Oman nuoren käytön huomaaminen

Vilpola
321

Heippa taas.

Äitijokapysyyvierellä, tuo kyllä kuulostaa todella hyvältä. Kärvistely ilman aineita, voisin kuvitella kuntoutuksen tulevan oikeaan paikkaan. Antaisi keinoja hallita sairauttaan ja saisi elämäänsä muuta sisältöä, nyt kun omaa halua on. Eihän näistä koskaan tiedä, mutta tällä hetkellä hieno homma.

Yolanda, juuri tuo meilläkin aikanaan oli ongelma. Tyttärellä ongelmia, mutta ei tarpeeksi pahoja. Lisänä perhe tukemassa on yhtäkuin ei tarvitse apua…Raivostuttavaa. Ikäänkuin asioiden tarvitsisi eskaloitua, jotta joku puuttuu. Tuo vaihe, kun lähenee 18, sitä kiireellisemmin ovat irrottamassa otettaan. Poissa silmistä, poissa mielestä. Teit oikein, sinulla oikeus pyytää apua ja tyttärelläsi myös vaikkei ehkä tilannetta näe samoin kuin sinä. Välillä mietin tuota työntekijöiden vaihtumista, ymmärrän niin sossujen, psykiatrien ja hoitajien työn raskauden. Silti, kun lyhyimmillään 1/2 vuotta on sama hoitajaja pisimmillään 1,5v. Se pistää miettimään, kestäähän työhön kiinnipääseminen ja kaiketi joku ajatus on työn sisällöstäkin hakiessa. Missä menee metsään?? Vai kokeeko sitä itsensä kädettömäksi ihmisten auttamisessa, resurssien puutteessa vai mitä? Tähän kohderyhmään todella kaipaisi sitoutunutta henkilökuntaa vaikka sitten puutteellisilla resursseilla, kunhan sen hetken kun kohtaavat nämä nuoret olisivat aidosti läsnä.

Meillä tytär oli alkuviikosta yötä, kun pelkäsi kouristusta, ei onneksi tullut. Nyt vointi ok. Odotellaan a-klinikka aikaa. Koulun sai keskeytettyä, mutta pääsee jatkamaan heti, kun koulukuntoinen. Koululle, opelle ja kuraattorille iso peukku, hoitivat tilanteen hienosti ja niin, että tytär sai säilytettyä kasvonsa. Asiat ihan päin mäntyä. Tyttärellä mielenterveysongelmaa, päihdeongelmaa, ulosotossa ja silti, musta tuntuu kaiken olevan nyt niin hyvin kuin mahdollista. Tytär taistelee ja me muu perhe kuljetaan vieressä, välit on hyvät, kukaan ei odota mitään, mutta toivoo kovasti. Huomisesta ei tiedä, mut just nyt tänään ei ole hätää.

Sateista ja lämmintä päivää meille, halaukset ihan jokaiselle.

Tirppana

322

Heippa taas…väliaikatietoja, pakko oli heti tulla kertomaan. Tytär kävi tänään a-klinikalla ja lukuisten kouristusten jne. Vuoksi ottivat heti yhteyttä sossuun ja laittavat kiireellisenä johonkin päihdetiimiin, missä päättävät kuntoutuksesta. Olen niin onnellinen, nyt kaikki peukut pystyyn, että nyt se muutos lähtee. Mun tytär​:heart::heart:.

Mitä muille kuuluu?

Tirppana

323

Onpa tosi kiva kuulla <3

Ajattelin että meillä kaikilla menee kivasti nyt.

Mutta tänään vähän ärsyttää kun eilen oli taas raha päivä ja tyttö oli saanut taas älynväläyksen juodessaan. Oli ostanut Klasoleita.Kunnon sekakäyttöä, rauhoittavia, subua ja alkoholia. Saa pelätä hengen puolesta.

Nyt pitää taas odottaa muutama päivä että saa kunnolla juteltua tytön kanssa.

