Olen useamman vuoden pyrkinyt eroon viinin tissuttelusta. Enää en tissuttele! Tapahtui muutos, kun viinit siirtyivät ruokakauppaan. Ostin niitä enkä käynyt Alkossa. Kun teki mieli viiniä, avasin miedon viinin ja kumma kyllä, en enää halunnutkaan juoda. Se ei tuonut mitään hyvän olon tuntemusta. Se on varmaan peittänyt vieroitusoireet, joita olisi varmaan muuten tullut. Jouluksi hankin varmuuden vuoksi 8% pullon, mutta jäi juomatta. Olen yllättynyt siitä kuinka pelposti pääsin eroon. Ei enää tule mieleenkään kun liikun kaupoissa. Tämä on nyt uusi normaali.
8 tykkäystä
Katohan! Onneksi olkoon! Kirjoittele jatkossakin kuulumisia, jos viitsit. Onhan tosiaan niitäkin, jotka lopettavat tupakoinnin kuin seinään. Aika on tullut täyteen.
Markettien viinijuomat eivät tosiaan ole hmm… päätähuimaavia makuelämyksiä.
Hieno alku vuodelle sulla!
1 tykkäys
Wau! Tapahtuisipa mullekin yhtä iso onnenkantamoinen. Onneksi olkoon 
Mahtava kuulla, että tällaistakin voi tapahtua.
1 tykkäys
@Syyskauno onnea onnistumisesta. Itselläkin oli helppo lopetus. Ei tullut viekkareita eikä alkoholi pyörinyt mielessä. Helpossa lopetuksessa on myös vaaransa. Mieliteko voi tulla puskista ja siihen ei välttis ole ymmärtänyt varautua kun lopetus oli helppo. Toinen vaara on, että sitä ajattelee ” tämä olikin niin helppoa että lopetan joskus myöhemmin” tai ”ehkä minulla ei olekaan alkoholiongelmaa kun tämä lopetus oli niin helppo. Ehkä en lopetakkaan”
Helppo lopetus voi olla jopa vaarallisempi näistä syistä. Mutta samalla kantsii olla kiitollinen siitä että kokemus oli helpompi kuin osalla lopettajista.
Helposta lopetuksesta huolimatta kantsii varautua niihin mielitekoihin
5 tykkäystä
Joo, markettiviinit on kyllä aika tympeän makuisia, joten niihin siirtyminen voisi olla iham hyvä välietappi. Mulla oli tossa uudemvuodenjuhlien jälkeen markettiviiniä jääkaapissa, sitä kun jatkoi vissyllä niin sai ihan juomakelpoista. Tietysti sitten jos määrät ei pysy hanskassa niin ongelmia voi koitua 8%sestakin.
Kiitos saamastani tuesta ja ohjeista ja kannustuksesta!
olen kyllä tiedostanut kaikki retkahdusten vaarat. En esim. ole lähtenyt ravintolaan yksille ja muihin houkutuksiin. Vierailuilla olen tosin käynyt, mutta niistä olen selvinnyt kuivilla.
Tämä vuosia jatkunut viinittely on tuonut toisenkin ongelman, kuten
Ylipainon . 160/87, eli lähentelee sairaalloista lihavuutta. Nyt on työn alla senkin hoitaminen. Olen iäkäs nainen, joten kuurit eivät ole ratkaisu.
Tosiasiassa olen juonut ja syöpötellyt hallitakseni tunteita, ajatusten negatiivista virtaa, surua, vihaa, tylsyyttä, yksinäisyyttä ja ahdistusta.
Täytyy löytää parempia tapoja käsitellä tunteita.
Syksyllä aloitin tietoisen keskustelun ieleni kanssa. Joka ilta puhun itselleni mitenhyvä on olla selvin päin ja miten hyvältä tuntuu saavuttaa normaali paino. Tätä mantraa toistelen itselleni iltaisin, olkoon se sitten iltarukous. Olen huomannut, että saavutan jonkinlaisen mielen tyyneyden ja siihen on hyvä nukahtaa.
7 tykkäystä
Hienoa @Syyskauno. Onneksi olkoon! Ei ole mitään oppikirjaa miten alkoholinkäytön voi lopettaa ns oikein. Toisilla se voi käydä kiemuraisemman polun kautta ja toisilla taas ei. Itsekin aloin ns loiventamaan omaa käyttöäni siirtymällä lievempiin prosentteihin ja sillä varmaan peittosin suurimmat vierotusoireet. Kuka tietää. Ja kuten kirjoitat, viinittely tuo usein myös mukanaan nuo napostelut ja muut jotka keräävät painoa. Niin on käynyt itsellekin. Ihan mahtava tapa Sinulla tuo positiivinen puhe itselle iltaisin. Uskoisin, että se jää Sinulle myös uniin “kummittelemaan” hyvällä tavalla. Taidan ottaa itselleni tuon tavaksi myös.
