Paluu Vähentäjiin, ennen paluuta Lopettajiin

Totta puhut enkä nyt onneksi vatvomalla vatvo menneitä, mutta välillä ne välähtää mielessä. Jatketaan siis harjoituksia.

Mukavaa viikonloppua sinulle ja kaikille muillekin❣️

2 tykkäystä

Niin ymmärrän tuon itsensä sättimisen. Olen sitä itsekin harrastanut. Se ei vain auta. Mutta hei: näen tässä nyt ison valopilkun: sinulla on mahdollisuus päästä päihdepolin asiakkaaksi. Se on todella hyvä asia ja sitä kohti kannattaa nyt mennä.

2 tykkäystä

Olen muuten samaa mieltä, mutta minulla on tosiaan mm. PTSD, joten psykiatrian poli on kaikista tärkein selviytymisen kannalta. Toivon, että nämä voisivat kulkea jotenkin rinnakkain, mutta asun pienessä kunnassa, joten ymmärrettävästikin resursseja rajataan. Katsotaan miten käy. Kiitos @kaaosteoria66 positiivisen näkökulman tuomisesta!

Itsensä sättiminen tuo ehkä vain hetken helpotuksen, jos sitäkään ja kannattaahan sitä välttää. Eihän se tosiaan loppupeleissä auta.

1 tykkäys

Aivan… No mutta toivotaan parasta.

1 tykkäys

Sain miesystävältäni ihanan, pienen pääsiäispupun mieltä piristämään. Olen kyllä kiitollinen miesystävästäni.

Minulla on alkanut lisääntymään päivät, jolloin on selkeää, että en halua juoda, vaikka olisi ties mitä syitä ja vastoinkäymisiä. Se tuntuu hyvältä ja olen toiveikkaana miettinyt rakentuuko kuitenkin sisäinen motivaationi taustalla koko ajan. Yhä useammin tuntuu, että en jaksa enää juoda, vaikka en vielä selvillä vesillä olekaan. Myös lapsellinen uhma, joka lähinnä äitiini kohdistui, on laantunut. Oli varmasti hyvä idea kirjoittaa sitä ylös niin Plinkkiin kuin päiväkirjaani. Aivotutkimuksissa on huomattu, että pelkkä tunteen sanominen ääneen vähentää sen intensiteettiä ja mietin voisiko sama päteä myös kirjoittamiseen. Mielenkiintoisia nämä tunnesäätelyn jutut.

5 tykkäystä

Onpa söpö pääsiäispupu! Kaikki mieltä piristävät jutut ovat hyväksi :heart:

Kuulostaa hyvältä, että sinulla alkaa olla parempia päiviä jolloin ei tee mieli juoda. Hyvään suuntaan ollaan menossa, voimia sulle matkan varrella!

2 tykkäystä

Ei se varmaan ihan ilman syytä mene niin, että psykiatrisella puolella ei hoideta päihdeongelmaisia. Ainakaan kunnan resurssit siihen eivät vaikuta, nuo molemmat järjestetään hyvinvointialueiden toimesta.

Ainakin meillä päihdepolilla tarjotaan myös psykiatrisia palveluja niitä kovasti tarvitseville. Minä uskon, että saat hyvän hoidon myös päihdepuolella kun vain avoimin mielin otat sen vastaan.

2 tykkäystä

Kiitos viestistäsi. Tosiaan, hyvinvointialueethan ne nykyään palvelut järjestävät ja käsittääkseni juuri sen takia meidän kunnan palvelut vähentyivät ja osa siirtyi kauemmas.

Minullakin on vielä toivoa, että mm. Ptsd:ni takia saisin vankempaa hoitoa, kuin joko pelkän psyki tai pelkän päihdepuolen hoitoa. Välillä vaan, kuten eilen, iskee epätoivo, kun hoitotyöntekijät ehtivät puhua, että “emme voi tarjota tätä tai tätä” niin sen kanssa on hetki taiteiltava. Mutta kyllähän minä ymmärrän, että koko tämä soppa syntyi, kun aloin 8 vuoden raittiudesta juoda. En siis oleta olevani syytön tässä kohdin. Sitä saa, mitä tilaa. Minäkin uskon, että päihdeklinikalla on hyvää hoitoa.

1 tykkäys

Kiitos @RonjaK viestistäsi❣️Kaikki mieltä piristävät hommelit ovat tosiaan hyväksi.

Minäkin olen kiitollinen, jos laivani on vihdoin kääntymässä purjeineen niin sanotusti. Ja ennen kaikkea sitä toivoo, että tämä jatkuisi pidempäänkin.

