en tiedä mistä aloittaisin. ainakin tarvisin vertaistukea juomiseeni. kova tarkoitus olis vähentää ja kovasti. tällä hetkellä viikkoa kohti kuluu n.22-25 annosta. mikä alkaa olla jo melko paljon. Olen myös alkanut pitää kirjaa juomisesta niin olin lentää perseelleen ku näkee mitä menee viikon aikana. Olis kiva jos joku vastais. 
paskat, sori… luin otsikon väärin.
Hei Ruiskaunokki!
Juova äiti olen minäkin, tosin jo lapset poissa kotoa ja heillä jo omat lapsetkin. Silti, ei asia siitä muutu, alkoholi on ongelma, ollut jo kauan. Mulla myös määrät viikossa samaa luokkaa, joskus jopa enemmän. Kertakännit välillä sellaisia että muisti katoaa ja krapulat kamalia. Nyt en ole viime lauantain koomakännin jälkeen juonut ja olen asettanut itselleni tavoitteeksi etten juo enempää kuin 16 annosta viikossa. Ja taas kerran, koitan edetä päivä kerrallaan. Mulla ei onnistu mitkään loppuelämän lupaukset. Mutta täällä sinnitellään, jokainen omalla tavallaan.
Sanoit että et tiedä mistä aloittaisit, mutta sinähän olet jo aloittanut kirjoittamalla tänne. Sehän jo kertoo että tiedostat ongelman olemassaolon, ja kun sen tiedostaa voi asialle yrittää tehdä jotain.
Samassa veneessä täällä kellutaan koko sakki ja yritetään pitää paattia pinnalla toisiamme tukien, tsemppiä!
Hei Kurjenmiekka!
“kiva” kuulla etten ole yksin tässä paatissa. Luin että olet ollut jo 5 päivää juomatta. Hieno homma! Itse kamppailen myös päivä kerrallaan tämän lipittelyn kans. hyvä jos viikossa on kaks tipatonta päivää. Ja nyt alkaa pääsiäspyhät ja kaikki. Olen kyllä aina ollut vähän viinaan menevä, mutta kaikki alkoi viime kesästä pikku hiljaa ja nyt on tätä vajaa 30 ann viikossa. baareissa en käy juuri ollenkaan vaan tämä on tätä kotona lipittelyä myöhään iltaisin ku lapset saanu nukkumaan. mies on kyllä kotona öisin,mut silti. eihän äiti sais juoda ja aina pitäs olla “läsnä” jos tulee joku hätä. tänään aion olla juomatta. saa nähdä miten käy. 
Älä ajattele Ruiskaunokki koko pääsiäispyhiä kerralla, koita selvittää ensin tämä kiirastorstai ja sitten etenet taas pitkäperjantaihin jne. Emmehän voi elää kuin päivän kerrallaan. Samanlaisia syyllisyydentuntoja olen itsekkin elämäni varrella pohtinut usein liittyen juuri juomiseen ja äitiyteen ja siihen läsnäolemiseen.
Minäkään en juuri baareissa käy, juominen onnistuu ihan kotisohvalla. Eikä siinäkään mitään kun osaisi jättää sen siihen muutamaan eikä homma karkaisi käsistä. Olen myös sairastellut ja kovin hoikka joten tulen humalaan aika helposti ja krapulat on useimmiten ihan kamalia.
Mutta aina kannattaa yrittää, lopettaa kokonaan tai vähentää. Minkä valinnan sitten itselleen parhaaksi näkee, itse olen tässä asiassa vielä hakoteillä. Edelleen toivoisin voivani muuttua ns. kohtuukäyttäjäksi.
täälläkin on juova äiti.lapset 8 ja 5 v.aion vähentää/lopettaa koska juominen pahentaa masennustani.nyt tarvitsisin vaan kovia tsemppaajia,jotta onnistun,olen niin iloinen kun löysin tänne!
ruiskaunokki.miten pyhät meni?mulla neljäs päivä täysin kuivin suin ja tätä jatkuu!
Onneksi olkoon pötkö! Ihan oikeesti, en ole katkera mutta kuitenkin, vai miten siinä laulussa sanotaan!
en ite muista edes milloin oisin ollu 4 päivää juomatta!!!
heikko luonne ja mieli maassa…
No täs viikon saldo: ma 3, ti 10, ke 0, to 2, pe 4, la 10 ja su 0
ja nyt ma 3.
