PAF - Pelaajan helvetti

Hei!

Ajattelin kirjottaa tänne oman tarinani/kokemukseni PAFin nettikasinopeleistä, toivottavasti siitä voi joku ottaa oppia eikä tee samoja virheitä kuten itse tein. Olisi todella kiva myös kuulla kuinka muilla pelureilla on käynyt, onko yhtään samantapaisia tarinoita tai kenties jotain aivan toisenlaisia kokemuksia?

Eli aloitin kasinopelit noin vuosi sitten PAF:lla, jolloin pelailin lähinnä max 50-100€ kerralla n. 2-3krt/viikossa. Urani PAF:lla alkoi heti ruusuisesti ja onnistuin pitämään pelini voitollisena n. 4kk ajan putkeen, jolloin laskinkin olevani lopulta n. 10 000€ voitolla (iso raha opiskelijalle). Voitot oli tullut oikeastaan kokonaisuudessaan ruletista, lukuunottamatta joitain pikkuvoitoja parista hedelmäpelistä. Jatkuvien voittojen siivittämänä ilmeisesti kuitenkin sokaistuin jotenkin, että “tämähän on helppoa rahaa” ja pelit alkoivatkin sitten pikkuhiljaa salakavalasti ottaa otetta minusta ja näytellä yhä suurempaa osaa elämässäni.

Olin siis ajan - ja suurien voittojen - myötä muuttunut hiljalleen yhä ahneemmaksi ja panokset kovenivat kokoajan. Ruletissa kertapanokset saattoivat nousta jopa 300€:n ja päivässä saatoin laittaa 1000€-2000€ nettikasinoon. Silloin huomasin olevani koukussa, mutta harmikseni aivan liian myöhään… Niinpä sitten kävi, että tämä ruusuisesti alkanut suhteeni kyseiseen pelitaloon lopulta kostautui, sillä voitollinen pelini katkesi eräänä talvisena päivänä kuin kananlento. Tuona päivänä hävisin pelihimon vallassa n. 4 tunnissa vajaa 5000€.

Muistan kuinka minut silloin valtasi jotenkin epätodellinen ja tyhjä olo, eihän noita rahoja edes tarvinnut nähdä omin silmin, eivätkä ne kulkeneet edes omien käsien kautta, ne oli pelkkiä lukuja vaan ruudulla ja muistan kuinka sitten pienen juoksulenkin otettuani ajattelin että “tilanne on ihan hallussa, nyt vaan voitan ne takaisin ja lopetan uhkapelit siihen”.

Kaikki meni kuitenkin ihan vastoin suunnitelmiani, sillä tästä alkoi armoton tappio/velkakierre kun yritin epätoivon vallassa voittaa hävittyjä rahoja takaisin, mikä johti siihen, että viimeisen 8kk:n aikana olen hävinnyt arviolta 20 000€ puhdasta riihikuivaa, ilman mitään merkittävimpiä voittoja. Kaikki silloin aluksi voittamani rahat, kaikki vanhemmiltani saadut rahat, kaikki kesätyörahani, kaikki opintolainat + muut lainat, KAIKKI on uponnut PAFFILLE kuin syvään loputtomaan kuiluun.

Jollekkin tuo summa ei välttämättä tunnu missään, mutta kun ottaa huomioon että olen opiskelija, jolla ei ole tuloja, niin tuollainen summa kyllä kummittelee ja painaa takaraivossa raskaasti, varsinkin kun ajattelee että tuosta summasta noin 10 000€ on pelejä varten otettua velkaa (opintolainaa, pikavippejä ym.).

Tuloksena on, että vajaan vuoden aikana olen muuttunut arvostettuun ammattiin opiskelevasta iloisesta, tasapainoisesta ja kunnianhimoisesta nuoresta miehenalusta sulkeutuneeksi, ärtyisäksi ja pahoin masentuneeksi ihmiseksi. Epätoivo ja pettymyksen sekä epäonnistumisen tunne itseään kohtaan on sanoinkuvaamaton. Fyysinen kunto on rapistunut, yöunet menee usein, sosiaaliset suhteet kärsii, opiskelut eivät etene. Kukaan läheiseni tai kaverini ei tiedä tilanteestani yhtikäs mitään, olen onnistunut peittämään kaiken tapahtuneen. Elän valehdellen ja ottaen lainoja selvitäkseni eteenpäin, samalla miettien kuinka tyhmä sitä voi ihminen olla ja millaiseen tilaan ihminen voi itsensä ajaa. PAF vei minulta haluni elää ja ajoi minut sellaiseen ahdinkoon ja suohon, etten tiedä oikeen kuinka tästä enää selviän ja kuinka saisin entisen elämäni takaisin.