2 tykkäystä

Näin minullekin kävi. Ei se halu raitistua yhdessä yössä syntynyt, vaan kasvoi pikkuhiljaa, ja löin vaikka ja mitä kapuloita oman juomiseni rattaisiin päästäkseni edes pienen askeleen eteenpäin ja saadakseni peliaikaa koko prosessiin, kun vuori oli vielä liian iso kokomaan kiivettäväksi.
Vaikka tuntuu että polkisi paikallaan, niin edistymistä silti tapahtuu, niin kauan kuin ei luovu raittiuden unelmasta ja tekee töitä sen eteen niillä voimilla mitä käsillä on.

3 tykkäystä

Minulla auttaa kirjoittaminen hyvin OCD:hen. Ongelmani on lähinnä pakkoajatukset. Pakkotoimintojakin on vaikka muille jakaa, mutta ne ovat lähinnä huvittavia juttuja, jotka eivät mitenkään invalidisoi. Kun kirjaimellisesti rustaan paperille sen piinaavan pakkoajatuksen, se jäsentyy siinä ihan eri tavalla, kuin päässä pyörittelemällä ja usein kutistuu kokoisekseen ja pari kertaa sen luettuani voin jo nauraa. Jos aina ei heti nauratakaan, tuossa saa kuitenkin mietittyä läpi sen, että mitäs sitten, jos tämä skenaario toteutuisi. Lopputulos ei välttämättä ole kiva, mutta ainakin se lähtee päästä pyörimästä ja turhaan energiaa viemästä kirjoittamalla se ikään kuin ulos.

Noiden ajatusten ääneen puhuminen jollekulle auttaa myös, mutta hirveästi en viitsi rassata esimerkiksi miestäni lörpöttelemällä niitä jatkuvasti. Hän tietää kyllä ongelmani, tukee ja ymmärtää ja yleisellä tasolla voin ihan hyvin asiasta jutella silloin tällöin, mutta aika kohtuutonta se olisi maallikkoa kuormittaa alituiseen jorisemalla sekopään kulloisiakin mielenliikkeitä, kun se olisi sitä pahimmillaan monta kertaa päivässä. Psykiatri on sitä varten ja onneksi minulla on hyvä sellainen, mutta en minä hänellekään joka kerta voi soittaa, kun päähän pälkähtää jokin älytön kela.

En tosin tiedä tarkoititko ääneen sanomisella nimenomaan muille ihmisille puhumista vai ihan vain tuuleen huutelua.

Tsemppiä.

2 tykkäystä

Hyvä, että saat apua kirjoittamisesta. Minäkin kirjoitan suurimman osan päiväkirjaan, mutta välillä joitain yksittäisiä juttuja saatan kertoa miesystävälle tai siskolle. En minäkään viitsi heitä alituiseen kuormittaa.

En enää muista oliko tutkimuksessa mainittu minkälaisesta puheesta on kyse, mutta tulee mieleen, että tarkoitettiinkohan siinä sellaista, että jos joku asia vaikka jännittää, sanoo sen vaan ääneen ja jatkaa eteenpäin. Jännittämisen nimeäminen ainakin minulla laukaisee jännitystä jonkin verran.

Kiitos tsempeistä ja samaa sinne takaisin! :smiling_face:

Luin eilisillan ja tämän aamun aikana koko pitkän ketjusi @Lintuanna ja huh, kylläpä heräsi paljon ajateltavaa! Täytynee hiukan sulatella, että saan jotenkin pohdintoja jäsenneltyä.

Mikäli asia ei ole liian henkilökohtainen niin kysyisin kuitenkin tuosta b-PEthistä kokemuksiasi, asia kun on minulla nyt ajankohtainen. Millaisia arvoja kyseinen testi on sinun käytölläsi näyttänyt ja oletko vähentämiselläsi saanut sen laskuun? Testistä on yllättävän vähän ja tosi ristiriitaista tietoa saatavilla eikä minulle sen enempää lääkäri kuin päihdetyöntekijäkään osannut oikein järkeviä vastauksia antaa. Olisi jotenkin tärkeää kuulla jonkun kanssatestattavan kokemuksia!

Tähän heti tarkentaen, että en nyt etsi mitään “kuinka huijata testiä jota ei voi huijata”-juttuja, vaan ihan vain sitä, miten se on sinun kohdallasi käyttäytynyt.

Toiset kertoo, kuinka yli 3.5 lukemat laskeneet viitearvoon kuukauden juomattomuudella ja toisilla 1.5 ei ole laskenut viitearvoihin vielä kuudessa viikossakaan. Tietysti nämä henkilöt ei välttämättä ole olleet kertomuksissaan rehellisiä.