Meillä on ollut puhetta että tyttö menee hoitoon tämän vuoden loppuun mennessä. On itse sanonut että haluaa aloittaa ensi vuoden eri tavalla. Tiedän että tälläinen menen hoitoon sitten kun on usein valheellinen.
Kuitenkin pitää iloita niistä pienistä jutuista.

On jo kaverilleen jutellut miten hoidon jälkeen toimivat kun kaveri ai halua luopua pilvestä.

Meillä suunnitellut että menisi minnesotahoitoon, Kun siinä hyvä onnistumisen prosentti.

324

Kerro Tirppana miten teillä käy ja mihin tytär pääsee.

Olen kuullut hyvää nuorten kuntoutuspaikasta Villa Hockey.
ja sitten nuo Minnesotapaikat. Olen kuullut Kantamosta myös hyvää.

Meillä ollut tässä tosi hyvää aikaa, mutta rahapäivä usein sekoittaa pakkaa.

Koko sydämestäni toivon että tyttö menisi mahdollisimman pian hoitoon ja että se toimisi.

Meillä edessä myös maksusitoumuksen hakeminen. Katsotaan kuinka käy. Saadaanko vai käskeekö vain mennä paikalliseen laitokseen jossa vain lääkkeillä Koitetaan auttaa.

Mutta tosi ihanaa Tirppana että tyttö teki aloitteen. Toivottavasti saa hyvää palvelua.

Eikös olisi mahtavaa jos koko porukan elämät muuttuisivat :heart:

325

Huomenta.

Ihana aurinko ulkona taivaalla. Äitijokapysyyvierellä, aina nuo pudotukset todellisuuteen harmittaa, toisaalta jos tosiaan lähtisi kuntoutukseen voisi tuon laskea yritykseksi vähentää käyttöä ennen sitä. Meillähän tytär sanoi koko kesän, että hän katsoo mikäli pystyy aloittamaan koulun, jatkaa sitä ja jättää päihteet. Mikäli ei siinä onnistuu, lähtee hoitoon. No eihän se koulunaloitus ihan mennyt kuin piti ja siitä tämä kaikki nyt lähti. Myös koulun sanat, että kouluun pääsee, kun on koulukuntoinen, herätti.

Nyt olen iloinen tilanteestamme. Tiedän kuitenkin, että matka on vielä pitkä ja yritän olla luomatta itselleni pilvilinnoja miten kaikki nyt hoituu. Tyttärellä iso työ edessään ja itseään varten sitä työtä tekee, voin vain sydämestäni toivoa voimia siihen. Omaa elämääni koitan olla rakentamatta sen varaan, miten tyttäreni raitistumisen käy. Niin kovasti tekisi mieli alkaa hoitamaan erinäisiä asioita, mutta muistutan itseäni niiden olevan tyttäreni asioita ja hän hoitaa ne, en minä. Toivon todella, että tuon malsusitoumuksen saa . A-klinikalta ainakin olivat sanoneet, että todennäköisesti pääsee ja sinne mihin toivoo, tytär toivoi juuri tuonne villa hockeyhin. Lähinnä sen ikäjakauman vuoksi, että olisivat vähän samassa elämäntilanteessa eikä niin vuosikymmeniä käyttäneitä. Hyvää kuullut myös itse paikasta ja tuosta minnesota tyyppisestä myös. Olivat väläytelleet mahdollisuutta jo lokakuussa päästä. Yritän nyt toppuutella itseäni ja varovasti iloita hetkessä, jalat tukevasti maassa. Tytär kertoi muutamasta yliannostuksesta juuri bentsojen ja opioidien kanssa, nekin vauhditti hoitoon pääsyä.

Voimia taas keskusteluun, kyllä niistä aina jotain mieleen jää…halaus.

Tirppana

326

Kuulostaa kyllä mahtavalta Tirppana ja nyt saa iloita.

Kyllä sitä ehtii elämässä pettymään. Riemuitaan kun mahdollisuus siihen on.

