Ja ne mun kaverit, nehän oli valtavan hyviä juomaan. Jätin nekin koska eihän siitä olis mitään tullut. No nyt ei ole kavereita eikä oikeen mitään tekemistä ja tämmöseen en oo tottunut. Käyn töissä ja sitten vain olen olemassa tässä asunnossa.
2 tykkäystä
Voi olla että join tunteeni vuosien saatossa koska en oikeestaan tunne mitään nykyään.
2 tykkäystä
Jokatapauksessa asia on yhä niin että toistaiseksi olen lopettanut alkoholin käytön kokonaan.
Kirjotan silti tänne, vähentäjiin koska tuntuu että sovin tänne paremmin, en tiedä miks. Ehkä koska ajattelen kumminkin mokaavani jossain kohtaa, niinku yleensä kaikessa.
1 tykkäys
Kiitos, kun avaudut asioistasi. Itse en ole nuori enää ja olisi aika saada korkki kiinni. Pillereihin ja röökiin ei ole riippuvuutta, mutta tää kirottu alkoholi tuli jo kuvioihin n. 15 vuotiaana ja pikkuhiljaa kasvoi sieluun kiinni, ja kulkenut mukana. Mun ystäviä on kuollut matkan aikana alkoholiin ja pelkään, että jos itse en nyt sitä saa kiinni, mun aika myös loppuu. Oon kyllä perusterve, vilkas, sosiaallinen, mutta liikkuminen puuttuu ja olen nyt työtön. Asun pienellä paikkakunnalla, oikeastaan kylässä😄, niin täällä ei paljon mitään, ellei hyppää bussiin niin pääsee kaupunkiin. Se A-kilta kiinnostaa, voisin tänään mennä. Mulla on niitä paniikki häiriöitä vielä, että keskustella en voi olla keskipisteenä, mutta kait voi olla kuuntelijana. Sitten yksi paha on yksinäisyys, se on myös laittanut tissuttelemaan, ja on ollut paha laittaa poikki juomista. Alkoholista on tullut elämänkumppani, mikä on sotkenut ajatukset ja unen saannin, jollain tapaa nyt hermosto kropassa sekasin. Kroppa vieläkin pienessä tärinässä, kaippa B- vitamiinit vois auttaa, sain päihdeklinikalla kyllä B1- vitamiini injektiot. Nyt vaan odottelen ja ihmettelen elämää. 8 vrk alkaa tänään, mitä sitten päivä tuo tullessaan.
2 tykkäystä
Rupesin avautumaan kirjotuksissani sun puolelle, en tiedä miksi. Pää ei toimi vielä näiden tissuttelujen jälkeen. Toivottavasti selkiää. Mulle näin kännykästä kirjoittaminen sekottaa välillä nää puolet, oon väillä ollut pitkiäkin aikoja kirjoittamatta, enkä löydä entisiä kirjoituksia.
kiva kun kirjoitat, mukava lukea. Muuten huutelisin täällä “päiväkirjassa” vaan tyhjyyteen 
Mulla ei ole liskojen yöt vielä loppuneet vaikka en juo enää. unet on outoja ja ne herättää mut. viimeyönä oli painajainen. joskus mietin joinko itelleni aivovaurion kun olen menettänyt tunteet lähes täysin.
Kuulin että kaverini jonka kanssa aikoinaan juotiin ja käytiin ulkomaillakin juomassa, hän on hoitolaitoksessa, alkoholidementia 52-vuotiaana. Ilmeisesti se on korsakoffin tauti hänellä ja ei parane hoitajien mukaan. Kyllä tommoset asiat laittaa miettimään ja korkki parempi pitää kiinni munkin ettei käy noin.
