Siis joo, ajattelen aina että oon koko viikonlopun nolla linjalla mutta sitten mielihalut vie mua. Jos sais sen alkuun… Menis nyt yksi viikonloppu kokonaan hyvin. Viikko vapaat menee hyvin mutta kun tulee viikonloppu jolloin on ollut tapana niin huonosti käy.
Entäpä jos ensin päätät olla vain perjantaina juomatta. Sitten jos (kun) se onnistuu, päätät lauantaina olla sen päivän juomatta. Ja a vot, viikonloppu paketissa. Pala kerrallaan siis.
Ymmärrän hyvin. Jos ottaisi kokonaisen viikon tavoitteeksi (tai sen puolitoista)? Ja suunnittelisi illat / pvät etukäteen siellä viikonlopulla oikein ajatuksella juomista ehkäisevästi? Päivälle mukavaa tekemistä ja illalle turvasuunnitelma. Seuraavan pvän ohjelmaa voi miettiä sitten iltasella jos mieliteot iskevät. Miettisi että viimeinen kerta voi odotella kertaa seuraavaa, sen ei tarvitse olla tänään. Tietääkö joku läheisesti tästä?
Tiedän että helpommin sanottu kuin tehty, mutta tuossa nyt muutamia keinoja. Ehkä olet jo kokeillutkin näitä.
Itselleni oli suuri merkitys sillä että en tehnyt loppuelämän päätöstä, mutta x ajan päätöksen tipattomasta kuitenkin. Ei tarvinnut stressata liian suuren asian kanssa. En tiedä mikä siinä oli, mutta aina sitä alkoi stressaamaan jo seuraavaa kesää tai mitä hyvänsä, ja vaikka tuohon hetkeen olisi ollut kuukausia, niin repsahdin tyyliin parin pvän sisällä pelkästään siitä ajatuksesta. Sitten lähdin tavoitetta kohti ja alussa mentiin pahimmillaan ilta kerrallaan.
Kiitos viesteistä. Tänään on hyvä aamu koska ei krapulaa. Eilen illalla kävin kaverin kanssa syömässä ja sitten katselin sarjoja. Kyllähän tälläset aamut mukavampia on kuin ne pöhnä aamut. Joo jotain pitää keksiä ensi viikonlopuksi kun jo perjantaina töissä tulee niitä ajatuksia helposti, varsinkin kun työkavereille maistuu ja nehän puhuu ja fiilistelee jo siinä päivällä että menevät baariin tai johonkin mökille juomaan niin mun aivothan heti ottaa siitä koppia.
Ja unelmoin siitä että jos en jois alkoholia, miten se vaikuttaisi ulkonäköön ja jaksamiseen. Miten kävisin enemmän leffoissa ja tapahtumissa jos ei ois aina sitä ajatusta että kun on vapaapäivän aamuja niin ilta pitää käyttää viinin tissutteluun kotona. Se ajatusmaailma on kahlitseva. Se sulkee mut yksinäisyyteen jossa kaveri on viinipullo. Joka ei edes anna mitään enää, vain pöhnän.
Mjoo, tuttua. Minulla on lähipiirissä yksi alkoholisti, ja on surullista seurata miten elämän organisointi on kapseloitunut viinipullon ympärille vaikka henkilö itse muuta väittääkin. Myös terveyshaitat häiritsevät: alkoholi aiheuttaa monille vatsan ärtymistä (IYKYK), mikä nostaa kotoa lähtemisen kynnystä entisestään kun ei tiedä pääseekö nopeasti “huoltotiloihin” jos pikainen tarve tulee. Joskus tekisi mieli huutaa ääneen.
Tulin vaan sanoo itelleni ja vaikka muillekin, että oon nyt ja että oon ollut… Tadaa…selvinpäin
Mukava kuulla! Miltä elo on maistunut?
Löysin vitamiinit ja maitohappobakteerit niin sen jälkeen pirteämmältä. Varmaan on puutoksia siellä sun täällä hivenaineista yms. Mutta alkuun olin niin niin väsynyt vain, vierailu luontaistuotekaupassa on ihan selkeesti parantanut. Mutta pikkuhiljaa, olo toivottavasti vain paranisi. Ihmettelen sitä että kun aloin syödä vitamiineja, lakkasi tekemästä mieli juoda. Ja lähinnä jos ajattelen alkoholia, mietin asioita missä se on aiheuttanut paskaa ja että mitä jos olisin ollut silloin selvinpäin. Että sitä juomisen ihannointia ei ole ollut nyt, sehän on ihan uutta. Katsotaan, toivottavasti tämä jatkuu näin.