Viisaita kirjoitat. Ylipaino, tunnesyöminen, tarpeeton herkuttelu jne. taitavat olla meistä monille ongelma. Koitetaan lähestyä asiaa just itseämme (ja toisiamme) kehuen.
Kovin viisaita sanoja minunkin mielestäni. Olen päätynyt itsekin tuohon lopputulokseen, että kuurit ei kuulu terveelliseen elämään.
Parempi tehdä pikkuhiljaa niitä pysyviä parannuksia kaikille elämän osa-alueille, ja sen sivutuotteena lähtee se paino ja kehon koostumus menemään kohti sitä luonnollista muotoa, missä sen pitäisi olla.
Itselläni on tässä samanlainen loppuelämän kestävä projekti menossa hyvinvointini suhteen, jossa alkoholin hyvästely on ollut yksi aika oleellinen osa kokonaisuutta.
Minun ei tarvitse enää juoda! Noin Lilli Loiri-Seppä kirjoitti kirjassaan Selviämistarinoiti, ilmestyi joskus 2010 (kirja lainassa). Päiväkirja noilta ajoilta kertoo karua kieltään kuinka yritin epätoivoisesti päästä humalahakuisesta juomisesta eroon. Ja olen yrittänyt koko ajan, yrittänyt ja epäonnistunut.
Asun pääkaupunkiseudulla. Oli tapana pistäytyä Tallinnassa lounaalla, muka virkistäytymässä, juopottelureissuja ne oli. Lähes kaikki tapaamiset johti juomiseen. Ihme ettei mitään pahempia onnettomuuksia sattunut.
Mikä sitten pani hakemaan sitä viiniä? Olen löytänyt yhden tavan mitä olen harrastanut. Olen omilla ajatuksilla i vetänyt luokseni viinan tarvetta. Olen märehtinyt menneitä epämieluisia elämänvaiheita. Olin pitkään avioliitossa. Mieheni oli narsistinen. Suhde oli siis alisteinen. Työelämässä olin tulosvastuullinen esihenkilö mutta kotona taitamaton, osaamaton, kaikkea sitä, vaikka huolehdin kaikesta. Hoidin kiinteistön, talouden, lapset…
Olin aika raunio repaistessani itseni siitä kuiville.
Jälkeen päin olen moittinut itseäni miksi en puolustautunut, sanonut vastaan. Olen näitä asioita vellonut vuosikaudet ja saanut itselleni ahdistavan ja tukalan mielialan. Siihen on sitten auttanut viinipullo ja joskus toinenkin.
Nyt olen jo puoli vuotta ottanut toisen suunnan hallitakseni vanhojen asioiden märehtimistä. Olen tietoisesti jättänyt kaiken taakseni. Niitä tapahtumia ei enää voi muuttaa, mutta suhtautumiseni niihin voi. Niille ajatuksille ei ole enää sijaa elämässäni. Olen vapaa ja olo on rauhallinen. Minun ei tarvitse enää juoda!
6 tykkäystä
@Syyskauno hienoa - onnittelut uudesta ajattelun suunnasta. On aika järkyttävää mikä valta läheisillä ihmisillä on meihin. Jo lapsuudesta alkanut kaltoinkohtelu voi jatkua parisuhteessa. Sitä ottaa vaan vastaan kaikkea sontaa ja alkaa uskoa siihen. Sitten vielä, jos työpaikalla on samoin persoonallisuushäiriöisen pomon tai työtoverin silmätikkuna ei melkein ihme, että jossakin kohtaa voi alkoholikin olla hetken helpotus. Sitten kun pääsee ns terveeseen ympäristöön voi välillä jopa hämmästyä, että minä olikin ihan taitava, osaava ja kelpo ihminen enkä se surkea lapanen, jollaiseksi olen aina itseäni luullut. Hienoa, että et katso enää taaksepäin. Tuo rauhallisuus ja varmuus tuo myös ihan uudenlaista voimaa ja alat hehkumaan sellaista energiaa ympärillesi, että et edes houkuttele enää vastaavaa kohtaloa itsellesi.
Olipa mahtava teksti. Kiitos!
Kiitos noista sanoista. On tullut soudeltua syvissä vesissä. Se olo mikä nyt on, tuntuu niin uskomattomalta. Tämän onnen tunteen toivon jokaiselle tällä palstalla kirjoittavalle. Nyt elämä tuntuu niin hyvältä, ei ennen koetulta jatkossakin.
4 tykkäystä
Ystävyys koetuksella.
Eilen oli vierailulla vanha ystäväni. Meillä on pitkä yhteneväinen taival ollut työelämässä että vapaa-aikana ja jatkunut näihin päiviin saakka. Hänen tilanteensa on ongelmallinen johtuen viisikymppisestä tyttärestä, joka on työtön ja lisäksi masennukseen taipuva. Nykyisessä tukien karsimisviidakossa joutui taloudelliseen ahdinkoon. Menetti asuntonsa ja muutti vaan äidin pieneen asuntoon elätettäväksi. Tästä ystäväni on huolissaan. Pyysin hänet vierailulle, että saisi muuta ajateltavaa.