Tsemppiä siis sulle Laura 
ja mullekin ja sulle siellä ruudun takana joka ehkä luet mun ketjua ja mietit pitäiskö lopettaa…
5 tykkäystä
Moi. Jäin miettimään tuota sun viestiä, tietysti tämä sun kaverin alkoholi dementia on ikävä asia, mitä pitääkin itse miettiä, tapahtuuko se kohdalleni, mikäli jatkan. Vielä näistä sun unistasi, meinaan itse näin viime yönä unen että Alexander Stubbin kanssa menimme johonkin vanhaan rakennukseen, missä tarjoiltiin olutta. Olin huolissani saanko siellä olutta ja sitten tarjoilikin joku nainen jostain pitkän letkun päästä joihinkin vanhan ajan tuoppeihin kaljaa. Siinä unessa sanoin naiselle, että onhan se vahvaa olutta ja sitten olikin huoli meikäläisellä huoli unessa kaljan hinnasta, oli kallista. Mutta unessa menimme johonkin pöytään istumaan, missä oli porukkaa, ja se oli jotenkin tuttu porukka, sain siis kaljaa, sitten heräsin. Nyt siis näitä unia alkaa tulemaan. Tämä asia myös, kun kirjoitit tunteettomasta tunteesta.. tuleeko uniisi tunteita käsitteleviä tai kirjoitteletko ylös uniasi, jos käsittelet unessa omaa sisintäsi tuli nyt mieleeni tämmöinen asia, koska tämä mun uneni viittasi alkoholi himoon. Kaikenlaista taas mietittävänä 
. Mukavaa ja raitista tiistai päivää, sinulle 
Huomenta. kiva kun kirjoitit. Presidentin kanssa ja joo tota samaa sarjaa suurin osa munkin unista on.
Mun unissa on myös aika paljon laivoja, isoja risteilijöitä jotka lähtee jäiden keskelle ja sinne jonotan kyytiin.
Usein on myös lapsuuden paikkoja, kesämökillä ollaan ja siellä jotain omituista. Ehkä pitäisi alkaa kirjottelemaan noita ylös, olis ainakin jotain tekemistä niitä tulkitessa.
Nyt täytyy lähteä töihin, kuullaan taas
1 tykkäys
Töiden jälkeen tein ruuan ja sitten nukuin yli 2 tuntia. Sitten olen vaan ollut olemassa tässä kodissa kuten joka ilta.
Laskin että mun elämässä on ollut yhteensä 26 sellaista vuotta jolloin olen kännännyt viikonloput, useimmiten molemmat päivät ja lomilla ne lomatkin. Nuorempana se oli raskasta bilettämistä ja määrät isoja.
Sitten kun musta tuli kotikaappijuoppo, niin jossain kohtaa kävi niin että isoja määriä ei tarvinnukaan, aivot oli jo lionneet niin paljon että vähemmästäkin tuli kurja pöhnä. Kurja onneton pöhnä pysyi siihen asti kun pistin korkin kiinni. Alkoholi lakkasi toimimasta kun sitä nousuhumalaa ei enää koskaan tullut. Turhaa hommaahan siitä sitten tuli.
Mutta niin monta päivää, kun nuo päivät laski, niistä tuli aika monta pelkästään kännissä vietettyä vuotta. Niin ne vuodet kulutti loppuun, nyt vaan väsyttää eikä kroppa varmaan osaa tehä energiaa normaalilla tavalla.
Tuli hassu juttu mieleen, vähän liikuttava jopa. (vaikka ne tunteet on edelleen kadoksissa)
Tää oli joskus märän ysärin loppupuolella Pihlajamäessä, olin rapiat parikybänen neito, ulkoilutin koiraa ja istuin puiston penkille. Viereen istahti melkolailla rappiolla oleva vanha alkoholistimies ja rupesi juttelemaan mulle kaikennäköstä elämästään. Se mies sanoi mulle myös että jos alkoholi alkaa maistumaan niin muista aina se että älä koskaan ota krapularyyppyä, ja kerto että siitä se tuhon tie alkaa. No tän mä oon aina muistanu, se tosiaan jäi mieleen. Ollut kai sadat kerrat kun krapularyyppyä on tarjottu taikka ehdotettu mut sitä en ikinä ottanu.
kaikkee sitä miettiikin, kyseinen ukkeli on ollu manan majoilla jo kauan, veikkaan ett kohta tulee 30 vuotta. Ajattelin nyt tänne kirjottaa mitä hän silloin sanoi, koska niin moni tän lukee kumminkin.
