätä jännittynyttä oloa ja magnesiumkapseleita aamuin illoin sekä kalaöljyä runsaasti. Hän sanoi että vielä ei mitään “myrkkyhuuhtelua” kannata alkaa ettei ne kaikki suuret lääkejämät ole sitten ihan vuolaana jokena mun kropassani. Että pikkuhiljaa aloitellaan. Oli ihana ihminen kyllä, porasin äidin ja kaupantädin vieressä ihan täysiä. Itkukin helpottaa oloa.
Äiti lähti käymään omassa kodissaan, ja tulee myöhemmin kaupan kautta mun luokse ja lupasi jäädä yöksi. Kävi roskat viemässä ja putsas kissojen hiekkikset.
Vielä ei ole kuin masentava olo henkisesti, fyysisesti yläselkää särkee koska olen koko ajan vähän kippurassa pahoinvoinnin takia (sekin kuitenkin vielä lievää), jännittää ihan sikana, mikä on sekä fyysistä että psyykkistä.

En etukäteen ollut ajatellut että Nyt Loppuu. Päätin vain että ei helkkari, näin ei voi jatkua ja haluan lopettaa. En himoitse Panacodia, mun ei tee sitä yhtään mieli vaikka tiedän että mulla on nyt 10 tbl kotona täällä ja vielä Saisin Ottaa tänään kuusi mila sais olon kyllä hyväksi toki kertalaakista mutta mä olen ns. “luvannut” itselleni että neljältä voin ottaa puolikkaan ja sitten yötä vasten kymmeneltä tms puolikkaan.

Onhan se iso lasku mun 10 - 14 tbl päivässä käytöstä mutta itsepähän oon itseni tähän kuseen saanut. Ja hoitotyössä vielä olen, mopo karkas käsistä tyystin, ja se hävettää. Pitäishän mun tietää… niin kai pitäis. Ja denial on päivän sana.

Koitan tosiaan saada ens viikolle oman lääkärin ajan, en ole vielä saanut soitettua.

Olipas kamala olo tuossa iltapäivällä. Murruin puoli neljältä, otin yhden Panacodin. Alkoi auttaa puoli viideltä. Ja päänsärkykin alkoi. Äidille kerroin heti että olin ottanut kun äiti tuli luokseni. Päänsärky ollut kamala, Burana 600mg ei auttanut, otin sitten Panadol Forte 1g ja alkoi helpottaa.
Tunti sitten alkoi toinen viekkaoire eli vesiripuli, ja otin tän päivän viimeisen Panacodin. Eli olen selvinnyt tän päivän kolmella kappaleella yhteensä.
Onneksi äiti on täällä ja jää yöksi.

Miten yö meni?

Nukuin hyvin ilman kummempia painajaisia Sirdaludin ja unilääkkeen voimalla. Maha ruikulilla heti aamulla. Äiti toi sänkyyn Lämmin Kuppi -kanakeittoa ja kalaöljykapseleita. Nytkin mahassa seistailee, kurlutus kuuluu. Otin juuri Rescue Remedyä 4 tippaa suoraan kielelle kun on niin “kiree” olo. Ja lupasin itelleni puolikkaan Panacodin kymmenenmaissa jos olen saanut tiskikoneen tyhjättyä.

Hei!
Ymmäriskö kuitenkin oikein, että on mennyt ihan hyvin kuitenkin…

Iltoja.

On siis mennyt yllättävän hyvin. Aamulla heti äiti tosiaan toi syömistä sänkyyn, olin nukkunut 11 tuntia hyvin. Välillä heräsin ja nukuin taas. Kemiallista unta tosin kyllä mutta ei liian voimakasta kemiaa.

Klo 10 otin 1 Panacod tabletin.
Klo 17 otin puolikkaan Panacodin.

Missään vaiheessa ei ole tullut hirveää oloa varsinaisesti, iltapäivällä oikeastaan aika normaali olo ja nälkäkin on ollut, ja olen syönytkin. Vähän meinaa päänsärkyä puskea mutta ei mitään suurta.

Vietin päivän äidin luona, makoilin sohvalla ja olin vaan, vierailu venähti iltaan asti vaikka ei niin suunniteltukaan. Vietän nyt yön yksin, äiti on kuitenkin saatuvilla 10 km:n päässä ja bestis puhelinsoiton päässä. Mies kotiutuu huomenna illalla. Eli olis “haasteena” olla 24 h yksin. Mulla on kymmenkunta Panacodia täällä kotona. 56 tbl resepti odottaa lääkärissä, haen reseptin mutta en lääkkeitä huomenna. Omalle lääkärille en saanut aikaa ensi viikolle, sillä menee yli kolmen viikon päähän ajat - suosittu kun on.

