Onko puolisoni peliriippuvainen?

Valtti
21

Hei Läheltä seurannut,

ihan mahtavaa, että löysit kipupisteen. Minulla on sama juttu, että on hyvin vaikea tajuta eri tilanteissa, jotka tuntuvat vilahtavan liian nopeasti ohi, pitää puolensa tai asettaa itselle asialliset ja hyvää tekevät rajat. Luulen toivon ja uskon, että harjoittelemalla itsetuntemusta ja kunniottamalla ja rakastamalla itseänsä terveesti, oppii tätä myös tekemään. Ja samalla kunnioittaa myös muita ihmisiä, ei lupaa liikoja ja ottaa vastuun itsestään ja tekemisistään.

Tämä on myös minulle koetinkivi. Se näkyy myös työelämässä, huomenna aion harjoitella tätä nm. töissä. Pelottaa, mutta jos vain tilaisuus tulee, uskon uskaltavani toimia. En halua siitä tässä sen enempää puhua.

Minusta tapasi toimia ja puhua asiat asioina on arvokas ominaisuus. Et halua toiselle pahaa, mutta et ryhdy itse uhriksi, vaan puolustat itseäsi minun mielestä terveesti. Se on ihan mahtavaa!! :smiley:

Hyvää yötä,
t. sortsima

22

Vähättelemättä teidän tuskaa tai ongelmia peliriippuvaisen puolisona, vaihtaisin osat teidän kanssa milloin vaan. Teillä on mahdollisuus lähteä…
Me joudutaan tuskaileman tämän kanssa elämään loppuun asti.

23

Lähteä ? ? ?

24

Tasapuolisuuden nimissä, niin ei me läheisetkään aina olla mitään viattomia uhreja.
Ja nyt vaihdan ME sanan tilalle minä, siksi että älkää ottako kukaan itseenne, läheinen tai peluri-
Mutta jos nalkuttava puoliso alkaa osoittaa läheisriippuvuuden oireita, vaikkapa kyttää ja on huolissaan ja kärsii mahavaivoista ja päänsäryistä psykosomaattisesti. Niin sekin voi olla omanlaisensa riippuvuus. Ainakin jos se jatkuu vaikka akuutti tilanne ratkeaa, eikä meinaa millään elämä tasoittua
Oli mulla mies joka sairastui lähs,.riipp mun mielestä…Hän oli huolissaan jos en vastaa puhelimeen ja oli sellainen…Noh…Mä tulkitsin että odottaa multa jotain pelastusta ja vastauksia, jotta pystyisi elämään…yölläkään ei saanut nukutuksi.Noh, ainahan sitä voi arvailla.
Suhteet voi olla omituisia monella tavalla, ja ei sitä aina pelkästään suhteesta lähtemällä minnnekään parane, jos hänellä/minulla on taustalla omat ongelmansa. Kun lukee alkoholistien tekstiä, siellä joskus törmäsin tällaiseen että “Kuvitteletteko, että jos puoliso lopettaisi juomisen, teidän ongelmat ratkeaisi” tai jotain sinnepäin. Tämä kolahti, koska joo, tottakai kuvittelin joskus että elämässäni ainut ongelma on jonkun toisen tekemiset:D Siksi mä niin tykkään siitä sanasta irrottautuminen ettei sitoudu mm. rahallisesti. koska sitoutumattomuus ja riippumattomuus on ainoa keino selvittää, että onko ne ongelmat tosiaan pelkästään siin, että toinen ihminen tekee jotain “kiellettyä” asiaa. Sitten voi olla yhdessä vapaasta halusta, eikä niin että on aina jotain selvitettävää.