4 tykkäystä
Samanlaista ku aina, töissä oltu ja nyt ruokaa tehty. Sitten kai nukun illan, väillä valvon hetken ja nukun yön..
Mulla on kohta lääkäri, jotain verikokeita ainakin tiedossa, sokerit ja kilpirauhaset ja tommoset tulee ainakin. Jos voisi olla joku selitys miksi raittius ei tee musta ilosta ja energistä joka elelee vaaleanpunaisessa raittiuskuplassa hyppien ja tuuletellen. Vaan miksi oon niin tolkuttoman väsynyt onneton vätyskä ihan koko ajan.
Jos jotain hyvää niin mun tukka kasvaa ihan hullusti ja tuntuu että se on kaikkialla, se myös kiiltää. Aiemmin se oli mun mielestä ohut ja takkuinen, niinku jonku linnun hylätty pesä..
2 tykkäystä
Hyvä, että sinulla on lääkäri ja labrat tulossa. Tulee ainakin tsekattua, onko siellä jotain, mikä voisi selittää väsymystä. Mainitsit olevasi nainen viisissäkymmenissä, vaihdevuodet saattavat aiheuttaa myös mielialan mataluutta, väsymystä yms. Kannattanee jutella siitäkin lääkärin kanssa.
Itse raitistuin 14 vuotta sitten enkä todellakaan ole ollut iloinen ja energinen vaaleanpunaisessa raittiuskuplassa hyppijä ja tuulettelija, en ainakaan koko aikaa 
Minulla oli ollut masennusta jo aikaisemminkin ja itse ajattelen, että kun lopetin alkoholilla turruttamisen, tunteille ja masennukselle tuli tilaa nousta pintaan. Ajattelen myös niin, että asiat eivät voi olla niin huonosti, ettei niitä saisi juomalla vielä pahemmaksi.
Tsemppiä, meillä jokaisella on oma tiemme myös raittiudessa eikä kannata vertailla itseään muihin. Ei tämä ole mikään kilpailu tai kuten aikoinaan eräs plinkin veteraani totesi: “Tänään pisimpään raittiina on ollut se, joka heräsi aamulla ensimmäisenä”.
Minun oma ketjuni löytyy tuolta Lopettajien puolelta, jos haluat lukea.
4 tykkäystä
Kiva kun kirjoitit. Kävin myös katsomassa ketjuasi ja luin sitä jo jonkun verran. Siitä onkin jo aikaa Itse rekisteröidyin tänne ekan kerran jollain nikillä joskus 2007 vuonna. On siis alko rassannut jokusen vuoden joo, nyt vaan rehellisesti tiedän että valomerkki tuli lopullisesti ja mun juhlat on juhlittu jos meinaan pysyä hengissä. sitäpaitsi luulen että oon sairastunut johonkin, kaiken järjen mukaan mun pitäisi voida jo paremmin kun alkotonta aikaa on jo takana. Pelkään että tän uupuneisuuden js sumun takana on kirroosi, sehän ei näy kovinkaan usein noissa maksan verikokeissa. Vaihdevuosi geeli mulla on kyllä, se auttaa tiettyihin asioihin mutta sillä on sellasia sivuvaikutuksia että oon jättänyt pois.
Viimeyö oli taas jostain syvältä, heräsin hiestä märkänä ja näin unia että olin ihottuman ja joidenkin puremien peitossa.
No tuntuu myös että oon tulossa kipeäksi, päätä vähän särkee, töissä on kiertänyt räkätaudit mutta ei vielä ole mulle osunut.
Jotain kirjoja voisi asiaan liittyen hakea kirjastosta, jos jotain hyviä on tiedossa, saa suositella.