Kaikesta voin kuitenkin loppujen lopuksi syyttää vain ja ainoastaan ITSEÄNI, ja toivonkin että SINÄ, joka luet tätä ja mahdollisesti mietit nettikasinopelejen aloittamista tai jos olet mahdollisesti niistä jotain voitolla (epätodennäköistä) ja ajatellut palata vielä niiden pariin “voittamaan lisää”, niin NOSTA RAHASI HETI ULOS JA LOPETA VÄLITTÖMÄSTI JA JÄÄDYTÄ/KÄSKE LOPETTAA KAIKKI PELITILISI, ÄLÄKÄ KOSKAAN ENÄÄ PALAA.

Ihan turha on nimittäin yrittää todistella itselleen, että pystyy pitämään pelaamisen hallinassa tai tehdä mitään pelikassoja joita enempää ei pelaa kerralla jos häviää, sillä mitä enemmän voitat, niin fakta on että sitä kovemmaksi pelihimosi kasvaa ja pikkuhiljaa ihan huomaamatta myös halusi voittaa sekä ahneutesi nousee nousemistaan ja lopulta kun tappioita alkaa tulla (mikä on kasinopeleissä pitemmän päälle väistämätöntä), niin ahneus vie voiton ja haluat voittaa hävityt rahasi takaisin hinnalla millä hyvänsä ja jonain päivänä sitten joudut huomaamaan, että sitä yhtäkkiä onkin hävinnyt ihan kaiken - ja mahdollisesti vähän enemmänkin. Ja pahinta kaikessa on se että rahan lisäksi saatat ihan huomaamatta hävittää ja kadottaa myös itsesi, ja sielusi.

Joten neuvoni on: ÄLÄ PELAA, koska noutaja tulee kuitenkin lopulta, enemmin tai myöhemmin, luultavasti ennemmin.

Siinähän tuo tuli hyvin kuvatuksi. Uhkapeliriippuvaisen sairaskertomus. Noin se menee.

Niillä jotka käyvät täällä ilkkuen kuittaillemassa pelivoitoistaan tai vaikkapa kertomassa, että pokeri on taito-, ei uhkapeli, on tuo ihanuus vielä edessäpäin.

Vaikka tilanteesi ei olekaan juuri nyt hyvä, on etusi se, että olet vielä nuori. Jos saat kierteesi katkaistuksi tähän, saat elämäsi vielä raiteilleen ja pystyt jatkossa nauttimaan siitä kuten normaalin ihmisen tuleekin tehdä.

Kerro tilanne läheisillesi ja hae ulkopuolista apua. Yksin näistä jutuista selviää kuiville hyvin harva. Tärkeintä on se, että olet itsellesi rehellinen sairautesi suhteen, jos et pysty pitämään nollatoleranssia lopun ikääsi, olet ennemmin tai myöhemmin taas keskellä sitä itseään. Ja niin suurta rahaa ei ole keksittykään, etteikö peliriippuvainen pysty sitä tuohoamaan himollaan pakkotahtiseen pelaamiseen. Eräs jenkkigolffarihan on muistelmissaan arvellut pelanneensa Las Vegasin kasinoilla 50 miljoonaa dollaria ja aivan realitistisesti toteaakin, että vaikka hän jatkossa saisi tililleen kuinka suuret voitot tahansa, ei hänen elämäänsä voi pelastaa mikään muu kuin täydellinen irtipääsy uhkapeleistä.

Tämä on niin totta. Pelihimo on pahin helvetti. Aluksi voitat ja hyvän olon tunne valtaa mielen, helppoa rahaa! Sitten, 5000 euroa tappiota. Masennus, pahaolo, ei huvita mikään. Elämän arvot häviävät. Paha olo.

