Ihan oman ketjun aattelin perustaa, että saan omia tuntemuksia rauhassa kirjotella Vaiheita voi löytää aiemmista viesteistä, mutta ihan perustaa :
Takana vajaa kymmenen vuoden tuurijuopon putki sähläilyineen. Nyt joulukuussa kärähin ratista tyttö kyydissä. Luulin että oisin selvä ku viimesestä ryypystä oli 12 tuntia… Mutta määrät oli suuret ja painoki laskenu sitte viime ryypiskelyn.
Seuraamus lastensuojeluilmotus ilmeisesti oman siskon tekemänä ( voi olla vanhemmat lapseniki en oo kysyny) muut seuraamukset sitte ajan kans…
Tuosta lastensuojeluilmotuksesta seurasi vaan hyvää oon nyt käyny päihdetyöntekijällä jo kaks kertaa. Tänään viimes ja päästiin jo mun lapsuuteen mistä vissiin nää itsetunto-ongelmat johtuu.
Nyt on vahva usko raittiuteen luulen koskettaneeni pohjaa. Kukapa tietää. AA ki kokeiltu pari vuotta sitte. Ei kyllä ollu oikein mun juttu yhtä ihmistä lukuun ottamatta. Hänelle olis kai pitäny soitella ku vaikeudet alko kasautua…
Ihme kyllä perhe on kasassa ja sen haluaisn pitääkki eli tällä tiellä yritän jatkossakin
Ns. pohjakosketuksen jälkeen sitä siristelee varovasti silmiään ja katsoo, mitä vahinkoa tällä kertaa on tapahtunut . Jos mitään peruuttamatonta (mitä se sitten onkin) ei ole tapahtunut, niin, sitä kiittää luojaansa tms. Jos pohjalla käymisestä seuraa vielä sellaista, että sitä kautta hakeutuu hoitoon ja muutenkin saa kuplan puhkaistuksi ja vielä perhe pysyy kasassa, niin sitä sisimmässään haluaa uskoa siihen, että tämä oli viimeinen kerta. Seuraavalla kerralla kun ei välttämättä käy yhtä hyvin. Jos saa uuden ja vielä paremman mahdollisuuden saada elämäänsä kuntoon, niin tätä mahdollisuutta ei pitäisi hukata. Tässä on paikka jättää päihteet ja sen mukanaan tuomat katastrofit taakseen.
Näin minä tällä hetkellä itseäni tsemppaan ja jatkan taistelua…
Juu kiitos taistelua jatketaan.
Aleksi juurikin näin tässä on hyvä paikka itsetutkiskeluun.
Ainakin vielä on tää pohja niin hyvässä muistissa että yritys on kova pysyvään raittiuteen.
Oon lukenu tuota sun matkaa koko täällä oloni ajan. Sulla on ollu astetta rankemmat kuviot. Tsempplä taisteluun!
Ite pitäis nyt ymmärtää ettei juomisesta seuraa mulle mitään hyvää. Jättää alko lopullisesti ennen ku jotain todella katastrofaalista tapahtuu!
Eilinen keskustelu päihdehoitajan kans antoi paljon ajattelemisen aihetta. Nyt vaan pitää tehdä kovasti töitä että sais tuon pääkopan kuntoon. Sitäkään ei voi oikein kukaan tehdä mun puolesta ihan itse pitää ajatukset saada positiivisemmaksi.
Tuo ketju 12 askelta kohti mielenrauhaa on kyllä todella hyvää tekstiä. Kiitos Prossa siitä. Sitä mielenrauhaa täytyy nyt opetella!
Tänään oon saanu taas lisää ajattelemisen aihetta. Kiitos sydäri pohdin tuota nuorimmaisen suhtautumista eka kertaa en oo ajatellu että puolustaa vaan mua. Tuota pitää miettiä myös seuraavalla terapia kerralla.
Tervehdys pitipä.taas
Usein tuomitsemisen takana on se että itse haluaisi tehdä jotain mitä ei jostain syystä uskalla/pysty…esim.minun siskoni tuomitsi minut jyrkimmin kun aikanaan erosin;no,meni pari vuotta ja hän erosi omasta aloitteestaan itsekin
Nyt ahistaa ja raskaasti! Huomenna pitäs mennä tän porukan kans syömään ns pitkän kaavan kautta… Siinäpä iso rasti selviytyä selvin päin! Nyt tarvii tsemppiä ja paljo!