327

Huomenta taas…

Äidinvaisto, pahuksen vaisto. Eilen päivällä oli kummallinen olo, tytär ei vastannut puhelimeen. Aina ilman käyttöä on aktiivinen ja soittelee päivittäin. Illalla soitti ja kuulosti ihan ok:lta, mut puhe jotenkin tasaista. Edelleen kuntoutukseen lähdössä, mutta tyttö kenen kanssa ollut välit poikki oli taas kuvioissa. Ovat ystäviä yläasteelta asti. Tämän tytön kanssa ekat kokeilut ja suurimmat häröilyt lähtenyt, kokee hänen olevan paras ystävä, joka kokenut tätä samaa paskaa. Ihankuin matto olisi vedetty alta pois, syke nousi. Kertoi ettei nyt pysty niin paljon olemaan hän kanssa, koska haluaa itse lähteä kuntoutukseen. Tosiasia on etten usko raittiuden kestävän käyttävän ystävän läheisyydessä. Nyt tänään tytär soitti klo7 ja kun soitin takas, ei vastannut. Pahoin pelkään, että yö taas valvottu ja kovaa mennään taas. Eilen puhuin aivoverenkierron häiriöistä joita tytöllä ollut, epileptisistä kohtauksista ja hengityslamoista. Sanoin etten tyttären usko kestävän enää kauan, ei elimistö kestä. Nyt vielä jotain super ksaloleita liikkeellä jotka voi olla ilmeisesti mitä vaan?. Silti en voi kuin odottaa kuntoutusta ja rukoilla hänen menevän sinne. Tällaista tähän aamuun. Toivotaan vielä vaikka pahoin pelkään. Joko teidän tytär selvinnyt ja olette päässeet puhumaan, äitijokapysyyvierellä?

Tirppana

328

Joo noi klasolit on kyllä perkeleestä.
Vihaan niitä.

Tänään mulla tuli joku romahdus. Kun noi rauhoittavat on niin raskaita.
Toinen on ihan seis.

Nousi niin iso viha addiktiota kohtaan.

Mutta uskon että tää menee pian ohi tämä sekoilu.
Jos kattoo isoa kuvaa niin mennyt eteenpäin.

Tytöllä myös tämä lähti käsistä taas kun oli parhaan kaverinsa kanssa.
Kaveri käyttää aina välillä. Mutta ei ole addikti niin ei jää kiinni.
Ei tajua että on niin vaarallista meidän tytölle. Kaveri pystyy lopettamaan heti mutta meidän tytön kunto tippuu heti ja ei saa katkaistua yhteen päivään noita rauhoittavia.

Uskotaan että se tytön asia teillä etenee vaikka tulisi noita retkahduksia. Kun saa sen maksusitoumuksen niin pääsee lähtemään kun seuraavaksi tulee halu mennä.

Olen saanut vähän juteltua, mutta on kuin humalaiselle puhuisi kun ei ole selvä.

Tahdon uskoa että molempien tytöt menevät kohti paranemista.

Hali sinne.

Muistetaan iloita kun voidaan. Koska surua on niiin paljon.

329

Hei kaikki,

Olen kyllä käynyt lukemassa täällä ja myötäelänyt mukana. :heart:
Ja vaikka en kommentoi sen kummemmin teidän kirjoituksia aina niin kyllä ne luen ja ne koskettavat sydäntä.
Minäkin olen äiti, mutta omat lapset ovat sen ikäisiä että päihteet eivät ole vielä ajankohtaisia.

Miehelle tuli eilen retkahdus ja mulle tämä on tosi raskasta. Hän ajattelee sen vain niin että hän lääkitsi vaikeaa oloaan ja mun pitäisi nyt vaan antaa asian olla. Musta taas tuntuu että rakennettu luottamus on taas menetetty eikä tässä suhteessa ole mitään turvaa. Hän ei ole mies! Tarkennan sen verran että lapseni ovat koko ajan turvassa, olen elänyt tavallaan kahta elämää; minä ja lapset ja sitten kun he ovat olleet isällään minä ja tänä mies.

