Nautittu on, kaikin keinoin 
.
Nyt vaan harmittaa, kun menin tuonne “voihan jeesus”-ketjuun ärähtämään. Saankohan jonkun stalkkerin perääni 
.
Ärise, ärise vaan. Pitäähän sun sitä luontoasi jotenkin purkaa, kun nyt kotona tarvii olla niin rauhallisesti. Mä koitin olla vastauksessani rakentava, mutta saattaa olla, että siitäkin tuli vähän asiaton.
Mut entä sitten 
Tämä on katsos sitä vihan purkua. Kun jossain olet tottunut kiukkuamaan ja nyt ei yllättäen kotona tarvitse. Ei se sun vastaus nyt niin paha ollut, kyllä sen itkemättä lukee. 
Totuus on että kun pyöritään jatkuvassa yli 24 alkoholiannoksen viikko tahdissa ei tule päälle päin näkyviä oireita, mutta tietyissä maksa ym verikokeissa käyttö voi jo näkyä enemmän tai vähemmän.
Pastosokeri voi nousta, samoin maksakokeet, kolestrolit, verenpaineet, ja lisäkis on pari erityistä veriarvoa jotka helpommin nousevat ja ilmiantavat käyttäjän. Kysy uskaltautuuko miehesi verikokeeseen.
Meillä minun huoleni ärsyttää miestäni ja etten olisi huolissani hän suostuu menemään ehkä ensiviikolla työterveyshuollon kautta verikokeeseen näyttääkseen että minä olen väärässä tässä aisassa. 
Maybelle:
sullon mun mies… 
niinkö ? 
Kiva kuulla et muillakin on samanlaisia miehiä ongelmineen.
No sehän siinä just on, kun sillä ei ole mitään ongelmaa. Siitä tulee vaan hirmuisen hauska seuramies, joka ilta.
Käsien vapina, krooninen ihottuma, jatkuva ripuli, muistikatkot ja unihäiriöt eivät liity mitenkään alkoholin suurkulutukseen.
Hmm… 
Kuka tuli ja potkaisi ne ruusunpunaiset lasit päästäni?
Johan tässä viikko vierähti.
Mies tuli juuri töistä ja ilmoitti menevänsä kaverilleen katsomaan lätkämatsia, JA ottamaan pari kaltsua… Minä sitten hämmentyneenä kysymään; Ai, mä luulin että sä olet ollut vähän niinko kaltsuttomana…? Johon hän; No pari vaan ja tulen heti pelin jälkeen kotiin. Onko ok?
Enpä mennyt kieltämään.
Katsotaan. Epäilyksen siemen alkoi just nyt itää vauhdilla sisälläni.
No, miten kävi?
Eilinen uutislähetys tiesi kertoa alkoholinkäytön lisäävän syöpäriskiä. Kuvittelenko vain, vai oliko meillä vähän tavallista hiljaisempaa tänä aamuna?
Niin. Mies tuli vähän ennen puolta yhtä, ja oli otettu kyllä paria enemmän. Vai mitä se pari sitten on? Minusta se on kaksi, miehestä (kunnosta päätellen) varmaan 7-8. Ei hän missään umpijurrissa ollut todellakaan, mutta selvästi huppelissa.
Eniten harmittaa se, että taas kerran hän lupasi jotain muuta ja toimi toisin. Kohta joku hyökkää, että onpas nipo ämmä, ja eihän tämä mikään iso juttu ollutkaan, mutta kun niitä tyhjiä lupauksia on tässä vuosien varrella saanut ihan tarpeeksi (ja kova pääni ei opi!), niin pettyyhän sitä. Ja kun viime viikko oli oikeasti ihana.
Suutuin, myönnän, vähän mesosin, mies pyyteli anteeksi ja puolusteli, että olihan ollut juuri viikon juomatta mitään. Minä siihen, että ai viikon!, koitappa ens alkuun vuosi, johon hän humalaisen uholla; Selvä! vuosi sitten. Joo joo, niin varmaan 
.
Painelin makkariin, ukko perässä. Hän ilmeisesti huumorilla meinasi kuitata koko homman ja alkoi sängyllä suukottaa poskeani, toistaen; Anteeksi, anteeksi, tiedäthän että rakastan sua. Johon minä; En tiedä! Jos rakastaisit, niin et jatkuvasti vedättäisi minua. Hän; Ai jatkuvasti? Minä; Niin, jatkuvasti, “satoja”[size=75](vähän draamaa)[/size] kertoja näiden vuosien aikana. Mene pois!
Sammutin yövalon, mies lähti vaappumaan pimeässä pois huoneesta, ja kuulin kun hän mennessään mutisi; Osaankohan täältä pois.
Sitten mua rupesi siellä pimeässä naurattamaan koko touhu, kyllä tuo osaa välillä viedä minua kuin pässiä narussa.
Nyt kai ollaan taas lähtötilanteessa, en tiedä mitä tuo meinaa. Toivon niin kovasti, että jatkaisi raittiimpaa linjaa, siis vähentäisi. Ei nuo sillon tällöiset humaltumiset minua niin haittaisi, jos hän pääasiallisesti olisi juomatta. Jäisipä se melkein joka päiväinen tissuttelu ja ne mopo karkaa käsistä -jutut pois, niin se riitäisi minulle. Ainakin luulen niin.
Mutta, kesä tulee, ja kaikki tämä taitaa olla toiveajattelua.
Nipo ämmä olet! Kumma kun ei nainen ymmärrä, että miehen on siis ihan pakko kiskoa pari kaljaa aina kun on siihen syytä!
Kato se on miehen herkin olemus. Yrittää symbioosiin maailmankaikkeuden kanssa liuottamalla itsensä tuopponen kerrallaan liuottimeen.