25

Vaikea kuvailla omia tuntojaan. Ehkä pahinta tässä on yhteyden menettäminen toiseen, epärehellisyys ja tämä käytös asiasta keskustellessa se on jotenkin, voisiko sanoa ylimielistä. Minä kuulemma vääristelen ja vauhkoan, hänellä on kaikki hallussa ja hänellä on oikeus yksityisyyteensä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että niin kauan kun rahavaramme eivät mahdollista tällaista “yksityisyyttä” ei toinen osapuoli parisuhteessa voi tuhlata koko perheen yhteisiä rahoja ajanvietteisiinsä. Avioliitossa ei ole kovin helppo antaa toisen “ottaa yksityisyyttä” kun tietää että minä vastaan 50% veloistamme ja tämä kaikki paska kaatuu lopulta minun ja lasten niskaan.

26

Nyt orpona taidat oikeasti ylireagoida, vaikka olettekin pienituloisia tuo miehesi peleihin laittama raha ei ole iso,
peluri ei tyytyisi tuollaisiin summiin kuukaudessa.
En ihmettele jos miehesi suuttuu, katso nyt peiliin tai hänestä jo tuon sinun tinkaamisen takia tulee peluri !
Jotain rajaa sentään !

27

Ja koko tänä vuonna 1500-2000, anna olla hyvä nainen !

28

Minkäköhänlaisen etelänmatkan orpona olisi tuolla summalla koko perheelle järjestänyt ?

29

Hei Orpona,

suosittelen sinulle kirjautumista Tuulettimen puolelle ja jatkamaan keskustelua siellä. Saat täältä pelaajien kommentteja, jotka eivät sinua auta. Harmittaa tuollaiset kummalliset nimettömät heitot, joita ilmestyy tuonne läheisten kertomusten väliin ilman inkäänlaisia perusteluja. Kukaan muu ei tiedä tilannettasi kuin sinä itse. En myöskään minä. Koetan alla peilata lukemaani siihen, mitä itse olen kokenut tai minkä ex- pelaajat- pelaamisesta irtipäässeet- ovat kertoneet.

Minun mieheni suuttui joka kerta tai masentui tai vetäytyi kuoreensa pelistä ja pelaamisesta puhuttaessa. Laskin kerran tiliotteista, kuinka paljon hän lopulta oli pelannut: asunnon verran. ja kaikki otot ja siirrot ovat olleet kukin hyviä pieniä, mutta toistuvia. Hän myönsi itse pelaamisen ja mielitekonsa pelaamisen hyvin vaikeasti. Koskaan hän ei ketonut minulle itse, että on tullut pelattua, 15 vuoden aikana pelaaminen paljastui joka kerta jälkeen päin pankin tiliotteiden kautta. Tämä on hyvin raskasta.

Jos miehelläsi ei olisi ongelmaa, hän tulisi sinua vastaan, asiallisesti, antaisi sinun kertoa mistä kenkä puristaa eikä perustelisi omaa tilannettaan voitoilla. Hän ei myöskään valehtelisi rahan käyttötarkoitusta tai maksaisi ruokaa velalla.

Kun ollaan aviolitossa tai parisuhteessa raha-asiat ovat yhteisiä. On yhteinen asunto, lapsia, muita menoja ja suunnitelmia. Näistä kannetaan yhdessä vastuu, asioista päätetään yhdessä. Perhe on yhteinen yritys, jossa on yhteinen maali.

Pelaaja ei halua, että hänen ja pelaamisen väliin tulee yhtään mitään. Kun on oikein koukussa koko aika voi mennä pelaamisen suunnitteluun: mistä saisi siihen rahaa, miten onnistuisi järjestää aikaa pelaamiseen ( ex-pelaajan kertomana). Toisen suuttuessa läheinen alkaa helposti epäillä itseään, tekeekö itse jotakin väärin, kuvitteeeko tilanteen itse.Tässä vaiheessa hälytyskellon olisi hyvä soittaa: luottamuksen ollessa vahva asioista voi keskustella avoimesta, ei tarvitse arvailla tai pelätä, mitä tulee tapahtumaan. Sinä toimit vastuullisena aikuisena, joka haluaa huolehtia perheen toimeentulosta ja hyvinvoinnista. Kuuletko itse sen, oletko tätä mieltä itse? vaikka olisit ihan väärässä, asiat selviäisivät ihan helposti ja elämässä voisi mennä eteenpäin. Tähän ei tarvitsisi juuttua.