Miehen mielestä minun pitäisi nyt vaan antaa asian olla ja tukea hänen päihteettömyyttä mutta minua vain itkettää kun hän soittaa. 3,5kk ennen eilistä oli ilman päihteitä.

330

Aamun riitelyn jälkeen tunnin hyvä ja rauhallinen puhelu miehen kanssa. Lupasi taas yrittää ja tehdä parhaansa. Tätä retkahdusta edelsi asioita mitkä aiheuttivat stressiä ja pahaa mieltä. Onhan meillä jokaisella tosi vaikeita juttuja ja hetkiä elämässä mutta kurjaa että hänellä ne laukaisivat retkahduksen. Itselläkin saattaa oikein hermostuneena tulla mieleen että pitääkö tässä hakea kaljaa kaupasta että saa nollattua pään, mutta en tee sitä. En ole käyttänyt alkoholia moneen vuoteen ollenkaan eikä itsellä ole päihdetaustaa. Mutta käyttäjillä tietysti opittu malli tuo säädellä vaikeita tunteita päihteillä. Ja eihän tuo avovankila/vankila mikään varsinainen päihdekuntoutusyksikkö ole, siellähän on samoilla ongelmilla varustettuja ihmisiä paljon ja valitettavasti päihteitä on vankiloissakin. En tiedä kuinka paljon ja niin edelleen mutta on. Toivon todella että psyyke nyt vihdoinkin miehellä tutkitaan (haluaa sitä!) ja jos on psykiatrista/neuropsykiatrista sairautta/oiretta niin saa diagnoosin ja terapiaa ja mahdollisesti jonkun ”tavallisen lääkityksen” siihen. Kuinkahan paljon ihmiset oikeasti voivatkaan psyykkisesti pahoin ja lääkitsevät sitten itse itseään päihteillä.

Voimia meille kaikille tähän päivään. :heart:

331

Heippa kaikki.

Vangin vaimo, paljon lääkitsevät. Tiedän, että suurella osalla päihteidenkäyttö on lähtenyt itsensä hoitamiseen. Bilekäyttö erikseen, mutta monella jatkuvasti käyttävällä on mielenterveyden kanssa haasteita. Niin myös omalla tyttärellä. Hän oli vain niin nuori, kun haasteita oli ekan kerran, eikä diagnooseja saanut. Sittemmin täysi-ikäisyyden kynnyksellä löysi avun päihteistä.

Hyvä, että saitte puhuttua ja toivottavasti tutkimukset ja avun saisi. Olen kuullut myös, että osan rangaistuksista voisi suorittaa myös päihdekuntoutuksessa jalkapannan kanssa. Risestä voi kysellä. Halit sulle.

Meillä tytär väsynyt kaikkeen, itkuinen. Sinnittelee kuitenkin, päihdekuntoutusta odottaen. Voimia me kaikki❤️

Tirppana

332

Täällä ollut kyllä raskaita päiviä.
En tiedä miten Tirppana teillä mutta meillä tyttö menee todella huonoon kuntoon noista klasoleista.
On nyt syönyt niitä viikon ja hyvä kun pystyy kävelemään suoraan.
Ihan heikkona. Melkein nukahtelee istuessa.

Meni nyt yhdelle ystävälle yöksi ja sanoin että pitää sitten vastata mulle että tiedän olevan hengissä.
Äsken en meinannut saada kiinni.
Tuli kyllä paniikki ja meinasin jo lehteä sinne oven taakse.
Mutta sitten sain sen kaverin kiinni.
Olivat hengissä, sekaisin mutta hengissä.

Nyt vaan rukoilen että pysyy hengissä huomiseen kun haen kotiin.

Sen tein mitä en ole koskaan tehnyt. Tytär lupasi että tänään ottaa loput klasolit ja sitten ei enään.
Nyt menin katsomaan tytön tavaroita ja löysin niitä. Heitin ne roskiin.
Lupasi minulle ettei enään ota niitä huomenna niin tarkistin että pitää sanansa kun niitä ei ole.

