Kiitos sinisilmä63 
Minulla tänään a-klinikka-aika klo 9. Sain muuten nukuttua kunnolla pitkään aikaan Ketipinorin avulla, mulla oli siihen resepti valmiina kirjoitettuna mutta en ollut sitä hakenut kun en kokenut siitä ennen saavani mitään apua. Eikä ihme kun viinan kanssa sitä olin ottanut, viina tod.näk. vei siltä tehon? Nyt tehosi , vetelin sikeitä kellon ympäri , tietty univelkaakin oli melkoisesti.
Nyt kun olo alkaa olla parempi niin mieleeni tulee vaarallisia ajatuksia avun tarpeen ja raitistumisen suhteen; “eihän tilanteeni nyt kumminkaan niin paha ole, olenkohan turhaan tehnyt tästä niin suuren numeron jne…” Luojan kiitos käytän Antabusta! Tiedätte kyllä kaikki mitä näistä ajatuksista lähes varmasti seuraa 
Pieni-lintu, luin tarinasi ja löysin siitä niin paljon yhtymäkohtia omaan elämäntarinaani. Itse pelkäsin jo ennen kouluikää, että äitini tappaa minut. Mistä ihmeestä olen saanut sellaisen ajatuksen päähäni niin pienenä? Äitini tosin oli jatkuvasti verbaalisesti aggressiivinen (äitini vielä elossa). Isäni alkoholisti (kuoli viinaan n. 15 vuotta sitten).
Lisäksi nyt alkaa vaivata toden teolla, että en ole kunnolla siivonnut pitkään aikaan, en vaan saa vielä aikaiseksi juuri mitään tuollaista. Toki olen päällisin puolin siistinyt paikkoja, vienyt roskat + tyhjät pullot ja tölkit (en kauppaan vaan metallijätteisiin salavihkaa). Tietty olo on ollut nämä kohta pari viikkoa ilman viinaa aivan hirveä! Ja muutenkin olen laukannut kaikenlaisissa lääkäreissä ym. lähes joka päivä. Voimat ovat menneet niihin + krapulaan ja morkkikseen. Asun kerrostalossa ja on ollut hiukka pikkasen vaikea kehdata mennä ulos, onneksi koiraani on pakko ulkoiluttaa. Haluan vielä mainita, että koirani oli hoidossa koko ryyppyputkeni ajan. Eihän tällainen juoppo kaatokännissä mistään pysty pitämään huolta kun ei edes itsestään.
Minulla ei ole lapsia eikä tällä hetkellä edes miesystävää, mikä hyvä, ettei kukaan ulkopuolinen joudu kärsimään meikäläisen kännäilystä, tosin esim. sisarukseni ovat olleet huolissaan mutta myös auttaneet ja tukeneet minua. Hääräilyni kännissä on ollut lähinnä noloa, mitään kovin vaarallista en ole tehnyt kuten ajanut kännissä autoa tai tappanut ketään (muistaakseni). Rahaa paloi putkeni aikana melkoisesti taksiin + juomiin (viinaa ja kaljaa piti hakea lähes päivittäin mittariautolla). En ollut köyhä enkä edes kipeä kun viinalla olo korjaantui. Laskeskelin aamuisin, että esim. tunnin kuluttua olen kännissä kun viinakauppa aukeaa klo 9, lohdutti ajatus ja sain paremmin kärvisteltyä jonkun tunnin krapulaani. Oli välillä tosi noloa mennä taksiin + Alkoon kädet täristen, hyvä, että pankkikortti pysyi kourassa niin, että sain naputeltua tunnuslukuni.
Että näin iloisia ajatuksia heti aamutuimaan. Muisti palailee pätkittäin, en tosin kovin paljon haluaisi muistaa toilailujani. Eräs naapuri oli sanonut tutulleni, että meikäläinen toikkaroi tuolla pihalla ihan sekavana…mikä varmasti oli totta 
Tyyne. Apua!