Minäkään en tiedä paljoa B-PEthistä ja minulta on otettu se vain kerran tammikuun lopulla (1,13) ja seuraava on tämän kuun lopulla. Jostain kuitenkin luin, että jos on ilman alkoholia, arvon pitäisi alkaa laskea 2-4ssä viikossa. Tätä testiä ei voi edes huijata, koska se mittaa spesifisti alkoholin esiintymistä elimistössä. Minä toivon kovasti, että vähentelyni näkyisi uudessa testissä, mutta en ole varma vaatiiko se kuitenkin kokonaan lopettamisen. En valitettavasti tiedä, joten nähtäväksi jää. Luulisi kuitenkin, että vähentelykin näkyisi, jos vähentäminen on selvää.

Edit. Tuli mieleen vielä, että minulla olevien tietojen valossa olisi erikoista, että 1,5 arvo ei laskisi kuudessa viikossa, jos ollaan kuitenkin oltu juomatta. Muistaakseni se oli ihan jostain laboratorion sivuilta, mistä luin, että laskua voi odottaa 2-4 viikossa, jos juominen loppuu.

Tsemppiä sinulle @Miu❣️

Osaako joku selittää, mihin perustuu se linja, ettei saa tarjota myötätuntoa retkahtaneelle? Ensimmäinen asia, joka minussa herää, on myötätunto, koska kokenuksesta tiedän miten kurjaa se on. Tänäänkin teki ensimmäisenä mieli olla myötätuntoinen, mutta en uskaltanut, koska olen nyt sen verran monta kertaa lukenut, ettei olla myötätuntoisia, vaan tuetaan muuta käyttäytymistä ja tämä ilmeisesti AA:ssa myös. Jos joku voisi selittää mihin se perustuu?

I am soberissa ollaan myötätuntoisia ja kannustavia, enkä ole huomannut siitä mitään haittaa, päinvastoin.

1 tykkäys

Hui, onko täällä nyt joku tuollainen ajatusmaailma päällä?

Minä repsahdin ja aloin juomaan, halusin tulla kertomaan sen. Olisikin ollut todella ikävää alkaa valehtelemaan. Melkein 8kk olin juomatta, eikä se ollut mitään kärvistelyä. Minulla on vielä matkaa omien ajatusmaailmieni kanssa sekä, erityisesti, tunteideni kanssa. Raakile olen.

3 tykkäystä

Huomasin sen ja juuri sinulle olisin halunnut osoittaa myötätuntoa. :heart: Ei siis siitä ole paljon keskustelua missään nimessä ollut, mutta olen lukenut täältä ainakin kolme kommentia siitä, miten AA:ssa tai vastaavassa ei tarjota myötätuntoa ja muutenkin täällä pari kirjoitusta siitä, että ei pidä tarjota myötätuntoa, vaan korostaa niitä toisia, onnistumisen puolia juomisen lopettamisessa. En tiedä, siksi kysynkin. Voihan olla, että olen käsittänyt ihan väärin.

Sinulla ei mielestäni ole mitään hätää, sinulla on niin pitkä pätkä raittiutta jo alla. Ja kyllä tänne voi sentään kaikista retkahduksista tulla huoletta kertomaan. Olisin vain halunnut tarjota kaikki myötätuntoni sinulle ja no nyt sen tarjoankin. :heart:

Se pitää vielä lisätä, että jos ei myötätuntoisia, niin kyllähän palstalla aina suhtaudutaan retkahduksiin asiallisesti eli sitä ei tarvitse pelätä.

1 tykkäys

Olen itse siinä käsityksessä, että joillekin voi toimia tuollainen ruoska ja ulkoa päin asetetut pakot ynm. raaempi rakkaus eteenpäin pääsemiseksi.
Itselläni sellainen on vain jarruttanut, ja olen havainnut positiivisen ja armollisen lähestymistavan kantavan pysyvään raittiuteen huomattavasti paremmin.
Opin paljon paremmin noin muutenkin positiivisen palkitsemisen kautta, enkä niinkään paineen alla.

3 tykkäystä

Tämä on tosi mielenkiintoinen asia. Itseäni on jotenkin toiminut molemmat. Alkanut vituttamaan, että saatana minä näytän kaikille. Mutta sitten myös halu olla KAIKKIEN TEIDÄN ARVOINEN, koska aloin tykätä teistä kaikista. Olla teidän arvoinen jotka tänne olette kirjoittaneet.

Mutta omasta sisimmästähän kaikki lähtee. Olen vasta matkalla.

2 tykkäystä