Tarvitsisi kipeästi sitä hoitoa. Mietin että saankohan minä hakea tytön puolesta maksusitoumusta.
Kun useinhan hoito on ”vahvasti avustettuna” eli harva kuulemma menee ilman että olisi ulkopuolista painetta mennä.

Sekä olen tullut siihen tulokseen että olen aika loppu mutta en myöskään voi olla auttamatta. Eli tarvitsen apua.
Onneksi hoidossa on läheisviikonloppu.

Pelottaa ja ahdistaa. Nyt vaan odotan että saan tytön kotiin.
Ja sitten toivottavasti alkaa selkeytymään pää.

Vangin vaimo, sun pitää seurata sydäntä. Mutta kannattaa myös käydä tapaamassa muita päihteiden käyttäjien läheisiä.

Itse olen miettinyt että jos ei olisi oma lapsi kyseessä niin katkaisisin välit.
Lapsi tuntuu vain olevan omalla vastuulla. Ja kun on kuitenkin vielä nuori.

En silti tiedä alkaako sitä koskaan ajattelemaan että nyt toinen tarpeeksi vanha ettei omasta lapsesta huolehtisi.

333

Kävin lukemassa teidän kuulumiset. :heart:
Tirppana hyvä että tyttö on ollut sitä mieltä että on lähdössä kuntoutukseen! Ja useinhan sinne kuntoutukseen on valmis lähtemään sitten kun menee tarpeeksi huonosti. Valitettavasti. Raskasta seurata vierestä, mutta oma tie näillä nuorilla on käytävänä että lopulta ottavat apua vastaan.
Voimia voimia!
Ja äiti joka pysty vierellä sulla on ollut myös raskasta nyt, voimahalaus❤️ Noita tyhjiä Ksalol liuskoja joskus oon nähnyt ihan kadulla täällä pk seudulla. Tulee aina kamala ahdistus. Ja suututtaa että tollasia meidän nuorille myydään ?

Meillä on palaveri perjantaina tytön, lastensuojelun uuden työntekijän ja psyk Polin työntekijän kanssa. En odota palaverilta mitään etten taas pety. Poissaoloja koulusta on, entiseen malliin, mutta vielä on kursseilla mukana.

334

Yolanda, hyvä että pidit pintasi ja päätit että asioihin pitää puuttua. Luota äidinvaistoon.
Sinällään teillä vielä tilanne hyvä jos tyttö ei ole muihin päihteisiin koskenut. Toki uskon että osalle kannabis on porttihuume, vaikka osalle se jää siihen.
Lisäksi käy aivojen päälle ja tyhmentää aika paljon. Toki riippuu varmasti määrästä mitä käyttää. Toivottavasti te saisitte järkevän työntekijän joka näkisi teidät yksilöinä.

Meillä tyttö kotona ja hengissä. Siitä nyt kiitollinen. Nyt sitten katsotaan miten tästä etenee. Huomaako että heitin aineita roskiin ja jos huomaa niin millain siihen suhtautuu.

Nyt vaan toivon että tuo rauhoittava putki loppuisi ja tulisi kuntoon. Siinä menee joku kolme päivää että kunto kasvaa rauhoittavien jälkeen.

Vaikka nämä tuntuu takapakilta niin ei nämä poista niitä askelia joita jo otettu ennen tätä retkahdusta. Tyttö sanoikin että tuntuu kuin olisi palannut lähtöruutuun. Kertoi että kosketti kun kerroimme ettei jo tehty työ ole valunut hukkaan. Kun tästä taas noustaan niin ollaan siinä mihin jäätiin.

Vaikka nyt on ollut kamalaa niin isoja muutoksia tapahtunut. Oli viikon kestävässä hoidossa ( ei halunnut olla pidempään ) lähes kaksi vuotta sitten. Silloin ei ollut valmis pilvestä luopumaan. Halusi olla niinsanottu California sober. Nyt ymmärtää että pitää lopettaa aivan kaikki, myös alko ja kannabis.

