Siis joo, ajattelen aina että oon koko viikonlopun nolla linjalla mutta sitten mielihalut vie mua. Jos sais sen alkuun… Menis nyt yksi viikonloppu kokonaan hyvin. Viikko vapaat menee hyvin mutta kun tulee viikonloppu jolloin on ollut tapana niin huonosti käy.
Entäpä jos ensin päätät olla vain perjantaina juomatta. Sitten jos (kun) se onnistuu, päätät lauantaina olla sen päivän juomatta. Ja a vot, viikonloppu paketissa. Pala kerrallaan siis.
Ymmärrän hyvin. Jos ottaisi kokonaisen viikon tavoitteeksi (tai sen puolitoista)? Ja suunnittelisi illat / pvät etukäteen siellä viikonlopulla oikein ajatuksella juomista ehkäisevästi? Päivälle mukavaa tekemistä ja illalle turvasuunnitelma. Seuraavan pvän ohjelmaa voi miettiä sitten iltasella jos mieliteot iskevät. Miettisi että viimeinen kerta voi odotella kertaa seuraavaa, sen ei tarvitse olla tänään. Tietääkö joku läheisesti tästä?
Tiedän että helpommin sanottu kuin tehty, mutta tuossa nyt muutamia keinoja. Ehkä olet jo kokeillutkin näitä.
Itselleni oli suuri merkitys sillä että en tehnyt loppuelämän päätöstä, mutta x ajan päätöksen tipattomasta kuitenkin. Ei tarvinnut stressata liian suuren asian kanssa. En tiedä mikä siinä oli, mutta aina sitä alkoi stressaamaan jo seuraavaa kesää tai mitä hyvänsä, ja vaikka tuohon hetkeen olisi ollut kuukausia, niin repsahdin tyyliin parin pvän sisällä pelkästään siitä ajatuksesta. Sitten lähdin tavoitetta kohti ja alussa mentiin pahimmillaan ilta kerrallaan.
1 tykkäys
Kiitos viesteistä. Tänään on hyvä aamu koska ei krapulaa. Eilen illalla kävin kaverin kanssa syömässä ja sitten katselin sarjoja. Kyllähän tälläset aamut mukavampia on kuin ne pöhnä aamut. Joo jotain pitää keksiä ensi viikonlopuksi kun jo perjantaina töissä tulee niitä ajatuksia helposti, varsinkin kun työkavereille maistuu ja nehän puhuu ja fiilistelee jo siinä päivällä että menevät baariin tai johonkin mökille juomaan niin mun aivothan heti ottaa siitä koppia.
1 tykkäys
Ja unelmoin siitä että jos en jois alkoholia, miten se vaikuttaisi ulkonäköön ja jaksamiseen. Miten kävisin enemmän leffoissa ja tapahtumissa jos ei ois aina sitä ajatusta että kun on vapaapäivän aamuja niin ilta pitää käyttää viinin tissutteluun kotona. Se ajatusmaailma on kahlitseva. Se sulkee mut yksinäisyyteen jossa kaveri on viinipullo. Joka ei edes anna mitään enää, vain pöhnän.
1 tykkäys
Mjoo, tuttua. Minulla on lähipiirissä yksi alkoholisti, ja on surullista seurata miten elämän organisointi on kapseloitunut viinipullon ympärille vaikka henkilö itse muuta väittääkin. Myös terveyshaitat häiritsevät: alkoholi aiheuttaa monille vatsan ärtymistä (IYKYK), mikä nostaa kotoa lähtemisen kynnystä entisestään kun ei tiedä pääseekö nopeasti “huoltotiloihin” jos pikainen tarve tulee. Joskus tekisi mieli huutaa ääneen.
Tulin vaan sanoo itelleni ja vaikka muillekin, että oon nyt ja että oon ollut… Tadaa…selvinpäin 
5 tykkäystä
Mukava kuulla! Miltä elo on maistunut?
Löysin vitamiinit ja maitohappobakteerit niin sen jälkeen pirteämmältä. Varmaan on puutoksia siellä sun täällä hivenaineista yms. Mutta alkuun olin niin niin väsynyt vain, vierailu luontaistuotekaupassa on ihan selkeesti parantanut. Mutta pikkuhiljaa, olo toivottavasti vain paranisi. Ihmettelen sitä että kun aloin syödä vitamiineja, lakkasi tekemästä mieli juoda. Ja lähinnä jos ajattelen alkoholia, mietin asioita missä se on aiheuttanut paskaa ja että mitä jos olisin ollut silloin selvinpäin. Että sitä juomisen ihannointia ei ole ollut nyt, sehän on ihan uutta. Katsotaan, toivottavasti tämä jatkuu näin.
6 tykkäystä
Kiva kuulla, ettå on ollut virkeämpi olo. Miten muuten menee? Viimeisimmästä viestistä on aikaa, jos oikein tässä puhelimella näen.
Ae että 1000respectiä 7raittiista vuodesta mulla meni aikanaan 7v heroiinin kanssa sekoillessa 3yliannostusta jne…
Heippa pitkästä aikaa. Nyt menee hyvin mutta ei se helppoa ollut, oli kovaa väsymystä ja töitten ulkopuolella lähestulkoon apatiaa, no ainakin tosi melankolista.
