Niin, kukaan ei saa rokotusta alkoholismia vastaan opiskellessaan alaa, eikä koulutus tuo mukanaan immuniteettia.
Mitä tehdä päihdetyön ammattilaisen kanssa, jolla on akuutti päihdeongelma ja joka ei itse sitä ymmärrä, saati että hän tarvitsisi apua?
Mitä tehdä juovan päihdetyön ammattilaisen kanssa, jolla alan ammattilaisuus on lyömäase suhteessa vertaisiin?
Miten pitäisi suhtautua alkoholia ongelmaisesti käyttävään päihdetyöntekijään, joka repostelee, irvistelee vertaistensa avautumisilla?
Miten pitäisi suhtautua päihdetyöntekijään, joka käskee, määrää, tuomitsee vertaisporukassa asioitaan jakavia ja toipuvia ihmisiä ja alkaa vainoamaan, kun käskyjä ei noudateta?
Tällaisten asioiden äärellä on ajatukset askarrelleet tänään.
Kyllä nää plinkin sodat saa mun ymmärtämään miksi maailmasta ei sodat lopu. Aina löytyy ihmisiä, jotka ei anna asioiden mennä ohi korviensa vaan uuteen sotaan ryhdytään.
Kiitos Dave taas kannanotostasi, joka ei kylläkään liittynyt viestini sisältämiin kysymyksiin millään lailla. Toki en odotakkaan vastauksia noihin kovin helposti löytyvän.
Näin äkkiseltään tulee mieleen, että kannattaisi olla yhteydessä hänen esimieheensä, ja nostaa asia esille. Tarvittaessa vipuvartta voi hakea kerrosta tai paria ylempää, mikäli pikkupomo ja hänen työläisensä ovat keskenään hyvää pataa (=samaa ryyppyporukkaa). Pelkästään ruohonjuuritasolla asiasta mököttäminen saattaa vain pahentaa tilannetta.
Kysymys kuuluukiin, että mitä vertaisena voi tehdä tai pitäisi suhtautua? Valtuuksiahan ei kummoiseen ole. Työpaikka ei tässä se oleellinen asia, töissä missä lie ja touhuaa siellä mitä lie, ei kukaan tiedä. Ammattilaisuuttaan tuo ja korostaa vertaisporukassa, siksi se on tiedossa. Mitään neuvoa, vinkkiä ei ota vastaan, eikä myöskään pyydä. Esiintyy, kuten ei tarvitsisi mitään, mutta hengaa silti tiiviisti vertaisten niskaan hengittämässä. Todella omat sääntönsä on hänellä ja ne ovat myös hänelle annettu.
Lienee niinkin, että sekä ammattimaiseen että vapaaehtoiseen hoitotyöhön hakeudutaankin joskus siihen sisältyvän vallan sekä oman uskon pönkittämisen vuoksi.
Valtaa muihin ihmisiin nähdenhän ns. auttamiseen ja varsinkin sen harjoittamiseen sisältyvään tietoon, “ammattisanaston” käyttöön, asemaan ja saatuun kunnioitukseen, luottamukseen jne aina väkisinkin sisältyy.
No, minua hiukan epäilyttää jos joku pyrkii antamaan minulle neuvoja minun päihdeongelmissani eikä pysty omiakaan ongelmiaan ratkaisemaan, samassa asiassa. Luotettavuuden kanssa on hiukan niin ja näin.
Joo kyllä ja tässä näkisin vallankäytön ihan suoranaisena henkisenä väkivaltana.
Mikähän siinä on, että me ihmiset annamme luvan moiselle käytökselle? Tai miten se tapahtuu? Vaikenemalla, väistelemällä, ajautumlla loputtomaan tyhjänpäiväiseen väittelyyn, hyvittelemällä, ymmärtämällä, pelkäämällä, näyttämällä vihreätä valoa, peesaamalla,väsymällä?
Kovin luotettavana en minäkään pidä vertaisena esiintyvän yhä juopottelevan päihdetyöntekijän neuvoja. Etenkään kun puhe on tunnetaidoista ja ihmissuhdetaidoista. Tai etenkään raittiudesta.
Toisaalta, jos ko. henkilön juttuihin ei vaan yksinkertaisesti kukaan reagoisi niin tuskinpa jaksaisi yksinään hirveän kauan vääntää. Mikä on toki helpommin sanottu kuin tehty… Harmillista koko hommassa on se, että useimmissa viesteissä on imo ihan tosi hyviä pointteja, mutta heti kun esitetystä asiasta x esitetään hitusenkin kyseenalaistava argumentti tulee ad hominemia, olkiukkoja, asiayhteydestään irrotettuja ja vääristeltyjä lainauksia sekä ihan yleistä v*ttuilua niskaan. Vaikeahan siihen on olla reagoimatta vaikka olisi kuinka zeniläisen tyyneyden perikuva.