335

Moikka naiset :heart:

Meillä alkaa elämä taas palaamaan normaaliimmaksi.
Tyttö alkanut selviämään rauhoittavista ja sano että tulikin jo mitta täyteen niitä.

Kestää kyllä monta päivää tulla kuntoon niiden jälkeen. Vaikka vain viikon ehti kunnolla vetämään niitä.

No mutta sano että toivottavasti pääsee myös subusta eroon. Nyt tarvii sitä että pysyy terveenä.

Joka toinen päivä uskoo että pääsee irti, joka toinen päivä ei usko että pystyisi pääsemään irti huumeista.

Muistutin että aiemmin ei uskonut lainkaan, joten eteenpäin on menty.

Tämä oli kyllä äärimmäisen rankka jakso itselle.
Ei vaan pysty sivuuttamaan itseään tilanteesta. Tiedän että läheisriippuvuutta mutta kai sitä omasta lapsesta saa vähän ollakin.

Eikö me vanhemmat koiteta ohjata heitä elämämme loppuun asti jollain tasolla.

Miten muilla menee?

Minä koitan rauhoittua ja maadoittua.
Kiitollinen että tyttö hengissä.

Katsotaan mihin elämä vie, mutta tahdon uskoa että hyvään.

336

Heippa te ihanat vertaiset.

Halaus kailkille tähän päivään.

Hienoa äitijokapysyyvierellä, että “kuuri” toistaiseksi päättynyt ja tyttö säilynyt hengissä. Minäkin haluan uskoa, että noi rankat jaksot vie aina ajatusta eteenpäin, millaista voisi olla ilman. Läheisriippuvuutta varmasti kaikilla tämän asian kanssa kamppailevilla, sitä vaan yrittää rajoittaa aina välillä. Välillä onnistuu, välillä ei… se on elämää :slight_smile: . Sinulla varmasti ollut rankkaa, mutta ehkä nyt sinäkin pääset taas nauttimaan jostain normaalista.

Yolanda tänään se teidän palaveri, tsemppiä siihen . Tule ihmeessä kertomaan miten se meni. Hienoa, että tyttö pysynyt koulussa edes osittain.

Meillä tytär käynyt lääkärillä ja nyt sekä hoitajalta että lääkäriltä vahva suositus hoidolle, ensi viikolla päihdetiimi jossa asiaa käsitellään. Ilmeisesti yrittävät toteuttaa toiveen kuntoutuspaikasta, mikä siis se villa hockey. Mikäli siellä tilaa ja päihdetiimi antaa vihreää valoa saattaa lähtö käydä nopeastikkin. Yrittänyt olla ilman ja seuloissa näkyikin enää kannabis, mikä näkyykin kauemmin, kun säännöllistä käyttöä ollut. Lääkärin pitäisi kirjoittaa resepti uneen, ahdistukseen ja mielitekoihin. Tyttärellä on muutamia asioita ollut poliisin kanssa, aina päihteiden alaisena ollut. Eilen sai tietää yhden, mistä ei muistanut mitään. Ahdistunut siitä mitä kaikkea tehnyt, mitä ei muista. Mitään väkivaltaa ei ole, onneksi. Kävi eilen kotona syömässä ja on jotenkin rauhallinen. Mikäli ei olisi lähdössä kuntoutukseen olisin jopa huolissani. En ole koskaan tavannut ihmistä kenen läheinen tehnyt itsemurhan, mutta olen lukenut tapauksista joissa juuri siinä hetkessä ei ole ollut huolta vaan jopa rauha vallinnut. Kysyin tyttäreltä mitä ajattelee kaikesta. Sanoi, että kyllä hän nyt päättänyt mennä kuntoutukseen ja toki se jännittää. Kertoi, että sillä aine määrällä mitä hän on käyttänyt, ei voi jatkaa hengissä kovin kauaa. Kantaa vastuuta itse, lääkäreihin menemisistä, sossuista jne. mitä ei ole tehnyt täysi-ikäisenä lainkaan. Itsellä on olo, kun ei uskaltaisi hengittääkään ettei tämä toivonkupla puhkea.