En maininnut etukäteen etten juo mitään.
Alkoi kova painostaminen kuika ei minulla ole ollut mitään haittoja, voin hyvin naukkailla vaikka koko loppuelämän. Niin hän aikoi tehdä. Perusteli omia oikeuksiaan juomiselle.
Olin neuvoton, haavoittunut olo. En löytänyt sanoja millä puolustaa omaa raitistumistani.
Kuitenkin missään vaiheessa ei tullut halu tarttua lasiin. En sitten vieläkään omaa jämäkkyyttä puolustaa itseäni. En halunnut loukata häntä.
Vierailun jälkeen on masentunut mieli, energinen oloni oli haihtunut. Nukuin huonosti viimeyön. Lueskelin muiden selviämistarinoita. Setämiehen päiväkirja nosti raitistumisen tarpeet taas ykköseksi. Ei ole aikomusta mukautua toisten tarpeisiin ja olosuhteisiin, eikä vetäytyä sosiaalisista kohtaamisista. Pakko opetella sietämään myös negatiivisia tilanteita. Raitistumine ei ole kaikkien mielestä hyvä asia, minun on.
8 tykkäystä
Ehkä se ei varsinaisesti ollut se alkoholi joka häntä kiukutti. Voi olla että hän pelkää sinun muuttuvan kun et enää juo alkoholia. Ehkä hänelle on olleet tärkeitä yhteiset hetket lasin äärellä ja ajattelee ettei yhteinen aika ole enää yhtä mukavaa kun olet raitistunut. Hän pelkää sinun muuttuvan.
Toisaalta hänen tilanne on haastava ja sitten se henkinen paine kohdistui sinun raitistumiseen.
Ei ystävien tarvitse olla samaa mieltä kaikesta. Näkisin kuitenkin että ystävyytenne on melko vahvalla pohjalla kun uskallatte olla erimieltä ja loukkaantua toisiinne 
4 tykkäystä
Olet oikeassa siinä, että ystävyytemme on vakaalla pohjalla. Kiinnitin vaan huomion siihen, että minun päätökseni ovat niitä, joita voi rapauttaa ja nollata. Ehkäpä siellä on taustalla oma ongelmallinen suhde juomiseen ja se nostaa tarpeen puolustaa omaa juomistaan. Sanoin kyllä että minua ei häiritse vaikka hän juo.
Kutsuin hänet kyllä kesällä mökilleni, kuten ennenkin, pariksi viikoksi, hän tipottelee, minä en.
Tänään on hyvä kävelypäivä. Aurinko paistaa, lämpöasteita. Talvi on kadonnut. Pääsen mökille saunomaan varmaan jo maaliskuussa kun ei lumesta ole tietoakaan. Ei pakkasia, vesijohdotkaan eivät enää jäädy Puulämmitteinen hirsitönö, parempaa ei ole!
3 tykkäystä
Niinpä. Minäkin haluaisin unohtaa koko viinin tissuttelun. Mutta tällä hetkellä pyörii mielessä, että jos kuitenkin vähän, kun ei unikaan tule. On kuitenkin lohdullista lukea täällä niin monen selviävän todella hienosti. Ja osaatte myös sanoittaa kaiken niin hyvin. Olen kiitollinen, kun voin lukea näitä vaikka oma ulosanti on vähän heikkoa☺
1 tykkäys
Aika erikoista että ystävädi reagoi noin voimakkaasti. Harmittaa sinun puolesta. Taustalla saattoi olla jotain muutakin (tyttären tilanne). Silti ei ollut reilua sinua kohtaan. Yök.
1 tykkäys
@Syyskauno olipas kurja tilanne Sinulla. Itse tuntuisi siltä, että voisin helposti tässä kohtaa sanoa, että morjens tuollaiselle käytökselle. Mutta ei se tietysti niin helposti mene - varsinkaan jos on oikeasti myös hyviä muistoja ystävyydestä. Jos nyt raittiutesi myötä kuitenkin huomaat, että olet enemmän ollut aina se antava osapuoli ja saanut toiselta enemmänkin aina kritiikkiä sinun valinnoistasi niin antaisin olla.
Kiitos Kaaosteoria tuesta. Nyt on niin, että ystävyytemme on kestänyt vuosikymmeniä. Ja siihen on mahtunut monta hyvää hetkeä. Hänellä on nyt vaikeaa. Pelkäänpä, että taloutensa voi kriisiytyä lähitulevaisuudessa. Selän kääntäminen on huono teko. Kyllä tästä pääsen yli. Tärkeää on, että en tarttunut pulloon kun oli vaikeaa.
5 tykkäystä