Osallistu tutkimukseen vanhemmuudesta ja päihteidenkäytöstä

Hei vanhempi!

Oletko kiinnostunut kirjoittamaan omasta elämästäsi ja vanhemmuudestasi päihteidenkäytön aikana?

Olemme Helsingin yliopiston sosiaalityön opiskelijoita ja kirjoitamme gradua aiheesta vanhemmuus ja päihteet. Olisimme kiinnostuneita keräämään kirjallisia kertomuksia päihteidenkäytön vaikutuksista vanhemmuuteen ja perheeseen. Kirjoituksesi voisi olla vapaamuotoinen, mutta tiettyjä teemoja käsittelevä, kuten taustatiedot (lyhyesti lapsuudesta, päihdeongelman alkamisesta, perhetilanne), oma vanhemmuus (minkälaisena näet oman vanhemmuutesi?), ja päihteiden vaikutus siihen sekä perheeseen.

Voit lähettää kertomuksesi meille joko sähköpostiin (rina.sallstrom@helsinki.fi) tai linkin https://fi.surveymonkey.com/r/FLFSHNY kautta. Kaikki kertomukset ovat anonyymejä, eikä niitä kokonaisuudessa julkaista lopullisessa raportissa. Lähetetty kertomus toimii myös suostumuksena tutkimukseen osallistumisesta, mutta voit myös perua osallistumisesi lähettämällä sähköpostia. Vastaamme mielellämme lisäkysymyksiin. Toivomme vastauksia 28.2.2018 mennessä.

Toivoisimme juuri sinun jakavan kokemuksesi aiheesta!

Terkuin,

Anni & Rina

Oliks tää joku vitsi vai?

Ei ole vitsi. Olemme kiinnostuneita kuulemaan kaikkien kertomuksia :slight_smile:

Mä en kyllä ikipäivänä osallistu moiseen retosteluun.

Minusta hyvä aihe graduun ja tärkeä aihe muutenkin. Toivottavasti ihmiset uskaltautuvat kertomaan kokemuksiaan.
Itse ainakin haluaisin vastata, jos olisin vanhempi. Nyt on kokemusta ainoastaan oman lasisen lapsuuden näkökulmasta.

Kyllä mä ainakin neuvoisin olla osallistumatta. Olen nimittäin aivan muissa yhteyksissä törmännyt moisiin opiskelijoiden kirjallisiin töihin, aihepiirikin sivusi tuota aihetta, ja lukemani perusteella, en kyllä suosittele.

Mitä haittaa osallistumisesta voisi olla? Yleensähän on niin, että mitä enemmän tulee aineistoa eli vastauksia, sen kattavampi ja laadukkaampi tutkimus on.

Tietenkään kenenkään ei kannata osallistua tutkimukseen jonka aihe on liian arka itselle, mutta jotkut raittiuden saavuttaneet vanhemmat voivat olla hyvinkin sujut tämänkin aiheen kanssa, ja pystyvät työstämään sitä ainakin anonyymisti.

Niin, minä en itse ole osallistunut mihinkään moiseen hommaan. Olen aivan muissa yhteyksissä päässyt lukemaan opinnäytetöitä tuota aihepiiriä sivuten.

Tämä on vain minun näkemykseni asiasta. Onhan näitä opiskelijoitakin moneen lähtöön. Joillain on paremmat eväät ihmisyyteen sekä ymmärrykseen kuin toisilla. Jotkut vain lukee kirjoista, eikä ymmärrys kasva luetusta tekstistä huolimatta.

Ehkä osallistun, ehkä en.

Kokemusta asiasta on, ja ehkä aiheeseen olisi jo riittävä etäisyyskin jotta sitä pystyisin suhtkoht realistisesti funtsimaan.
Tämä on varmasti niitä juttuja joita on katsottava hiukan pitemmän matkan päästä, etteivät tunnekuohut tai omat syyllisyydentunteet tai vaihtoehtoisesti torjunnat väritä asioita suuntaan tai toiseen.

Aivan varmasti päihteidenkäyttö vaikuttaa myös vanhemmuuteen, mutta miten, se voi sitten vaihdella kovinkin paljon.

Ei tällaisen asian tutkimuksessa ja haastatteluissa mitään pahaa voi olla.

Ongelma on siinä että kun kysymyksessä kuitenkin on hiukan abstrakti aihe, monessa suhteessa totuus on suhteellinen, näkökulmasta ja henkilöhistorian myöhemmästä kehityksestä riippuvainen, ja toisaalta tutkijoilla ja valikoivaa aineiston esilleottamista tekevien ennakkoodotuksista, viitekehyksestä ja toivotuista johtopäätöksistä riippuvainen, niin ei se lopputulos välttämättä ihan jumalansanaa ole.

Toinen osa ongelmaa on osallistujien valikoituminen. Helposti ulkopuolelle jäävät ne joilla päihteidenkäyttö on enimmin vaikuttanut ja mahdollisesti edelleen vaikuttaa. Aihe kun voi olla liian arka ja torjuttu tai elämäntilanne sellainen ettei näihin tutkimuksiin osallistuminen ihan päivtytäisellä agendalla ole… voi mennä aika ihan siihen selviytymiseen ja arkielämään, ei kaikissa tilanteissa riitä energiaa ja mielenkiintoa tällaisiin.