Olen levännyt ja hoitanut itseäni, tehnyt asioita omaan tahtiin, syönyt terveellisesti ja popsinut paaaljon vitamiineja, varsinkin vahvoja B-vitamiineja.
Nyt voin melkolailla hyvin, energiatasot ovat parantuneet ja ahdistukset lähestulkoon hävinneet. Aurinko paistaa. Hauskaa viikonloppua tänne kaikille.
3 tykkäystä
Hyvää viikonloppua sinullekin 
Terve. Ketjuni on hautautunut jonnekin, löysin sen kuitenkin.
Selvinpäin mutta en voi hyvin. En tiedä olenko masentunut vai jotenkin muuten sairas. Nukun yhä huonosti ja olen todella väsynyt. Käyn töissä, mutta sairaslomia ollut. En ole saanut energioita takaisin.
Milloin voisi olettaa että aivot olisi parantuneet jos ne ikinä parantuvat? Vuosi, kaksi, kolme ??
2 tykkäystä
Moi,
Kysymykseen, koska aivot on parantuneet?
Ymmärsin tuon asian itse jossain vaiheessa raittiutta. Tässä pieni ote kirjastani, Pelkään mutta en pakene.
Mutta jokainen raitispäivä parantaa lopulta Sinunkin mielesi.
Älä anna alkoholille enää yhtään valtaa. Tee jotain sellaista, joka on ollut haaveena, unelmana, toiveena.
Muistan yhä, kuinka vuonna 2018, kesäkuun ensimmäisenä päivänä, katselin Kuusamon Karhunkierroksella kohden pohjoista. Oli keskiyö, aurinko oli laskenut hetkeksi tunturien taakse. Taivas oli tulipunainen, valtavan hieno maisema edessäni. En kuitenkaan ollut koskaan vaeltanut Lapin tuntureilla. Ajattelin siinä hetkessä:
Enhän minä tuolla voi vaeltaa, oikeat vaeltajat siellä kulkevat, enhän minä.
Seuraavat vuodet kertoivat minulle, kuinka uskomattomat unelmat voivat toteutua. Jo seuraavana keväänä vaelsin Ranskasta espanjan halki yli 850km, alle kuukaudessa. Minä, alkoholisti.
Etsi oma unelmasi. Pidä siitä kiinni. Älä anna synkkien päivien viedä unelmaasi. Usko itseesi ja tee parhaasi.
Ehkä jonakin päivänä Sinäkin seisot oman unelmasi huipulla, katsot taivaanrantaan ja hymyilet:
En olisi koskaan uskonut pystyväni tähän.
Voimia taisteluusi 
7 tykkäystä
kiitos kun kirjoitit.
1 tykkäys
Hei. Itse sain vasta 7vrk selvänä oloa. Olo ollut hirvittävä, aivosumua, ahdistusta ym. Sain päihdeklinikalta 3 vrk lääkkeet. Mutta aika tuskaa ollut varsinkin iltapäivät. Kysynkin sulta, että kuinka kauan olet ollut ilman alkoholia? Miten olet selvinnyt ja koska alkoi helpottamaan edes vähäsen?
1 tykkäys
Hei Laura.
jotakin 9 kuukautta. Tottakai kaikki on paremmin kuin mitä olisi krapuloissa tai kännissä pilatuilla öillä. Rahoo säästyy paljon ja säästänkin sen sivuun. Ja ulkonäkö on parempi kuin pöhöttynyt viinanaama. Nuo on ne mun kaks peruspilaria nykyään mitä kelailen.
Mutta ei mulla ole sellasta Hype oloa mitä ilmeisesti aika monella on alkon lopettamisen jälkeen. Sitä odotellessa.
Mä olen oikeasti vaan tolkuttoman väsynyt, urheilen mutta toipumiseen juoksulenkistä menee aina vähintään 2 päivää ja lihaskivut on inhottavia, ne myös valvottaa ja lihasten jäykkyys. Ja nään joka yö unia, tosi värikkäitä unia jotka monesti herättää mut.
Mun energia menee töissä käyntiin, että siitä selviydyn. Aamuisin on vaikea nousta aikaisin.
Mulla on aika laahustamista tää life tällähetkellä mutta kai se muuttuu paremmaksi tässä, toivossa aina elän. Voihan se olla joku sairauskin mulla ja siksi tämä olo tämmöinen.
kovasti tsemppiä sulle. Se ahdistus, se liittyy alkoholiin, nimittäin se on jättänyt mut rauhaan. Ja aika nopeestikin silloin jätti, ehkä kuukausi max pari. Kovasti tsemppiä, kannattaa pyristellä irti kokonaan.
2 tykkäystä
Kiitos Diipadaapa. Samoin sulle, tsemppiä eteenpäin 
.
1 tykkäys
Alkoholi kuului mulla niin moneen asiaan ja nyt, mun olis kai pitänyt keksiä uusia asioita, mutta en oo keksinyt.
Mulla on vähän tylsää ja väsynyttä tää oleminen.
1 tykkäys