Nyt tässä hetkessä, kaikki on hyvin, keskityn siihen.

Ihanaa aurinkoista päivää teille ihanaiset.

Tirppana

337

Ymmärrän sun tunteen Tirppana. Nyt vaan pysyt tuossa kuplassa. Ei me kukaan tiedetä huomisesta mitään , meille on annettu vain tämä päivä.
Tosi kiva kuulla miten teillä menee. Aivan mahtavaa että tyttösi on ottanut vastuuta elämästään.

Ihan huikeeta myös ettei näkynyt muu kuin kannabis seulassa. Ei siis ole hetkeen ottanut rauhoittavia. Tosi hyvä suoritus. Nää on jänniä juttuja että pitää odttaa sitä hoitoon pääsyä ja antaa seuloja. Eikös sinne hoitoon mennä juuri saamaan apua.

Tosi hyvältä kyllä kuulostaa. Kunnon askelia eteenpäin. <3

Yolanda, toivottavasti teillä oli nyt parempi tapaaminen ja sinun huolesi otettiin tosissaan. Välillä nuo ammattilaiset on mahdottomia.

meillä oli eilen illalla ihan hyvät keskustelut. Saanut tarpeekseen rauhoittavista nyt ja tähtää siihen hoitoon loppuvuonna. Haluisi vielä päästä kaikesta eron. Jos osaisi päästä ilman hoitoa niin tekisi sen. Ei haluisi hoitoon lainkaan, mutta ymmärtää että sen se ehkä vaatii.

Meidän pitää alkaa myös järjestämään sitä maksusitoamusta, koska itsellä ei ole noita rahoja.
Minnesotahoidossa on myös läheisviikonloppu ja uskon että se on hyväksi myös meille Saada yhdessä pohtia rajoja ja miten voisi parhaiten tukea.

338

Perjantai iltaa kaikille.

Hienoa, että saitte puhuttua äitijokapysyyvierellä. Kyllä nuo keskustelut vie aina eteenpäin. Tyttärellänne on sama kuin meillä.oli pitkään.Meillä tyttären on todella vaikea lähteä kotoa pidemmäksi aikaa johonkin “hornaan” ja vielä, kun siellä ei saa olla puhelin käsittääkseni käytössä. Addiktoitunut mielestäni myös siihen. On kuitenkin edelleen lähdössä, mutta valehtelisin jos väittäisin ettei minua jännitä. Jännitän lähtöä ja jännitän siellä pysymistä, jännitän jo pois tuloakin, mietin miten elämä lähtee rullaamaan. Pelkään, että jos kokee ettei kuntoutuskaan auta?. Luulen, että tässä täytyy edetä päivä kerrallaan ja koittaa jarrutella omaa ajatuksen kulkua. Nyt kaikki hyvin.

Äitijokapysyyvierellä, onko sun tytär kertonut miksei haluaisi lähteä kuntoutukseen vaan haluaisi itse irtaantua? Mukavaa viikonloppua kaikille❤️

Tirppana

339

Tirppana meillä mies on samalla lailla kuin sinä ettei halua liian paljon iloita ennen kuin tapahtuu.
Itse taas iloitsen kaikista onnistumisista ja halusta parantua.

Ymmärrän kyllä tuon jännityksen ja kyllä se itselläkin nousee sitten kun on muutama päivä hoitoon menoon.

Meillä siis tyttö ei ole koskaan pitänyt leireistä. Ei ole viihtynyt yökylissä kuin yhden yön.

Vaikka nauttii Espanjan lämmöstä alkaa haluamaan kotiin aika pian. Koska se oma koti ja omat tavarat antaa sen rentoutuneemman, kotoisan tunteen.

Eli ei pelkästään se että joutuu selviytymään ilman päihdettö ja olemaan jossain aikataulussa vaan se pitää olla pois omasta paikasta/ kotoa.

Mutta on edelleen asennoitunut että menee joulupyhien jälkeen.