Toinen ulkopuolelle jäävä ryhmä on se vanhempien joukko, jonka päihteidenkäyttö ei ole kovin paljon heilauttanut kenenkään elämää mihinkään suuntaan, ja mahdollisesti se on jo päättynyt, unohtunut, hautautunut sinne historiaan kuten sen tietysti pitäisi ajan oloon mennäkin. Nämä kysymykset eivät enää ole edes mielenkiintoisia eikä niillä viitsi päätään vaivata.

Jäljelle siis saattaa jäädä sellainen ongelmakeskeisesti elämäänsä ajattelevien ryhmä joka tuntee tarvetta näiden asioiden pohtimiseen ja omalla kohdallaan pinnallapitämiseen. Ja se määrääkin sitten lopputuloksen melko tarkasti.

Katsotaan nyt, saatan jotain kirjoittaa mutta yhtä hyvin voi olla että en. Riippuu vähän siitäkin tuleeko niin tylsää hetkeä etten muuta tekemistä keksi… mutta toki yllytän kaikkia joilla asiaan sanomista on, kirjoittamaan. Sinne vaan, ei siitä mitään vahinkoa ainakaan itselle ole. Jos tutkimuksen tulos on kovin yksipuolinen niin ehkä lukijoille jotka uskovat tutkimuksen olevan koko vanhemmuuden kirjon kattavaa, heille voi siinä tulla hiukan epäsuhtaisesti painottuneita ajattelu- ja tulkintamalleja, mutta sille nyt ei maailmassa mitään mahda.

Graduprosessi itsessään taas on oppimisen väline, jonka avulla opetellaan mm.

  • tietolähteiden löytämistä ja kriittistä hyödyntämistä
  • omien näkemysten ja lähteistä saadun tiedon yhdistämistä
    -erilaisten tutkimusmetodien käyttöä
    -käsitteiden määrittelyä ja luokittelujen tekemistä
    -selkeän, ymmärrettävän asiatyylin käyttöä
    -johtopäätösten tekemistä ja johdonmukaista asioiden käsittelyä
    -asioiden esittämistä helposti omaksuttavassa muodossa
    -kokonaisuuksien hallintaa
    -taitoa ja sitkeyttä selviytyä laajasta yhtäjaksoisesta tehtävästä
    -ajankäytön hallintaa ja itsekuria.

Jään miettimään että jos lupa olisi virallinen tämä pyyntö olisi tullut moderaattorin kautta yms.
Kyse taitanee olla epävirallisesti aineiston keruusta joka gradussa ehkä mainitaan opiskelijan omakohtaisena kokemuksena tiedon saannista ja käytetään hyödyksi.
Virallinen tutkimuslupa koulun opettajien yms. yhteystiedoilla tulisi olla meidän lukijoiden näkyvillä esim. Kopiona.
On siis jokaisen oma asia ja vastuu lähteekö tähän.

Mutta keneltä pyydettäisiin tutkimuslupa tutkimuksessa, jossa vastaukset annetaan anonyymisti sähköpostilla? Päihdelinkiltä ja A-klinikkasäätiöltä tarvittaisiin kai tutkimuslupa siinä tapauksessa, että tutkimus koskisi nimenomaan Päihdelinkkiä tai A-klinikkasäätiötä, mutta tässähän ei kai niin ole.

Vastaamiseen käytetty sähköpostiosoitehan voi olla myös anonyymi, niin kuin monella varmaan onkin. Virhemarginaaliin tietysti vaikuttaa se, ettei vastausten todenperäisyydestäkään ole varmuutta, mutta virhemarginaali pienenee otannan ja materiaalin laajentuessa. Otannan laajuuden kuvaaminen ja virhemarginaalin arviointi pitää tietysti sisältyä valmiiseen työhön.

Sama aspektihan on aina läsnä tutkimuksissa, joihin vastataan anonyymisti etenkin postitse tai verkossa.

Tälläisten tutkimusten teko juurikin kehittää sitä opiskelijan ymmärrystä, ettei tarvitse vain kirjoista lukea. Ja mistäs se tieto niihin kirjoihinkaan päätyisi, muualta kuin tutkimuksista. :slight_smile:

Omassa opparissani aikoinaan teimme haastattelut livenä, joka tietysti supisti otantaa kun jokainen vastaaja piti haastatella naamatusten.

Kaikesta Päihdelinkin keskustelualueella tehtävästä tutkimuksesta tarvitaan tutkimuslupa. Myös tutkimukseen liittyvän haastattelupyynnön jättäminen, tutkimuskysymysten esittäminen tai tutkittavien rekrytoiminen Päihdelinkin keskustelualueelta edellyttää tutkimusluvan hankkimista A-klinikkasäätiöltä.

Tuo ylläoleva teksti on Päihdelinkin info-osiosta.