Paf suurin paha, koska palautusprosentti on pieni verrattuna ulkomaisiin kasinoihin.
Tiedän tunteen. Tästä voi selvitä. Aion selvitä. 10 kk 500 e kuussa pelivelkoihin ja olen kuivilla.

Eikös tuo kertomus koskenut pelejä, joissa ei pitkän päälle ole edes teoriassa mahdollista jäädä voitolle?

Pokeri ON taitopeli. Casinopelit ovat aina -ev pelejä varsinkin paffilla. Opetelkaa pelaamaan pokeria netissä ja pitäkää bank management kurissa niin varmasti saatte tuloja pokerista. Peliriippuvuus on silti TODELLINEN uhka ja sairaus muistakaa se.

Pokeri on ainoa rahapeli, jossa taitava pelaaja voi jäädä pitkällä aikavälillä voitolle, koska siinä pelataan muita pelaajia, ei taloa vastaan. Kurinalaisella pelillä ja valitsemalla itselle sopivat panokset tarkoitukseen varatun rahasumman puitteissa myös häviävän pelaajan (jonkun on hävittävä jotta joku toinen voittaa) tappiot voi pysyä kurissa.

Ja siinähän se mutta sitten on - jos ei malta pelata riittävän pientä peliä, eikä määrittele itselleen mitään rajoja kuten “tässä kuussa käytän maksimissaan 20 euroa talousrahojani pelaamiseen”, niin silloin on ongelmissa.

Minusta olisi valtavan hyvä asia, jos uhkapelaamisen vaaroista puhuttaisiin jo koulussa, koska monella rahapelejä kokeilevalla ei ole asioista mitään ymmärrystä. “Vain talo voittaa” on hyvä nyrkkisääntö kaikkiin uhkapeleihin. Pokerissa taas olisi aloittelevan hyvä tietää kassanhallinnan periaatteet ja se, että a) velaksi ei saa pelata ja b) talousrahat ja pelirahat ovat eri kassoja, ja niitä ei sovi sekoittaa keskenään.

Sen kuin huijaatte itseänne. Kansainvälisessä (näin myös suomalaisessa) GA-liikkeessä on mukana suuri määrä kokeneita, entisiä ns. ammattimaisia pokerinpelaajia. He todistavat aivan muuta.

Vaikka pokerin vuoksenmaakloonit yrittävät muuta väittää, niin myös pokerissa lopullinen voittaja on järjestäjätaho, joka kerää aina kymmenyksensä rahoista, jotka satunnaisina virtoina siirtyvät pelaajien välillä. Vai luuletteko, että maailman pörsseihin listautuneet suuret nettipokeriyhtiöt toimivat hyväntekeväisyysperiaatteella?

Nuo besserwissermäiset neuvot erillisistä pelikassoista ja pelin pitämisestä hallinnassa kertovat vain siitä, että kirjoittajalla ei ole lainkaan ymmärrystä siitä, mitä on todellinen uhkapeliriippuvuus.

Nettiuhkapelien ja erityisesti pokerin suosion hurja kasvu tulee tekemään vielä rumaa jälkeä. Erityisen huolestuttavaa tässä tilanteessa on se, että tulilinjalla ovat nuoret, joista moni tulee tuhoamaan edellytykset onnelliselle elämälle jo heti lähtökuopissa.

heh, täällä väki ei ilmeisesti ole tietoinen siitä että hirvittävä määrä ihmisiä elättää itsensä pokerilla, pitkässä juoksussa nämä pro pelaajat eivät enää yksinkertaisesti voi jäädä tappiolle. Heillä on usien myös ns rakeback diilit kasinoiden kanssa joka takaa heille suuren osan näistä “kymmenyksistä” takaisin, eli he saavat paljon pelaavana alennusta. Loppupeleissä voidaan sanoa että huonot häviävät pelaajat maksaa nämä kymmenykset kasinoille. Se että joku hakkaa rahansa rullaan ja mustaan jaskaan on hippasen eria asia, noissa peleissä ei matemaattisesti voi voittaa pitkässä juoksussa. Tämän joko ymmärtää tai sitten ei. Suurin osa täällä ei.