Äh, metakeskustelu keskustelufoorumin keskustelijoiden keskustelutyylistä on toisaalta aika väsynyttä. Todennäköisesti lisää vaan negatiivisuutta. Ehkei ois pitänyt sanoa mitään… no, lähetänpä nyt tän kuitenkin.
Minusta ko. henkilöllä on oikeinkin oivaltavia juttuja siellä seassa, joista itsekin olen oppinut paljon. Kaikki tämä “muu” sitten on sellaista, mihin olen tehnyt periaatepäätöksen: en ota kantaa. Minulla on omatkin ongelmani.
Ymmärsin asian niin, että kyseinen henkilö käyttäytyy jossain vertaistukiryhmässä tällä sääntöjenvastaisella tavalla. Ehdottomasti kannattaa ilmoittaa organisaation ylemmille tahoille. Eikä todellakaan vain seuraavaan portaaseen vaan myös keskustasolle.
Tieto työpaikkakiusaamisesta on vaikeampi juttu. Mistä tämä on tullut tietoon ja kenen kautta? Kuka pystyy todistamaan ja vaatimaan muutosta? Ryhmän sisäisten asioiden ja niissä puhutun tulisi poikkeuksetta olla luottamuksellisia. Näinollen en veisi pelkästään ryhmässä saatua tietoa ko.henkilön käytöksestä siellä hänen työnantajallen.
Työpaikalla tapahtuva on asianomistajan harkinnan varassa, siihen ei ulkopuolisten eli vertaisten/ryhmäläisten kannata pyytämättä sekaantua. Toivottavasti tajusin ongelman oikein. Oma ratkaisuni olisi ottaa asia niin kauan ryhmässä puheeksi, että joko tämä “ammattilainen” muuttaa käytöksensä ja lähtee tai toiset vaihtavat ryhmää.
Kuten sanottua, työpaikasta ei tietoa.
Kysymys on vertaisporukasta ja siinä toimimisesta. valituksia on tehty useaan otteeseen ja usean ihmisen toimesta, mutta aina sama meininki vaan jatkuu. Ihmisiä lähtee ja melskaaja jää.
Ei kai kysymys ole siitä, etteikö tälläkin ihmisellä olisi hyvääkin sanottavaa ja älliä päässä. Varmasti on, mutta kysymys onkin siitä miten saa toisia ihmisiä kohdella ja miksi se hyväksytään. On myöskin merkillistä se, että miksi heilua vertaisporukassa, jos ei koe kuuluvansa porukkaan. Ei tavoitteensa puolesta, eikä alkoholiongelmansa puolesta, koska kokee voittaneensa sen.
Päihdetyön ammattilaisiin pätee sama kuin ylipäätään sosiaali- ja terveysalan ammattilaisiin. Jos päihdeongelma häiritsee työntekoa ja aiheuttaa jopa vaaraa työssä, ensimmäinen askel on puheeksiotto esimiehen taholta, tai työterveyslääkäriltä.
Toinen vaihe on hoitoonohjaus, josta sovitaan yhdessä ko. alkoholiongelmaisen, esimiehen ja työterveyshoidon kesken.
Vasta jos hoitoonohjaus ei tuota tulosta tai siitä kieltäydytään ja päihdeongelma jatkuu edelleen, voi tulla kyseeseen ilmoitus Valviralle joka ottaa asian tutkittavakseen ja ääritapauksessa ottaa pois luvan toimia kyseisessä ammatissa.
Tässä on tosin sellanen juttu tietääkseni, että Valvira valvoo ainoastaan terveydenhoitoalan koulutuksen saaneita, elikkä lähihoitajia, sairaanhoitajia, terveydenhoitajia ja lääkäreitä.
Valvira ei siis tietääkseni valvo sosionomeja eikä sosiaalityöntekijöitä saati pelkän päihdetyön ammattitutkinnon käyneitä, mutta tästä en ole ihan satavarma.
Ette muuten tiedäkään, kuinka jumalattoman paljon päihdehoidon asiakkaissa on lähihoitajia!
Mistään sotimisista josta jotkut maininneet tässä, en kyllä itse tiedä mitään. Esim. ketjun aloittajan viestejä en edes näe enkä niitä aio koskaan katsoakaan, enkä kenenkään muunkaan kanssa mihinkään mutapaineihin ryhdy kun ignore-toimintokin on foorumilla olemassa.
Erittäin helppoahan on lopettaa jonkun kirjoittajan juttuihin reagoiminen! Hyvää loppuvuotta ja hyviä seuraavia vuosia, Grip.
Minun oli ihan pakko nyt myös lukea tuo toinen ketju, josta tämä on saanut alkunsa. Vähän vaikea on tietysti muodostaa mielikuvaa mitä kaikkea Keto on kirjoittanut, koska osa poistettu mutta ei kai ne mitään kauhean kivaa ole olleet.
