Nautin todella raittiudesta ja mahdollisuudesta elää näin terveellä tavalla.
Tänään on ollut täysin kivuton, hyvä päivä. Tuntuu vapaalta, kevyeltä. Raitistumisen alku oli täynnä fyysistä kipua. Ihan hiljattain olen alkanut saada myös kivun kokemista hallintaan. Teen läsnäoloa kehittäviä harjoituksia päivittäin ja ne auttavat minua kaikessa. Alkoholin käytön lopettaminen todellakin kannattaa!!! Näen tulevaisuuden valoisana ja alkottomana.
…suositeltiin suurkuluttajille tipattomia kausia. Korostettiin oman halun merkitystä.
Mieluummin annan aivoilleni terveellistä tekemistä kuin toipumista alkoholin aiheuttamasta myrkytystilasta. Itseään vahingoittava mielikuva tekee alkoholinjuomisen aloittamisen hyvin vaikeaksi.
Tämä aivojen vähittäinen toipuminen käytön loputtua kolmen kuukauden kohdalla, kertoisi myös hyvää kokemastani kipukokemuksen vähentymisestä.
Hyvää huomenta.
Niinhän se on että tulee näitä aikoja että alkoholia huutaa koko keho, mutta kun ymmärtää että se menee ohi, mikään ei jää pysyväksi olotilaksi niin sen kestää ja tosiaan, tekee jotain mukavaa, rentouttavaa iloista että vieroitusoireet helpottaa. Ja sitten, kannattaako enää herätellä mieltä, aivoja kehoa uudestaan alkoholin huumaavalle vaikutukselle kun muistaa mitä siitä seuraa…
Minua helpotti se kun muistin aina sen mitä häpeällistä ja inhottavaa juova minä teki. Sitä en enää halua. Iloa ja onnea on selvinpäin kun sen oivaltaa, sitä on paljon enemmän kuin humalassa.
Raikasta ja selvää sunnnuntaita!
Olipa ihana käydä saunassa, (jota en ole kolmeen kuukauteen tehnyt.) Saunahullu olen normaalisti, mutta juoma-aikoina saunoin liikaa, jotta sai juoda ja nyt vasta halusin kokea saunan ilman tilanteeseen ennen kuulunutta olutta.
Saunominen tänä iltana tuntui lempeältä, oikealta elämältä. Mitään ei puuttunut. Nautin pitkään ja hartaasti ja tein itselleni hemmottelevia hoitoja hiuksille ja kasvoille.
Kuinka vapaita ovat kaikki arjen pienet ilot ja nautinnot, niin lähellä minua ja tässä näin.
Kiitollisuudella.
Tuolla jo toisessa ketjussa mainitsinkin sen mikä minulle oli kaikista ihanin asia kun raitistuin: turvallinen koti, mihin ei kukaan kutsumatta tule, missä ei viinaa ole, missä on rauha ja sopu. Se paikka missä saan levätä ja rauhoittua maailman melskeestä. Yhä edelleen kotini on turvasatamani.
Minulla oli muuten mökkireissu sellainen jota en uskaltanut tehdä ennenkuin olin ollut monta vuotta raittiina. meillä kun oli se kesämökki, jossa juopoteltiin sitten kaksinkäsin kun muka rentouduttiin. 
Hyvää viikon jatkoa.
Moiks! Pieni-lintu, minullakin oli makoisat löylyt eilen 2 tunnin koiralenkin jälkeen (metsässä) 
. Eli huikaton tahti jatkuu yhä ja ilman suurempia viinan himoja (oikeastaan ei yhtään tällä haavaa). Tuo aivojen toiminnan palautuminen jopa vasta noin puolen vuoden kohdalla (tai 3-4 kk) oli mielenkiintoinen havainto. Muistaakseni meillä oli aika samankaltainen retkahdusrytmi? 3-4 kk on se kriittinen rajapyykki ollut ainakin itselläni. Pysyttelen linjoilla ja kirjoittelen, vaikka vain lyhyestikin. Tsemppiä ja hyvät yöt!