“Nuo besserwissermäiset neuvot erillisistä pelikassoista ja pelin pitämisestä hallinnassa kertovat vain siitä, että kirjoittajalla ei ole lainkaan ymmärrystä siitä, mitä on todellinen uhkapeliriippuvuus.”

Olet luultavasti paljon tekemisissä peliriippuvaisten kanssa.

En ymmärrä tekstiäsi. Se että pokeri ammattilaisistakin on ajan myötä tullut uhkapelureita ja ovat sokeutuneet pelihimolleen ei tarkoita sitä etteikö monikin ihminen pysty pitämään halujaan (lue pelihimoa) kurissa. Kyllä ne isot yrityksetkin kaatuvat nopeasti virheitä tehdessään. En halua vähätellä asiaa, mutta minusta yleistät aika härskisti asiaa, vai kuuluuko se saitin luonteeseen, jotta pelaamisesta saataisin helvetin-kuva jotta nämä pahimmat tapaukset tätä lukiessaan saataisiin tolkkuihinsa. Enkä myöskään kiellä etteikö tämän hetkiset elantonsa alalla hankkivat olisi addiktoituneet edes pienessä määrin peliin. Tiedän tovereita jotka addiktoituvat normaaleihin töihin tai vaikkapa ex ammatilais futaajan joka vieläkin puhuu ja katsoo futista aika tavalla, addiktimaista eikö vain.

Olen itse katkennut muutamaan kertaan pokerissa pienillä summilla aloittaessani, mutta ajanmytö opin managmentin ja rutiinin kautta että minua ei valtaa mikään pelihimo milloin on pakko mennä läiskimään kaikilla rahoilla jotain **tn rulettia.

Uhkapelaaminen on todellakin onglema joillekkin. Voi melkein olettaa että joka kymmenes tai harvempi (?) on tähän sovelias ja vasta hänkin ajan ja opiskelun myötä (puhun uhkapelistä pokerina). Joku soveltuvuus testi olisi paikoillaan ennen minkään pelitilin avaamista jos taloudellisesti pelkää olevan haittaa omasta pelaamisestaan tai pelkää romahtavansa ihmisenä tämän johdosta.

Alkuperäinen kirjoitta saa todellakin syyttää itseään. Olisi edes kasvattanu pokerirahojen virtaa omilla lahjoituksillaan. Tyhmintä sitä on syytää suoraan casinolle, vertaan tätä ottamalla asuntolainan kokoisen paukun yksittäisinä pikavippeinä rahastusfirmoilta. Ja yhtä uskomatonta olisi kun saisi pikavippi firmoilta korotonta lainaa kuin kasvattaisi satasen talletuksilla kassan 10000euroon ruletilla. Käsittääkseni nämä peliaddiktit tekevät varsin tyhmiä ratkaisuja sokeutuessaan. Järjetöntä, otahan niskasta kiinni, minkä olet käsittääkseni jo tehnyt.

En kuitenkaan voi suositella pokeria edes harrastuksena, vaikka puheenvuoroni voi antaa positiivisen kuvan ja itsekkin peliä pelailen harrastus muodossa; ko harrastus sisältää oikeastaan kaikki mahdolliset vietit mitä pelit voi tarjota nykypäivänä. (rajaton kehittymisen mahdollisuus, helppo raha, helppo aloitus, helppo pelaaminen jnejne) Tulevaisuudessa varmaan istuessa kotona syömässä pringlesejä ja pelaillessa pokeria kone ottaa samalla suihin ja työntää neulaa suoneen. Siitä koukusta ei sitten enää pääse pois peluurinkaan foorumeiden avulla :stuck_out_tongue_winking_eye:

“Pokeri sitä ja pokeri tätä, uhkapelejä kaikki…” Just joo, ja koira ja kissa on sama asia.

“Nuo besserwissermäiset neuvot erillisistä pelikassoista ja pelin pitämisestä hallinnassa kertovat vain siitä, että kirjoittajalla ei ole lainkaan ymmärrystä siitä, mitä on todellinen uhkapeliriippuvuus.”