Sainpas maailman parasta tukea <3 Soitin kotiin puhuin miehen ja lasten kans, mutta se paras! Olin puhelimessa meidän kissan kans Se reppana kehräs hulluna ja kuulema räpläs puhelinta sillä on ihan oikeesti ikävä mua Tämän voimin jaksan perjantaihin Eikä tää tarkota etteikö mies ja lapset olis tärkeitä mutta että kissaki kaipaa mua. Ihanaa
Huomasin just että musta on tullu vahvasti panostavat jäsen! Kirjotin vissiin niin paljo. Olipa ihana kotiin paluu. Tuo kissa oli kaivannu mua niin paljo! Pitää niin liki nukku yön mun vieressä… Se tunne ku kissa puskee nokalla nuolee naamaa kehrää kertoo siis kaikin keinoin että välittää Ja juu vastassa oli .yös muu perhe
Olipas ihana aamulenkki Täällä satelee lunta hiljalleen ja pari astetta pakkasta. Tänään olis taas aika päihdehoitajan juttusille. Ne on kyllä tullu tarpeeseen. Kumpa olisin ymmärtäny mennä sinne jo aikoja sitte niin olis monta murhetta vähemmän! Vaan ku on ollu vielä sitä juomatonta viiniä… En kai oo ollu aiemmin valmis. Nyt tuntuu että olen, mutta toisaalta ratkesin puolen toista vuoden raittiuden jälkeen niin ei saa olla liian itsevarma. Mennään päivä kerrallaan ja tosi hyvä alku on ollu
Päihdehoitaja anto mulle positiista palautetta. Sano että olen paljon valoisampi kuin tammikuun alussa. Keskusteluja toki jatketaan taas parin viikon päästä. Ja tänään aloitettiin jotain ihan uutta. Aloittavat tuolla mielenterveys ja päihdepuolella ens viikolla korva-akupunktio ryhmän ja mulle tehtiin tänään eka hoito. Korva-akupunktio on kehitetty alun perin narkkareiden hoitoon ja sitte huomattiin että oli paljon muutakin apua. Sillä on saatu hyviä tuloksia niin mielenterveys kuin päihdeongelmiinki ja moniin sairauksiin esim migreenikohtaukset on huomattavasti vähentyny. Mulle vois siis löytyä apua moneen vaivaan juomiseen, mielenterveyteen ja perussairauteen joten aion kyllä kokeilla. Ensimmäinen kerta oli lyhyempi tosi rento olo tuli ja korvat kuumotti vielä kotonaki.
Eipä siinä mitään menetä ja nyt olen pääsy senki yli että kuka näkee mut tkn päihdehoitajan luona niin ihan sama vaikka tuo tehdään ryhmässä. Eiköhän heillä kaikilla oo omat ongelmansa.
Vakuuttava alku raittiudessasi isosti onnea siitä! Motivaatio välittyy kirjoituksistasi tuo korva-akupunktio on varsin kokeiltava juttu (en tiedä siitä mitään) ja olkoon se vaikka puiden halailu, homeopatia tai avantouinti mikä auttaa niin sitä kannattaa jatkaa.
Kiitos lizzy motivaatiota kyllä löytyy niin pahasti tuli mokattua Toivon että tämä oli todellakin viimeinen töppäys! Perheelle olen niin suuri pettymys ettei kukaan enää luota minuun. Eikä kyllä ihme. Toivottavasti luottamus joskus palaa mutta kestää varmasti vuosia.
Mutta siihen uskotaan että tästä(kin) selvitään ja vielä joskus isot lapseni eivät katso aina ensin epäluuloisesti että onkohan tuo taas juonu,…
Ja todellaki olen valmis kokeilemaan mitä vaan nähdäkseni sen päivän!
Oli todella rentouttavaa ja miksipä en menis siihen ryhmään kun ei maksa mitään ja saanhan sisältöä päiviini kun sitä annetaan kahdesti viikossa
Vaiheita voi löytää aiemmista viesteistä, mutta ihan perustaa :
Toivon että tämä oli todellakin viimeinen töppäys! Perheelle olen niin suuri pettymys ettei kukaan enää luota minuun. Eikä kyllä ihme. Toivottavasti luottamus joskus palaa mutta kestää varmasti vuosia.