Onko liian aikaista ilahtua siitä että olen eilisen päivän pärjännyt 3 tbl:lla ja tänään tod näk otan ilalla vasta kymmeneltä puolikkaan tai kokonaisen? Onko vielä jotain tulossa mistä en tiedä? Ripuloinut olen ihan vesiripulia tänään muutamaan kertaan mutta olen koittanut tankatakin vähän etten mene huonoon kuntoon.
Voiko viekkarit tulla vieläkin viiveellä rajuina ja kovina? Olo on nyt kokonaisvaltaisesti siedettävä, tällä hetkellä on vain nälkä ja sellainen kumma tunne siitä että olen puhdistumassa, olen hereillä, olen pääsemässä vapaaksi jostain pahasta.

No hyvinhän sinä olet pärjännyt. Nyt kannattaa jatkaa rauhallisin ottein, onhan ne vieroitusoireet yksilöllisiä voimakkuudeltaan. Liian nopea pudotus voi tuoda takapakkia. Itse en anna ohjeita ja neuvoja tuohon vähentämiseen, ilman terveydenhuollon koulutusta. Se on sitten lääkäreiden hommaa laatia noita vähennysohjelmia.
Olet pudottanut aika paljon, jos lähtökohta oli se 14 tbl päivä ja nyt olet n. kahdessa.
Noihin viekkari fiiliksiin vois malibu tietää oman kokemuksen kautta kertoa jotain?

Ai niin,piti palata vielä… siis lääkäri on antanu sulle ohjeet vähentämiseen. Millaisen?

Sain ohjeen lääkärisijaiselta että “Jos nyt vaikka koittaisit seitsemällä pärjätä”. Ja mietin että jos näin hyvin esim kolmella pärjään niin annan loppujen olla, helpottaa tieto siitä että saisin ottaa lisää mutta otankin vähemmän.

Omalääkärini on ironisesti ollut lääkärinä myös eräässä psyk. sairaalassa missä olen ollut hoitajana ja sieltä(kin) kautta hänet tunnen. Ja tiedän että hän olisi aivan varmasti paras lääkäri minun tilanteeseeni. Mutta niitä aikoja ei saa… paitsi akuuttiaikoja. Eikä mulla varmaan ihan akuutti ole kun tarkkaan ajattelee. En tiiä.

Olen nyt 21:20 ottanut kolmannen tabletin tänään. Sekä lisäksi magnesiumia ja tupla-annoksen kalaöljyä. Iltapalaakin söin puoli kasilta. Pyykit on narulla. Olen hämmästyttävän virkeä ollut koko päivän. En muistanutkaan miltä tuntuu se että ei olekaan pienessä “sumussa” ja väsynyt koko ajan. Nyt on vähän aavistuksenomaisesti alkavaa oiretta mutta pärjään nyt ihan hyvin tässä vaiheessa.

Hyvä Julia_A. Nii miks ottais enemmän jos pärjää vähemmäl. Mä olin vajaa 4 vuotta sit “bubre-korvaukses” arttujen kans. Meni alkuu 6/pv ja siit sit laskettii 1 kerrallaa; lopuks puolikas. En kuitenkaa päässy bubrest eroo, mut kerran tiputin oliko 1 vai puolikkaas nolliin ja kolmanten päivän aloin laattaa, joka kesti 3pv ja 5pv oli maha sekasin. Sit muut oireet, mut nuo oli pahimmat. Mut ne sit aloitettiin uudelleen parin vk:n pääst, ku retkahtelin taas bubreen ja nyt menee 4mg xonea päiväs. Mut alan sitäkin pudottaa ku saan luvan.

Tsemppiä pudotukseen, siitä on mahollista päästä eroon ja kandee muistaa ettei nosta annost jos on sitä laskenu. ELi ei kannata laskea liikaa. Jos nyt annos on 3, ni älä nosta sen yli. Syö vaik puolikkait ennemmin. Ja jos yhden pudotus vaik vkon-kahden pääst tuntuu liian kovalt, pudota puolikas; ei tuu pahemmin refloi. Oikeel tiellä oot :wink: :smiley:

Kiitos tsemppaamisesta. Tästäkin on suuri apu kun voi lukea muiden kokemuksia ja kertoa omia fiiliksiään.

Nyt on yölääkkeet napsaistu, tämäkin päivä selvitty kolmella tabletilla (hyvä minä!) ja huominen on taas uusi päivä. Askel eteenpäin…

:smiley: Hieoa, Julia_A, niin se etenee hiljalleen. Voimaa!!!

Huh, menpäs yö hyvin nukkuessa. Ja vessassakin tuli tällä kertaa ihan kiinteää tavaraa.

Meinaan mennä nyt hakemaan lääkäristä sen reseptin mutta en hae lääkkeitä. Resepti on ikäänkuin “turvana” mulla.

Herään aina aamuisin jännitykseen ja jonkinlaiseen “pelkotilaan”, tänäkin aamuna juu, kun tiesin että mun Täytyy mennä hakemaan se respa ja Täytyy hakee kissoille ruokaa ja Täytyy jaksaa iltaan saakka oottaa. Aattelin että jos käväsen tossa ja sitten vasta saisin ottaa Panacodin.