Et näin mun viikko on mennyt eli kahtena päivänä melkoisen paha rapula. Mullaki kaks lasta 1.3v ja 6v.
Mut ei ne ole kärsiny mun juomisesta , ainakaan VIELÄ. lapset olen hoitanut hyvin vaikka mikä ois. unet on vaan jääny välillä melko vähiin ja yritän olla pirteä ja hyvä äiti, mikä ei aina tahdo onnistua. tuntuu välillä että ku sais joskus vaan olla ja unohtaa ihan kaikki ja sais vaan nukkua ja nukkua ja asiat muuttuis paremmksi.rakastan tietty lapsiani yli kaiken, en olis muuten jaksanut näinkään pitkälle tätä elämää. tällä hetkellä olen vielä koti äitinä ja nyt vielä ressiä et pitäis päästä töihin johonkin. en kai nyt herran jumala ole edes työkuntonen ennen ku saan asiat paremmalle tolalle! Ja tosiaan nyt nuo maha vaivat menny tosi pahaksi. Et tällainen tilitys tällä kertaa. Pyydän anteeksi jos tämä oli tylsää ja masentavaa tekstiä, mut tuntuu hyvältä purkaa edes johonki näitä epätoivoisia ajatuksia. Kaikkea hyvää toivon silti kaikille vähentäjille! Minä yritän tulla perässä näihin onnistumisiin.
päivä kerrallaan 
meidänkin poika tossa taannoin kehui,kun oli puhe humalaisista,että meidän äiti ei ole koskaan ollut humalassa 
aika kätkijä kai olen.
tänään poika sairaana enkä päässe töihin,molemmat on viime viikkoina flunssailleet aika paljon.on vaan jotenkin tunne etten voisi jäädä kotiin.ajattelen että joku töissä kuvittelee että parantelen vain pääsiäisputkea ja oikeasti lintsaan.näinhän ei ole,mutta nouseekohan tää ajatus siitä että näin voisi olla 
koskaan en ole viinan takia töistä poissa ollut,mutta tiedostan kai että näinkin voi käydä jos vielä tulella leikin.
Moro!
Miten pötköllä on mennyt juomisen suhteen?
itellä jo paremmin, Kiitos teidän kaikkien jotka tänne kirjoittelette!
Tietty nämä asiat on paljolti itestä kiinni, mut mulle on ollu paljo henkistä apua ku voi kirjoitella tänne ja kuulla muiden kuulumisia.
Tsau 
paremmin menee.viikolla kuivinsuin ja perjantaina 1/2-1/3 ploa punkkua.eli ihan ilman ei ihan ole jatkunut,tykkään kai liikaa punkusta 
mutta tämä määrä ei aiheuta omantunnonkolotuksia.ihan kiva kun ei karkaa mopo tahattomasti.
mä juon aivan liikaa jokapäivä enemmän ja enemmän!Mulla on 4 ihanaa lasta ja nyt elämä on ihan perseellään 
mulla on myös mielenterveys ongelmia ja musta tuntuu,että mulla ei ole mitään syytä olla juomatta olen ollut yli 11vuotta kotiäitinä…äh nyt on maanantai olo on ihan kauhea aamulla join yhden oluen.
Moi Satulintu!
Miten on perseellään ? Juomisen takia vai jonku muun?
Ite juon ahdistukseen ja ressiin. Ja juominen taas mulla ainaki pahentaa niitä.
paljonko juot yleensä viikon aikana ja onko sulla tipattomia päiviä välissä? jos et hirveesti juo, niin on mahdollista yrittää vähentää, tai yrittää ainaki. Ite olen saanu pikkasen vähennettyä.
Mut voimia se vaatii. Kyllähän lapset on ihania, mutta välillä niin h…tin. ressaavia että ymmärrän varsin hyvin että välillä haluaa vaan olla edes hetken rauhassa ja unohtaa kaikki huonot asiat.
itellä on kaks pientä lasta. 1.3v ja 6v.