Itsehän sinä tässä se besserwisseri olet kun et edes tiedä kassanhallinnan teoriasta tai odotusarvoista ja pelisopimuksista mitään. Miten vaikeaa on ymmärtää että esim. pelaamalla tietyillä ehdoilla saat VÄLTTÄMÄTTÄ esim. 8€ tunnissa maksimissaan 10 tuntia kuukaudessa. Ei välttämättä tunnu paljolta, mutta jos sulla on vaikka 5 sivun kanssa samanlainen juttu niin väistämätöntä tuloa on jo silloin 400€ kuukaudessa. Olettaen tietenkin että et ole häviävä pelaaja, mutta kirjoja lukemalla oppii.

Tuntuu kyllä että kuka tahansa pokeriin perehtynyt tietää näistä asioista paremmin kuin nämä hurskastelijat ja tuhonennustajat. Eri asia on tietenkin osaako niitä tietojaan käyttää hurjan tiltin partaalla.

Pääasia on kuitenkin että voittavat pelaajat ovat VOITTAVIA PELAAJIA. Elävät esimerkit osoittavat että monet pokerilla pärjää, sanokoot nämä kalkkikset sitten mitä tahansa.

Kirjoitin tuon 18.10.2006 19:43:26 -viestin, johon ilmeisesti kommentoit.

Olen pelannut pokeria ihan pikkupojasta saakka (nyt päälle kolmekymppinen), ja nettipokeria pelaan lähes päivittäin, ja olen reilusti voitolla. Rahaliikenne kulkee lähes ainoastaan kasinolta itselleni päin. Tiedän, etten huijaa itseäni.

Mutta kuten jo aikaisemmassa viestissäni sanoin, niin ymmärrän, miksi jotkut pokerinpelaajat joutuvat ongelmiin:

Ihmisillä on yksi universaali piirre: he pitävät itseään keskimääräistä älykkäämpänä, joten he kuvittelevat, että pokerissa voittaminen on heille lastenleikkiä. Itselläni on toista hyllymetriä pokeriin liittyviä strategia-, psykologia- ja matematiikkaoppaita. Ja silti en pidä itseäni kuin korkeintaan vähän keskinkertaista parempana pelaajana. Tämän asian hyväksyminen on monelle vaikeaa. Ja kun peli ei suju, niin kassanhallintaa ymmärtämätön eksyy helposti itselleen liian isoon pöytään, kun oikeasti kassan huvetessa kuuluu ottaa lusikka kauniiseen käteen ja pienentää panoksia. Nöyrtyminenkin on vaikeaa. Nykyinen yli-individualistis-narsistinen ilmapiiri varmasti osaltaan vaikuttaa tähän.

Toki järjestäjä ottaa pelin järjestämisestä maksun. Turnauksissa maksu on kiinteä ja käteispeleissä joku pieni prosentti. Mutta prosentti on riittävän pieni (5 % tai alle), että yksittäinen pelaaja ei joudu maksamaan suuria summia, ja voitollinen peli on mahdollista. Osa nettipokerisaiteista muuten ei ota komissiota ollenkaan, vaan ne pyörivät mainosrahoitteisesti.

Ja pokeria pelataan myös kodeissa, joissa ei järjestäjälle ei lain mukaan edes saa maksaa komissiota.

Kyllä on, koska ymmärrettävästi pokerinpelaajan tuttavapiiriin kuuluu paljon kasinoilla viihtyviä ihmisiä. Ja itsekin olen joskus pelannut “tappioita paikatakseni vielä muutaman kierroksen rulettia” ja päätynyt takomaan paljon rahaa kasinopeleihin, joissa ei voi voittaa, joten ymmärrystä riittää. Itselleni on lähes siunaus, että olen pystynyt muuta gamblaamista rahoittamaan pokerilla!