Perustin tämän ketjun, että täällä voi tutkailla tuntemuksia ja kirjoittaa ylös.
Tässä oli aika paljon pohdintaa, joka jälkeenpäin tuntuu hölynpölyltä.
Samaten.
Pieni-lintu kirjoitti
Alkoholittomien viinien ja oluiden osalta tein jo raittiuden alkuvaiheissa parin kerran jälkeen päätöksen olla juomatta niitä. En juo myöskään simaa, energiajuomia enkä kotikaljaa. Saattaa kuulostaa lapselliselta, mutta näin olen kokenut itselleni paremmaksi.
Raittiina olen vähitellen uskaltautunut joihinkin harrastuspiireihin, ja niissä olen kokenut itseni täysin tasa-arvoiseksi vieraiden ihmisten rinnalla. Sellaista ei olemiseni ja tuntemukseni lapsuudesta lähtien aina ole ollut, mutta raitistuminen on senkin mahdollistanut, ensin teoriassa ja nyt myös käytännössä.
Hiljaa hyv’ä tulee
Alkoholittomaksi sanotussa oluessa saa olla 0.5%. Näkyy olevan joitakin laatuja joista on poistettu alkoholi kokonaan.
Myös simassa ja kotikaljassa on alkoholia, ainakin useimmissa laaduissa. Ehkä noin 1% luokkaa.
Pieni-lintu kirjoitti
Siitä on lähdettävä, että alkoholismi on krooninen ja etenevä sairaus. Eikä itseensä voi luottaa sen jälkeen, kun kerran on menettänyt alkoholin hallintakyvyn. Oman voimattomuutensa myöntämällä kuitenkin voi avata tilaa itsensä ulkopuolelta tulevalle voimalle. Sinulla onneksi on säännöllinen terapeuttisuhde, tosin aika harvatahtinen. Sulla on kaikki mahdollisuudet pysyä raittiina.
Yläpalkissa on kohta MISTÄ APUA?. Siellä on suuri joukko erilaisia avun tarjoavia tahoja. Kännykän muistissa on myös hyvä pitää joitain numeroita, joihin voi soittaa vaikeina hetkinä, ja miksipä ei silloinkin, kun on hyvä ja seesteinen olo.
Siitäkin on lähdettävä, että raitis päivä on alkoholistille täyden kiitoksen paikka.
Tänään et ole yksin.
Alkoholismin tuskaa ja raittiuden paatosta.
Käyn läpi raittiuden myötä omaa sisäistä muutosta ja myös terveiden ongelmanratkaisutaitojen ja ajattelutapojen muutosta.
(Tämä on hyvä mainio havainto.)
Tänään perjantaina on ollut aivan tavallinen päivä.
Hienoa pieni-lintu hyvästä päätöksestä olla tänään juomatta. Vaikeaa tämä on mutta päivä kerrallaan vaan. Itse saan apua AA kokouksista. Tsemppiä. Mulla nyt 14 pv raittiina.
Ok.
Kiitos pieni-lintu ja onnittelut sulle myös. Noi traumat on varmasti vaikeita käydä läpi.
Mulla ei ksit mitään syytä ollut juoda kun tapa, huomo parisuhde ym… tai mistä sitä tietää… en vaan jaksa miettiä, meen päivä kerrallaan nyt. Illalla taas AA ryhmään. Sieltä saanut ystäviä joille soittaa jos paha olo tulee.
Ihanaa että meillä kaikilla täällä on se sama päämäärä - elää ilman alkoholia ja sen haittaa elämälle. Kyllähän sitä on kiitollinen että tämäkin päivä on alkoholista vapaa.
A-klinikalta olen saanut tukevan pohjan raitistua. Olen siitä hyvin kiitollinen. Kuten Lomapuisto usein kirjoittaa: “Myöntää voimattomuutensa alkoholiin”. Siitä on pitkälle kysymys. Just sen olen tehnyt. Ja oivaltanut tämän sairauden ytimen.