Tsemppiä sulle!
ps. kannattaa kirjoitella tänne omia tuntemuksia, niin on ainaki joku joka kuuntelee. meitä on täällä paljon juomisen kans taistelevia. 
moi satulintu.saatko apua mt-ongelmiisi?minä myös tartun herkästi pulloon kun ahdistaa,se on sen hetken pika-apu.
syitä olla juomatta sinulla on ainakin viisi,sinä itse ja lapset!
miltä tuntuisi töihinpaluu?joskus kotiäitiys mahdollistaa liian juomisen,työ taas rajoittaa sitä.työ voisi antaa myös uusia haasteita ja mahdollisuuden irrottautua ja suunnata ajatukset muualle.ja lapsilla on tarhassa ihan kivaa!
nyt kun elämä on ihan solmussa ei ehkä ole raittiuslupausten aika,vaan solmujenselvitys aika.
Saan apua mt ongelmiin ja jos jonkinlaista lääkitystä ja terapia.Mun lapset on 11,9,6 ja 2vuotta juon lähinnä stressiin ja että olisi rennompi olo…useita oluita päivässä ja viikonloppuna viiniä.Ihan sellasta päivää,että en olisi ottanut yhtäkään olutta ei ole ollut noin 2 vuoteen!
Kylläpä on muitakin juovia äitejä. Oon aina ollut kova ottaa alkoa. Lasten tulo pysäytti muutamaksi vuodeksi ja olo oli kuin normaalilla ihmisellä…Nyt on taas lähtenyt lipsumaan. Kapakoissa en onneksi ole paljoa enää kulkenut, koska niillä reissuilla mokaili aina jotain…
Musta on tullut semmoinen tissuttelija kotona! Viiniä, siideriä, olutta.Teen muka jotain kotihommia ja siemailen. mua niin inhottaa, kun lapsi sanoo nukkumaan mennessä, et äiti haisee taas viinille…
Mun mies ottaa aika paljon myös ja tulee sitten otettua itelläkin kaverina. Valehtelematta voin sanoa, että muutaman viimesen viikon aikana oon ottanut joka toinen päivä enempi tai vähempi.Lauantaina vetäsin melkein yksinään 3 litraa punkkua! Sammuin totaalisesti.
Meidän elämässä on asiat muuten kunnossa, mies tienaa hyvin, on talot,autot, mutta seinien sisällä asuu liikakäyttäjiä.
Isäni oli alkoholisti ja suvussa on paljon alkoholismia. Alan kohta kypsähtää…miksi se juopottelu on muka niin kivaa…?
Moi
Mä oon 40-vuotias enemmän ja vähemmän alkoholin kanssa vuoropuhelua käyvä nainen ja äiti.
Mä olen onnistunut vuosien varrella lopettamaan lähes kokonaan humalahakuisen juomisen. Siirryin kotitissutteluun, pariin siideriin/ilta, josta olen nyt tietoisesti pyrkinyt eroon jo jonkin aikaa. Paljon oivalluksia ja alkoholin asettamista oikeisiin mittasuhteisiin on tapahtunut. Pääsääntöisesti en juo läheskään joka ilta enkä edes joka viikko sitä yhtäkään enää, MUTTA nyt tuntuu että sekin vähän on liikaa.
Muutama paha ylilyönti on tapahtunut jonka vuoksi olen nyt tässä.
Niiden ylilyöntien vuoksi asia on nostettu keskusteluun lasten kanssa taas ja taas, aina uudestaan.
Toissa uutenavuotena menetin täydellisesti kontrollini. Oltiin kyläilemässä lasten kanssa ja en ollut varuillani, vaan tartuin ahnaasti isännän tarjoamaan konjakkiin. Lapset ihan kuhuissaan tapahtuneesta. Sitä puitiin sitten ihan urakalla ja alkoi uusivuosi 2007. Viime uutena vuotena sitten jätin kyllä konjakit, mutta kuohuviiniä tuli juotua liian nopeasti, joka alkoi näkymään mun silmistä ja puheesta.
Lapset halusivat mennä nukkumaan.
Seuraavana päivänä sitten taas keskusteltiin ja niin alkoi vuosi 2008
Nyt viime viikolla nämä lapset nostivat nämä uudet vuodet puheisiinsa. Millainen on meidän äiti humalassa. Meillä oli silloin vieraita. Siis sellaisia vieraita, joiden seurassa ei juoda.