Tämän vuoksi nuorten valistus olisi ensisijaisen tärkeää. Nuorten pitää ymmärtää, kuinka paljon opiskelua ja pelikassaa pokerinpeluu vaatii. Myös muihin rahapeleihin käytetyt rahat pitää oppia ajattelemaan valmiiksi hävittyinä. Nämä asiat pitää olla selvääkin kirkkaampia. Ei velaksi, ei talousrahoista.

major donkament

tällä foorumilla ei ole tarkoitus keskustella voitollisesta pelaamisesta. -mode

Voitat tai häviät. Jos et tienaa pokerista elantoasi, ja istut päivät pitkät nettipokerin parissa. Tulisiko miettiä voisiko sen ajan kuluttaa myös johonkin parempaan? Perhe, harratukset yms. Harvat voittavat elantonsa. Useat pelaavat päivät pitkät. suurinta osaa yhdistää Peliriippuvuus. Kaikki eivät menetä suuria summia, jotkut menettävät. Peliriippuvuus on vakava asia mistä pitää päästä eroon,tai se voi viedä koko elämä. En tuomitse pelaamista, tuomitsen peliriippuvuuden ja sen että ihmiset eivät pysty myöntämään sitä itselleen!

Miksei pokerin pelaamista voi katsoa harrastukseksi? Minulle se ainakin on juuri sitä. Mukavaa ajanvietettä, joka vieläpä maksaa itse itsensä.

Pelaaminen vaatii taktista ajattelua, ihmisten lukutaitoa ja päässälaskun harjoittelemista. Kyllä se ainakin omasta mielestäni on mielekästä ajanvietettä ja luettavissa harrastukseksi siinä missä vaikka lukeminenkin. Urheiluharrastukset on tietty erikseen, eihän sitä pöydässä kunto pääse nousemaan.

TVirta

Niin. Voitollisen pokerinpelaamisen voi vaihtaa vaikkapa muiden ihmisten harrastusten perusteettomaan ja irrationaaliseen kritisoimiseen netin keskustelupalstoilla… By the way, kyseenalaistatko ikinä ketään vaikkapa shakin pelaamisesta tai sudokujen / sanaristikoiden ratkaisemisesta? Huomautatko heillekin, että ajan voisi kuluttaa myös johonkin parempaan?

Sen ymmärrän, että tappiollisen pelaamisen tilalle voi suositella ihan taloudellisista syistä oikeastaan melkein mitä tahansa muuta harrastusta, on se sitten hulavanteen pyöritystä tai tynnyrissä istumista. Ihmetyttää vaan, miten voitollinenkin pelaaminen on joidenkin mielestä tuomittavaa ajankäyttöä. Tuntuu, että pakonomainen demonisoinnin tarve ajaa näissä keskusteluissa monesti kaiken muun yli.

Yhdyn edellisen kirjoittajan syvällisiin ajatuksiin. Todellakin, vain voitollinen pelaaminen on suositeltavaa. Jos kaikki pelaisivat voitollisesti, olisi tämä maailma paljon parempi paikka elää. Kaikki tappiolla pelanneet - tehkää parannus!

Vielä kun lukisit kyseisen viestin ajatuksella, niin ehkä sen pointti aukenisi sinullekin, etkä ampuisi tuolla sarkasmillasi niin totaalisesti itse asian ohi.

Tällä palstalla tuntuu KAIKKI olevan peliriippuvaisia - nekin jotka hallitsevat pelaamisensa ja hermonsa.
Aika masentavaa tuollainen, jos itse on peliongelmainen niin muistakin “tehdään” ongelmaisia. Ei ymmärretä, että toiset hallitsevat pelaamisensa ja pitävät pelaamista - oli peli sitten mitä tahansa - hyvänä ja hauskana harrastuksena.
Itse pelaan hevospelejä (toto, H2H, V-pelit) eikä minulla ole polttavaa tarvetta pelata joka päivä. Vain silloin kun mielestäni pelattavaa löytyy. Ja panos pysyy sellaisena, ettei sen häviäminen aiheuta harmaita hiuksia. Pelikassa on järkevän pelaamisen A ja O. Talousrahoja EI SAA pelata, se on ongelmapelaamista.
Suvaisevuutta ja ymmärrystä, ystävät !

Jos minulla olisi tarve mennä Me vähentäjät -osioon todistelemaan sitä, että en ole millään muotoa alkoholiriippuvainen, olisi minulla silloin ehkä syytä olla huolissani suhteestani alkoholiin.