Minä olen kerran ilmaissut näkemykseni tuosta tyylistä kirjoittaa kolmannessa persoonassa eikä siihen tarvitse palata. Hyvä olisi tietysti jos Ketokin pystyisi siihen. Tässä on kyse ilmeisesti kyse ehkä niin voimakkaista ajattelutapojen/asenteiden eroista ja niiden aiheuttamista intihimoista, että kontrolli välillä menee. Mahdollisesti alkoholi on edistänyt myös kontrollin menetystä. Ei hyvä.
Kuitenkin, yleensä, kun näitä ylilyontejä ei ole tapahtunut, mielestäni Keto on kirjoittanut usein ihan hyviä ja kannustavia juttuja. Väitettiin hänen karkoittaneen palstalta lukuisia kirjoittajia, Enpä nyt tiedä. Jos sellaista änkyrät kuin Hannu11 tai Kanttoona ovat kirjoittelunsa hänen takiaan lopettaneet, niin hyvä vaan. Olisi kiva tietää keitä muita on?
Mutta ja tämä on mielipiteeni, tämä ketju se vasta ovelasti naamioitua vittuilua ja puukotusta Ketoa vastaan on. Ollaan muka huolissaan ja pohditaan mitä pitäisi tehdä ja samalla jatketaan vanhaa sotaa. Osa ihmisistä on lähtenyt mukaan oikein vihjailemaan työnanatajalle kantelemisesta vaikka tämä palsta on anonyymi keskustelupalsta. Oikea paikka on moderointi ja se on tehty.
Näyttää siltä, että osalla porukkaa on äärimmäisen voimakkata antipatioita eräiden kirjoitajien tyylejä kohtaan, koska todellisista ihmisistähän me emme oikeasti tiedä. On otettu puolet eikä sitten nähdä mitään hyvää toisessa puolessa.
Minusta olisis parasta ignoroida sellaisten kirjoittajien jutut jotka alkavat pidemmän päälle häiritsemään. Pahoja henkilökohtaisia loukkauksia ei tietysti pidä hyväksy ja niistä on syytä ilmoittaa moderoinnille. Aikoinaan niitä oli tosi pahoja, joita harrasti esim pari mainitsemaani nimimerkkiä. Silloin ihan iloisesti huoriteltiin tai puututtiin seksuaalisiin suuntautumisiin tms.
Toivoisin, että pääosin me kaikki keskittyisimme asioihin, jotka tukevat juomattomuuspyrkimyksiä. (En edellleenkään käytä sanaa raittius koska kukaan ei sitä ole oikein määritellyt.)
Tämä päivä on toivoa täynnä, vaikka onkin nimeltään keskiviikko. Puhun tässä vertaisporukassa toimimisesta, en työstä. Tämä ei ole piilovittuilua, vaan suoraa puhetta todellisesta ongelmasta. En ole koskaan kieltänyt tuota toista puolta, päinvastoin. Rauhaa ja raittiutta sinunkin päivääsi Dave. Mikäs ongelma siinä raittius sanassa on? Elämää ilman päihteitä tuo ainakin minulle tarkoittaa.
Mikset sitten kirjoittanut, että mitä tehdään Ketolle joka minulle vittuilee eikä suinkaan tuollaista yleistä otsikkoa, jolla kuitenkin halusit suoraan viitata häneen.
Raittiudessa on se ongelma, että milloin voidaan katsoa ihmisen olevan raitis ?
Eka päivänä 20v vuoden juomisen jälkeen.
Vuoden päästä ? (aika usein esitetty ajatus)
Itse tuurijuoppuna minulla oli pitkiä aikoja juomatta mutta sitten taas lähti. En minä mielestäni niinä välikausina ollut raitis kuitenkaan.
Taas kerran ruvetaan vääntämään ketjua keinotekoisesti täysin väärään suuntaan. Ketään ei ole mainittu nimeltä alkuperäisessä yhteydessä. Ja basi selvensi hyvin ymmärrettävästi, että kyse on jostain ryhmästä X.
Miten raittius tulisi määritellä? Miksi ylipäätänsä pitäisi? Eikö riitä kun tänään ei juo - itselleni se ainakin riittää mainiosti. On riittänyt jo viisi ja puoli vuotta. Pikku fibaa lukuunottamatta. Joka ainoastaan vahvisti raittiuttani.
Höpö höpö, Basi itsekkin myöntää vastuksessaan kenestä on kirjoittamassa.
No mitä tehdään anonyymissä nettiryhmässä? Ilmoitetaan modelle ja se on tehty.
Minulle riittää kun olen juomatta mutta kun joku puhuu olevansa raitis niin haluasin ymmärtää mitä se tarkoittaa hänelle? Selkeämpää sanoa olevansa ollut juomatta 5 vuotta ja suunnitelma jatkaa.
Andante mihin suuntaa sitten haluasit tässä keskusteltavan ? Mikä suuntaa edistäisi yleistä pyrkimystä päästä eroon alkoholista tai muista päihteistä?
Äly hoi älä jätä
