Kai se itsekin “pitää” kirjoittaa tänne vihdoin ja viimein. En halua avata uutta säiettä, kun en tiedä paljonko tästä syntyy tarinaa…
Olen hiukan alle kolmekymppinen nainen, avomies jonkin verran vanhempi. Mies on juonut aina, nuoresta asti, ja aina rankasti. Olemme seurustelleet viisi vuotta. Alku oli kuoppaista, mies teki katoamistemppuja ja petti jne., jotka kaikki siinä ensirakkauden huumassa annoin anteeksi, olihan mies sentään palannut minun luokseni.
Aluksi miehen “juhliminen” oli jollain tapaa vain hauskaa, renttumaista. Miehen seurassa ei ollut tylsää, tapasimme paljon uusia ihmisiä. Itsekin juon, paljonkin, mutta nyt ovat alkaneet kiinnostaa aivan muut asiat.
Miehellä on työpaikka ja minä toivon, että hän tekisi paljon viikonlopputöitä. Viikolla ei siis juo tai osta kotiin olutta - joskus ehkä pyytää tuomaan kaupasta pari kaljaa, mutta hyvin harvoin kuitenkin.
Pari viikkoa sitten meidän piti lähteä vanhempieni luokse maalle. Miehellä oli perjantai vapaa, joten torstaina tietysti piti lähteä juomaan. Hän vakuutteli, että tulee yöksi kotiin ja sitten vietetään kiva viikonloppu maalla. Mies hävisi eikä vastannut moneen päivään puheluihin. Minä lähdin yksin vanhemmilleni ja selittelin miksei mies tullut. Kaikki taisivat arvata mistä oli kyse. Minua ahdistaa se tyhjä tunne ja yksinolo, ja olen vasta viime aikoina tajunnut että kyse on pahimman luokan läheisriippuvuudesta. Mutta minä haluan välittää miehestä ja siitä missä hän kulkee ja kenen kanssa.
Se viikonloppu jotenkin avasi silmäni, että tätä elämää en halua. Olemme jutelleet asiasta paljon, ja välillä mies haluaa muuttua, sanoo haluavansa sitä samaa rauhallista ja seesteistä elämää mitä minäkin. Välillä sanoo, ettei tiedä pystyykö muuttumaan eikä tiedä edes haluaako apua. Välillä myöntää olevansa “juoppo”, välillä ei mielestään ole alkoholisti, kun käy sentään töissä viikoilla (eikä koskaan kännissä).
Minulla on ollut raskas kevät töissä ja olen melko uupunut. Nyt olen käynnistämässä jonkinlaista elämänmuutosta, jossa keskitän energiaa enemmän itseeni enkä yritä kontrolloida miehen juomista. Niin usein olen jälkeenpäin miettinyt, että miksi olen vaivannut päätäni näillä asioilla: antaa miehen juoda jos janottaa, minä voin kyllä tehdä silti kivoja asioita. Ja sitten voidaan olla yhdessä ilman riitaa. Mutta kun on sovittu, että vietetään kiva ilta kotona ja mies yhtäkkiä sanookin, että hän haluaa juomaan… Se viha ja petetyksi tulemisen tunne kuohahtaa aivan mielettömän kokoisena aaltona. Siitähän saadaan riita aikaiseksi ja mies saa syyn lähteä juomaan. Pitäisi löytää itsestä se sisäinen zen. Olen ollut todella kontrolloiva, en ole voinut käsittää sitä miten mies aina vain lähtee juomaan vaikka on luvannut muuta. Pikkuhiljaa alan ymmärtää sitä paremmin. Alkoholi liittyy elämässämme niin tiiviisti kaikkeen. Nytkin ahdistaa jo valmiiksi tuleva vappu, se rahamäärä joka viinaan kuluu… Kuluisi varmaan enemmänkin jos miehellä olisi enemmän rahaa.
Rakastan miestä uskomattoman paljon. En halua erota, mutta en halua tätäkään. Suoraan sanoen pelkään, että tämän oman olon parantumisen myötä haluan erota - tosin silloin se varmasti tapahtuisi melko kivuttomasti. Mies tuntuu kuitenkin “siltä oikealta”, kunhan vaan joisi vähemmän… Olemme keskustelleet miehen kanssa erilaisista hoidoista, välillä on on myöntyväinen. Olemme tehneet sopimuksia, jotka toimivat jonkin aikaa. Pääsiäinen oli mukava viikonloppu, koska mies antoi minun päättää mitä tehdään, ollaanko kotona vai mennäänkö baariin. Oltiin paljon kotona.
Pahoittelen pitkää avausta. Huomenna olisi al-anon-kokous, kerään rohkeutta mennä käymään.
Kaljan rinnalle ovat hiipineet konjakit ja viskit ja aika usein muutaman jälkeen suu alkaa napsaan niin, että ilta loppuu minun huutoon ja siitähän mies saa lisää syitä juopotteluun. Määrät on suurkuluttajamääriä, ylikin, juominen painottuu vapaapäiviin ja viikonloppuihin. Tynkää juoda yksin saunan jälkeen, soitella kännipuheluita kavereilleja viime aikoina on halunnut myös viettää känni-iltoja ja öitä kavereilla 2-3 kertaa kuussa. Tällä hetkellä tahti näyttäisi olevan yhdet kännit viikossa kotona tai muualla ja siihen päälle viikolla saunakaljoja 4-10 riippuen viikosta.