En tiedä miten sitä maksusitoumusta pitäisi hakea. Varmaan soittaa katkolle ja kysyä.

340

Heippa.

Äitijokapysyyvierellä, meillä myös tytär ei ole koskaan tykännyt leireistä, rippileiri tästä poikkeus. Yökyliä ei myöskään ole koskaan harrastanut serkkuja lukuunottamatta. On juuri sanonut tuon poissaolon kotoa olevan se asia mikä jännittää ettei näe meitä läheisiä. Oli itse soittanut Villa hockeyhin ja siellä joku ihana miesohjaaja joka luonut häneen uskoa, että hän kykenee siihen. Puhelintakaan ei saa olla lainkaan.

Tytär pystynyt olemaan nyt ilman, paitsi kerran alkoa. On ollut nyt poikaystävän luona toisella paikkakunnalla, poikaystävä opiskelee eikä ole päihdeongelmaa. Tytär sanoo ettei hänellä ole ollut vaikeuksia olla ilman siellä, mutta heti kotipaikkakunnalle tullessa alkaa mieliteot pyöriä päässä. Nyt pohti tuleeko hänellä muutto toiselle paikkakunnalle, kun kuntoutuksesta pääsee.

Mutta tänään sai päätöksen, että saa maksusitoumuksen päihdekuntoutukseen 2kk. Niin onnellinen just nyt​:heart:. Katkolle ei tarvi mennä ennen, mutta seulat tarvitsee olla puhtaat myös kannabiksesta ennen lähtöä. Olen niin ylpeä tyttärestä :heart:. Tuon päihdeongelman, epävakaan mielialahäiriön ja adhd:n kanssa tämä suoritus on jo huippu ja hän teki sen itse, hatunnosto myös poikaystävälle joka näkee tän kaiken takana meidän tyttären. Aika näyttää miten parisuhteen käy, mutta hyvä ihminen on nuori mies.

Meillä hakeutuminen meni niin, että ensin tytär soitti sossuun ja oli tosi suora kertoi haluavansa päihdekuntoutukseen js mikäli ei pääse kohta saadaan lukea jälleen uudesta turhasta kuolemasta nuorten huumeidenkäyttäjien keskuudessa. Sitten, soitin minä ja varmistin, että heillä oikea tieto tyttären käytöstä myös meidän vanhempien näkökulmasta. Painotin myös minä sitä, että jokapaikasta on aina kuultu, että kun on valmis hakemaan apua sitä myös saa. Kerroin luvanneeni tämän myös tyttärelle ja toivon ettei tämän asian suhteen tule pettymystä, koska tätä tytär ehkä ei enää kestäisi. Sitten tytär oli jo varannut a-klinikka ajan jossa esitiedoissa jo kysyttiin käyttämät aineet jne. Kaikki oireet mitä aineista tullut esim. Tyttären kouristukset jne. Kaikki kannattaa kertoa jotta riippuvuuden vaikeus nähdään. Sitten aika päihdepuolen lääkärille, joka kirjoitti puoltavan lausunnon kuntoutukseen. Sitten päihdetiimiin ja sieltä tuli nyt maksusitoumus. Aikaa mennyt kaikkeen tähän mennessä n.1,5kk ja jos seulat ens viikolla puhtaat ja Villassa tilaa niin alusta loppuun n. 2kk. Ajattelin ettei tyttärestä koskaan ole näin pitkään puserrukseen, mutta niin vain on ollut.

Olen positiivisesti yllättynyt kuinka kaikki ammattilaiset ovat ottaneet tyttären vakavasti, nyt kun omaa halua on. Sen se vaatii OMA halu. Jos jonkun neuvon haluan antaa niin juuri sen, että päihderiippuvainen itse soittaa ekan puhelun ja kertoo haluavansa apua.

Katsotaan miten kaikki etenee, mutta just nyt kaikki hyvin.

Mitä teille muille kuuluu? Kiitos, että olette täällä❤️, heti kun töistä pääsin kotiin oli päästävä teille kertomaan ilouutinen.

Tirppana

1 tykkäys