1 tykkäys
23 varausta oli yhdessä alkoholin lopettamiseen liittyvässä kirjassa kirjastoissa… joku muukin vissiin haluaisi lukea sen. E-kirjana olis ostettavissa, en ole vaan niistä tykännyt.
Huomenna olisi työpaikan pikkujoulut, niillä ohjelmassa on vain ruoka ja kännääminen. En mene ollenkaan. Kahdet muutkin pikkujoulut jätin väliin. Ihan vaan varmuuden vuoksi ja en edes jaksaisi kun olen aina iltaisin niin kovin väsynyt. Viikonlopun voin nukkua kellon ympäri.
4 tykkäystä
Muistatko sen kirjan nimeä mikä on alkoholin lopettamiseen littyvä, jos sen saisi äänikirjana, onhan niitä tietty painettu useampiakin. Mä lopetin nyt äänikirjojen tilaamisen, mutta olisi vielä aikaa kuunnella 12.12 saakka entisellä tilauksella. Kun kännäsin, en kirjoja jaksanut kuunnella.
Laura. Se kirja oli juovuksissa selvinpäin tai jotain sen suuntaista, kirjottaja taisi olla Seppänen. Kirja kertoo vuodesta selvinpäin, löydät sen varmasti noilla tiedoin. Toinen kirja oli Täyskäännös (Jean Kirckpatrick) se on aika vanha.
1 tykkäys
Eilen illalla lueskelin kauan ikivanhoja kirjotuksia täältä Plinkistä, vuodelta 2007. Silloin kun itsekin ekaa kertaa löysin tänne. Luin Fernetin ja Kotivalon ketjuja. Onkohan ne kuolleet. Fernetti oli silloin samanikänen mun kanssa, nii no olis nytkin toki. No joo, toivon että he elelee jossain hyvää elämää eikä suinkaan montussa tai laitoksessa.
Vettä sataa täällä ihan kunnolla ja niin ne yöunet tälläkertaa, ne oli sekavia, heräsin kun pyörin sängyn laidalta toiselle unissani levottomana.
1 tykkäys
Juhani Seppäsen Selvästi juovuksissa on ilmestynyt jo 2006. Kirjoittaja kuoli itse vuosi sitten alkoholidementiaan eli vuosi selvinpäin jäi valitettavasti vain vuoden ihmiskokeeksi.
Itselleni oli aikoinaan tärkeä kirja Lilli Loiri-Sepän Selviämistarinoita vuodelta 2010 eli se oli tuore kirja 14 vuotta sitten, kun itse raitistuin. Uudemmista kirjoista en osaa sanoa, mutta niitä on ilmestynyt ymmärtääkseni aika paljon viime vuosina.
3 tykkäystä
kiva kun kirjoitit. Mä varasin itselleni tuon Seppäsen kirjan ja nythän se meni astetta kiinnostavammaksi vielä. Kert itse tiedän ja mun on se tiedettävä ja muistettava että nyt on mun last chance, jos vielä sisuskalut toipuu, vatsa on usein kipee yhä. Se on henki tai alkoholi. Tässä kohtaa valitsen ton henki. Tai muuten mulle käy kuin Seppäselle tai ehkä mulle se monttu tulis sieltä aiemmin.
En tiiä, toivottavasti voin valita, katotaan kuin mun käy, eihän sitä ikinä kukaan tiiä. Melkein seittemän vuotta olin juomatta ja tässä taas, nyt tälläkertaa muutama kuukausi juomatta.
Toki nyt en oo kehittänyt itelleni sijaisaddiktioita, kuten viimeksi päätin ryhtyä silloin siltä istumalta ammattiurheilijaksi, mitä orjallisesti toteutin ja olenkin juossut reilusti yli 100 maratonia elämässäni, pääosin juomattomien vuosien aikana. Se ei ollut ihan tervettä, täysin suorittamista ja orjallista toimintaa.
5 tykkäystä