Hyvät vieraat:
Toivoisin tälle sivustolle kirjoittajien muistavan sen, että kukaan ei tule tänne kirjoittamaan silloin, kun ei tarvitse apua vertaisiltaan. Olisi tietysti hienoa, jos löytyisi myös niitä pelaajia, jotka rehellisesti pystyisivät kannustamaan läheisen hoitamaan itseään ja avoimesti voisivat kertoa läheiselle, mitä se pelaajan elämä tarkoittaa, koska se auttaa todennäköisesti myös pelaajaa itseään. Sen minkä pystyy kohtaamaan, voi myös korjata.

Minä en pysty enkä halua eikä minulla ole mitään ymmärrystä auttaa pelin kanssa kamppailevia. Todellakin toivon, että antaisitte läheisten hoitaa omia ongelmiaan vähättelemättä niitä. Samalla toivon sydämestäni, että löytäisitte oman kanavan joko peluurista tai muualta, jotta pääsisitte eteenpäin todella rankassa taistelussanne, hatun nosto sille

t. sortsima

30

Sortsima lähetin jo viime viikolla ohjeiden mukaan viestiä Tuulettimen ryhmään liittymisestä, mutta en ole saanut vielä vastausta. Kiitos sinulle ajatuksia herättävistä viisaista sanoistasi.

31
32

Siis et halua auttaa ! ! !
Elä sitten yritä tehdä orponan miehestä peluriakaan.
Orpona on heikko ihminen.

33

Autaa pelaajia, siis.

t. sortsima

34

Hei,
tämän päivän Positiivareiden aamukirjeessä oli hyvä teksti:

Harvoista asioista on ihmiselle
niin paljon apua kuin siitä,
että hän saa vastuuta ja tuntee
että häneen luotetaan

Mistä te tiedätte kuka on heikko ja kuka on vahva? heikkoudessa on vahvuus. ja jokainen ihminen on oman elämänsä asiantuntija. En yritä tehdä kenestäkään yhtään mitään. Peilaan asioita omiin kokemuksiini. valitettavasti pelaaminen paljastuu läheiselle yleensä jatkytttuaan vuosia. Jos tilanne onkin jokin muu, se on helposti toteennäytettävissä. Siitä ei kellään muulla ole tietoa kuin aina henkilöillä itsellään,

sortsima

35

Jättäisit jo meidät rauhassa eheytymään.

36

Niin sehän on parasta eheytymistä, kun opettelee ettei maailmassa ole muita näkökulmia kuin ne omat. Ja kaikki on samaa mieltä. Saa rauhassa eheytyä.

37

Minusta on hyvä lukea läheisten näkemyksiä ja kokemuksia asiasta. Hyvä nähdä ongelman toinenkin puoli.
Ehkä suurin ristiriita tule siitä että niillä omaisilla jotka tänne kirjoittaa on puoliso joka ei ole vielä tunnistanut oma ongelma tai ei ainakaan tee asian eteen riittävästi. Täällä kirjoittavat peluurit kuitenkin yrittävät tosissaan saada tilanteen hallintaan. Itse en sen takia osa auttaa.
Meillä riippuvaisilla mene varsinkin tällä alkutaipaleella koko energia siihen että jotenkin pysytään erossa peleistä. Valitettavasti ei jää voimavaroja hoitaa toisen osapuolen “ongelmia”. Ehkä sitten joskus kun on jo turvallisimmilla vesillä.
Itse koen myös syyllisyyyttä siitä harmista ja tuskasta mitä puolisolle olen aiheuttanut ja sen takia en oikein osaa sanoa täällä muille omaisille mitään järkeviä neuvoja.
Vieraat, antakaa muiten kirjoittaa rauhassa. Eri mieltä saa olla mutta se ei ole kiva jos aletaan nimittelemään tai ajamaan toisia pois. Ei ole pakko lukea jotain tekstiä jos se tuntuu väärältä.
Omaiset, jaksamista teille omaan taisteluun. Itse arvostan miestäni tosi paljon että hän on pysynyt minun vieressä tästä ikävästä asiasta huolimatta ja yrittää auttaa ja ymmärtää.