Ovat ne usein kun korkkaan sen yhden siiderin siinä kyselemässä että monesko ja olenko humalassa jne
Tai kun olen ollut ulkona ne kysyy, olinko humalassa?
Niiden pelko siitä että äiti on humalassa on jotenkin konkreettista ja totta.
Mä muistan kun itse olin lapsi ja mun äiti joi, miltä se tuntui. Silloin ei kukaan mua kuullut. Asioista ei puhuttu eikä mun tunteillani ollut mitään merkitystä. Meillä oli äidin kokoinen virtahepo.
Jotenkin tämän muistaminen, siihen lapsen tunteeseen palaaminen antoi minulle halun lopettaa nyt kokonaan siiderin juominen kotioloissa ainakin joksikin aikaa.
Lapset jotenkin ehkä reagoivat äidin alkoholin käyttöön kuitenkin vahvemmin kuin isän.
Koetan nyt muistaa tämän.
Tsempataan toinen toisiamme.
Olemme kuitenkin meidän lapsillemme ainutlaatuisia.
Ainoita oikeita äitejä.
Moro!
mitenkäs muilla ( äiteillä) menee? Satulintu, pötkö, äiti-75 jne…
Täällä aikalailla samaa rataa… ainut vaan että viikko saldo toistaiseksi hieman pienempi ku aiemmin. ennen 22-28ann./vko
Nyt 16-19. vieläkö pääsis max.16/vko.
Tää on ollu jo niin kauan tätä suurien määrien tissuttelua että tähän menee varmaan sama aika että sais reippaasti vähennettyä ja pysymään kans siinä tavoitteessa. mut päivä kerrallaa. nyt yritän olla pe asti etten ota yhtään mitään.
no,täällä menee vähänlaisesti alkoa,kun toi fysiikka kremppaa ja kovat särkylääkkeet päällä ei uskaltas ottaa.voihan sitä sanoa ettei tässä selvinpäinkään olla kun noita kipulääkkeitä vetää .luin muuten jonkun tutkimuksen jossa väitettiin että absolutistien elämänlaatu on huonompaa kuin kohtuukäyttäjien tämä kuulemma johtuu siitä että useimmat absolutistit ovat entisiä käyttäjiä.en tajua,täällähän niin ylistetään juomattomuutta,että on niin ihanaa.no,elämä on ihmeeellistä.minä ainakin pidän takaoven auki,jotta voi aina välillä vähän maisella,mutta ei mitään persekännejä ne on hirveitä!
Täällä myös yksi juova +35 ikäinen äiti. Tyttö on 10-vuotias, aviomies, oma koti, hyvä työ, kaikki löytyy ja kaikki olisi hyvin, jos ei alko olisi niin suuri ongelma. Tissuttelen viikoittain 18-20 annosta viiniä. Mies juo myös, mutta olen huomannut, että mun määrät alkaa olla jo suurempia 
Alko on maistunut aina, koska se on kohentanut olematonta itseluottamusta. Enää en käy baareissa, vaan juominen on “muka sivistynyttä” viinin juontia kotona. Viikolla menee yhtenä tai kahtena päivänä miehen kanssa viinipullo ja viikonloppuna sitten enemmän. Lauantaisin kokataan koko perheen voimin ja siinä sitä viiniä tulee lipiteltyä enemmänkin. Tykkään nousuhumalan tunteesta, mutta ihan känniin en tykkää enää itseäni juoda.
Olen yrittänyt vähentää ja miettiä eri keinoja, olen käyttänyt oma-apu-laskureita jne jne. Mutta kun on niin heikko niin aina se viikkoannosmäärä on todella iso. Lisäksi terveydentila ei ole paras mahdollinen, maksa on rasvoittunut, enkä saisi senkään takia juoda. Tyttö on sen ikäinen, että tajuaa jo, ettei tuollaiset viinimäärät ole normaaleja. Hän sanoikin tässä joku ilta, että on epäreilua että me saadaan juoda melkein joka ilta viiniä, kun hän ei saa mitään herkkuja. Oli kamala kuulla totuus oman lapsen suusta. MELKEIN JOKA ILTA. Jos täältä löytyisi nyt muita äitejä, niin tsempattaisiin toisiamme. Haluaisin niin olla ihan tavallinen enkä tällainen salajuoppo, joka osaisi nauttia muutamasta viinilasillisesta ruuan kanssa.