Minä en millään tavoin estä henkilön/henkilöiden pyyntöä osallistua heidän opinnäytetyöhönsä, mutta täällä olevien kirjoittajien on hyvä tietää faktat.

Jos virallisen A-klinikkasäätiön keskustelufoorumin kautta etsitään tarinoita on kysymyksessä julkinen, virallinen lupa käytäntö minun mielestäni. Yksityishenkilönä saa kirjoitella ihan mihin vaan, mutta tämä on foorumi, joka on vaatinut rekisteröinnin ja jos meidän tarinoita halutaan kuulla, hyödyntää omassa opinnäytetyössä on lupa tultava ylläpitäjältä.

En minä halua tähän asiaan nyt enempää juuttua ja niinkuin totesin on aivan jokaisen oma asia lähteekö opinnäyetyön tekijälle tarinansa kirjoittamaan vai ei.

Ja nyt kysyisin, mikä on opiskelijoiden tutkimuskysymys tai kysymykset graduunsa?
Pitäähän näillä kertomuksilla olla joku tutkimuksellinen focus…
Mitä te tutkitte näillä kertomuksilla?..vaikutuksia johonkin, mihin?

Tulevan akateemiston vastausta odotellaan.

Näitä on Saunan puolella ollut ajoittain runsaanlaisesti ja liki kaikki on ammuttu takaisin ja ei aina niin kauniisti…
Muttei mun toimesta, sillä en ole varma mitä mieltä olen näistä luvattomista tieteen nimissä tehdyistä kuseluista.

Moikkis. Minäkin pistän lusikkani soppaan tukien niitä jotka vaativat enemmän tietoa sinänsä ihan kiitettävään oma-aloitteisuuteen perustuvasta tutkimuksesta. Ymmärsin ensin otsikon väärin ja kuvittelin kyseessä olevan iäkkäämpien henkilöiden päihteidenkäyttö. Uuups.
Oli miten oli, en siis ole pätevä vastaamaan kysymyksiin, enkä myös vastaisi muutenkaan. Tarvitsisin hieman enemmän tietoa tiedekunnan virallisesta edustajasta ja/tai toimeksiannosta. Kuten esimerkiksi: Kuka on vastaava professori ja missä tulokset julkaistaan? Tämmöisiä iltamietteitä Andantelandiasta. Hyvää viikonloppua etuajassa sekä tutkijoille että tutkittaville. :smiley:

Hyvin laitettu Andis ja aivan asiapohjalta

Ja morjeisia sinne Saksan raittiuslähetystöön :smiley:

Mutta foorumin lukemiseenhan ei tarvita rekisteröitymistä, joten tämäkin ketju on nähtävissä myös ei-rekisteröityneille, jotka voivat myös vastata ketjun aloittajille sähköpostitse.
No, oli lupakäytäntö mikä tahansa, niin se on varmaankin kunnossa koska moderaattori olisi varmaan jo muuten puuttunut asiaan.

Andante, yliopistojen gradut julkaistaan ainakin oppilaitosten omissa tietokannoissa. Helsingin yliopistolla tämmönen: ethesis.helsinki.fi/
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt puolestaan on theseus.fi -tietokannassa.

Ei ole ehkä otaksuttavaa että tutkimuksen tekijät vastaavat kaikkiin kysymyksiin tässä viestiketjussa, joten kannattaa varmaan lähettää heille meiliä. Tietysti mielenkiintoista, jos vastaavat kaikkien kysymyksiin julkisesti.

Itse pyrin suhtautumaan aina myönteisesti erilaisiin tutkimuksiin, koska niiden avulla saadaan tietoa ja voidaan ehkä kehittääkin joitain asioita paremmiksi.

^ Eiköhän se ole sittenkin niin päin, että he lähettävät meille “meiliä” eli vastaajille selonteko kaikesta…

näin ainakin meilläpäin :smiley:

tai sitten: hei pistä femma ja käy vaikka kattomassa interneetteristä, mihin mä sen tarviin eiksje :laughing: khuul

Lupasin olla jumittumatta, mutta olin äsken siellä kirjastossa ja kännykällä oli niin vaikea näpytellä. Nyt yllä lainaus opiskelijoiden TÄRKEÄSTÄ kohdasta. “Lähetetty kertomus toimii myös suostumuksena”. Suostumusta ei voi vaatia, jos lupaa ei ole näytetty. Jokaisen opinnäytetyön ja gradun ja tieteellisen tekstin rinnalla pitää kuljettaa myös eettisen toimikunnan hyväksymiä ohjeita. Tässä sitä ei noudateta.
Olen myös erittäin opiskelumyönteinen ja tuen tutkimuksia, mutta olen myös erittäin oikeudenmukainen ja en voi hyväksyä, jos joku ei toimi oikein. Täällä plinkissä, jos missä keskustelualueella on; oli ne rekisteröityneitä tai ei on ihmisiä, joiden “hädänalaisuutta” ei saa käyttää hyväksi.

Nyt olen sanottavani sanonut. Puhunut. UGH!