38

Mutta eihän nää oo pysyny vierellä ?

39

Kiitos asiallisuudesta taistelu.
pelaajien ei tarvikaan huolehtia muusta kun siitä omasta pelaamattomuudesta.
Mä ainakaan en koskaan haluaisi, että mun pelurieksäni kokee jotain syyllisyyttä tai pohtii mitä on mulle pelaamisellaan “aiheuttanu”

Enkä lähtenyt siksi että toisella on ongelma, vaan siksi että en rakastanut enää:D
Sellaisia renttuja on tullut katseltua, että ei mikään ongelma koskaan ole ollut todistettavasti koskaan rakkauteni tiellä,
vaan alkoi myös vaan ällöttämään ne sen tyhmät jutut. Pelureitakin on niin erilaisia.

40

Hei Taistelu,
kiitos myös minun puolestani kirjoituksestasi. Olen iloinen puolestasi, että sinulla on puoliso vierelläsi. Minulle ei olisi ollut mitään mieluisampaa, kuin olla tukena puolison taistelussa. Se olisi edellyttänyt kuitenkin pelaajalta omaa halua taistella pelaamista vastaan. Mieheni ei halunnut päästä eroon pelaamisesta niin paljoa, että olisi hakenut itse apua. Kun 15 vuoden kurjuuden jälkeen tajusin, että vastuu pelaajan pelaamisesta on pelaajalla, kerroin tästä heti hänelle. Kirjoitin myös kirjeen, jossa kerroin, mitä pelaaminen on minulle merkinnyt, kuinka olen tajunnut siirtää vastuun pelaamisesta ja sen lopettamisesta hänelle ja kuinka paljon yhä häntä rakastin. Hänen vastauksensa oli vaikeneminen.

Mikään ei muuttunut, odotin kesän yli ja päätin erota. Olin itse sairastunut vakavasti pelaamisen aiheuttaman stressin seurauksena. Olisin myös henkisesti menettänyt itseni, ja itsekunnioitukseni, jos olisin jäänyt odottamaan mahdollista tulevaa. Puhumattakaan kärsivistä lapsista, joita ei jaksettu aidosti kohdata kodin kireässä ilmapiirissä.

Joten haluan rohkaista pelaajia puhumaan peloistaan, kyvyttömyydestään pärjätä pelaamisen kanssa ja myös hakemaan apua, jos rakastaa yhä puolisoaan. Olisi ollut kunnia olla tukena paranemisprosessissa, joka olisi todennäköisesti ollut mutkainen ja pitkä. Minua ei olisi haitannut repsahdukset, jos puolisoni olisi kaikkensa tehnyt ja jatkanut taistelua. Omassa elämässänikin on ollut vaikeita asioita ja niiden käsittely on vienyt vuosia ja ymmärrän, että asiat menevät välillä pieleen. Mikä tahansa vaatii harjoitusta, myös pelista irrottautuminen. Lopulta löyttyy se keino ja asia, joka kantaa.

Minusta kuulostaa siltä, että olet Taistelu paikkasi ansainnut. Arvostat puolisoasi etkä piilottele pelaamista. Ihan mahtava juttu! Kyllä läheisesi pärjää ja hänen kannattaa hakea itselleen myös apuvoimia jaksaakseen. Hän varmasti arvostaa sinua ponnisteluissasi. Olen iloinen sinun puolestasi! Lisää tätä! :smiley:

t. sortsima