Paljastus: ja oikeesti mietin, pitäisikö avata tätä varten uusi ketju johon saisin kaikki täällä roikkuvat asiattomuudet kalastettua.
Mies oli pessyt pyykkiä. Ja sen sijaan, että olisin huokaissut onnellisena, hyökkäsin koneen kimppuun epäluuloisena. Hyväähän se tarkoitti, tajusin sen ihan oikeasti. Hyvää se tarkoitti, vaikka pesuohje ja tappiot olivat minimissä. Mitäs en itse tunkenut niitä liivejäni pesupussiin ja sukkahousuja toiseen. Eli minun syytä tämä kaikki olisi ollut, jos siitä olisin äläkän nostanut.
Niuho mikä niuho. Jäkättäjä, väärinymmärtäjä, elämän vaikeuttaja. Sehän minä olen. Onneksi töissä tämäkin on vain hyvä piirre 
Rakkaus! Mitä se muka hyvittää, kun ei näitäkään kympin sukkahousuja!
[/quote]
Kultakala, olet mahtava tyyppi Jutuistasi tulee hyvälle tuulelle, vaikka uutiset ei aina hyviä olisikaan 
Siussa on asennetta!
kpA, jos et ole lukenut kirjaa Nimettömät Alkoholistit, suosittelen sitä sinulle. Se on asiaa toipuneiden alkoholistien elämästä. Heidän omia, aika karuja kertomuksia. On siellä paljon myös taustatietoa alkoholismista yleensä. Vaimoille, perheille, työnantajille jne. Saattaisi maailmankuva avartua, jos kirjan lukisit.
vieras
Kiitti.
Ja kiitos tälle palstalle, että todellakin, itkun ja epätoivon jälkeen tilalle on tullut oivallus ja nauru.
Jos olisin pikkusielu, olisin narissut materiasta. Ah, miten laajakatseinen nyt olenkaan!
Kiitos vinkistä, eipä lukemisesta haittaakaan ole. Saisikohan tuota kirjastosta?
Oma ongelma siis edelleen on se, etten miellä miestä alkoholistiksi, vaan haluan uskoa, että hän pystyy vähentämään. Niin kuin itsekin ennen lapsia, olin aikamoinen bilehile usean vuoden, vaan niin jäi ne ympyrät… Ja kun hän kausittain juo enemmän ja vähemmän… Äh, mitä tässä selittelemään. Olen niin luupää, etten osaa luovuttaa!
Kultakala; komppaan amelieta ! Juttusi on niin nasevia (välillä jopa niin, että täytyy lukea kahteen kertaan, että varmasti tajuan pointin ), ja ihanan ironisia! I like it 
On kyllä mahtavaa, miten paljon huumoria täältä on, kaiken muunkin lisäksi, saanut elämään!
Minä luin: “ah, miten laajakaistainen nyt olenkaan!” ja pähkin hetken että mitä ihmettä…
Laajakaistainen oli se toinen vaihtoehto…
Eipä tätä terveellä päällä kestäiskään.
Niin,toiset pystyy vähentämään,mutta jotkut pystyvät vain joko lisäämään ,tai lopettamaan kokonaan juomisen…
Yritän siis sanoa sitä,että joistakin meistä tulee alkoholisteja.
Sinä olit bilehile,niin kuin minäkin.
Sinä lopetit,minusta tuli alkoholisti.
Tosin,nyt olen minäkin lopettanut.
kpA,onko sinulla todellista kuvaa siitä,paljonko miehesi oikeasti juo?
En tiedä minkä kokoinen miehesi on,ja kauanko hän on alkoholia juonut,mutta tottuneesta oluen juojasta ei välttämättä vielä 7-8:n pullon jälkeen juurikaan muutta,kuin hajun.
Toisin sanoen,tottunut alkoholin käyttäjä ei ole “selvästi huppelissä” tuosta määrästä.(viittaan tuonne edellisiin kirjoituksiin)
Mutta hei!
Ei kaikki alkoholin suurkäyttäjät ole alkoholisteja.
Eikä kaikista sitä tule.
Mutta,huolissaan saa ja pitääkin olla,jos alkoholin käyttö ei vaikuta enää normaalilta.
Se,mikä on normaalia,jääkööt jokaisen itse päätettäväksi
[size=150]Muutoksen vaiheet: [/size]
Esiharkintavaihe: henkilö ei vielä tiedosta omaa ongelmaansa, vaikka muut olisivat sen jo tiedostaneet. Ongelmaa koskevan tietoisuuden lisääminen ja muut valistustoimet ovat tällöin eniten avuksi. Yhteisölliset keinot ja ärsykekontrolliin vaikuttaminen voivat vaikuttaa edistävästi.
Valmisteluvaihe/Harkintavaihe: henkilö aikoo ryhtyä toimeen päihteiden käytön muuttamiseksi, mutta on epävarma siitä, miten sen tekisi. Tässä vaiheessa henkilö tarvitsee ennen kaikkea apua keinojen etsimisessä.
Päätös
Toimintavaihe: henkilö on sitoutunut tavoitteeseen ja muutos toteutetaan tiettyjä keinoja käyttäen. Henkilö muokkaa käyttäytymistään ja on erityisen altis stressille, joten hän saattaa tarvita paljon ulkopuolista tukea ja kannustusta. Tässä vaiheessa henkilön päihteiden käyttö ja siihen liittyvät uskomukset muuttuvat.
Muutoksen ylläpitovaihe: henkilölle on apua ennen kaikkea retkahduksen ehkäisymenetelmistä, elämäntapamuutoksista sekä omien uskomusten ja asenteiden tietoisesta muokkaamisesta.
Retkahdus/lipsahdus: muutosprosessiin voi kuulua satunnaisia lipsahduksia tai myös palaamista pitempiaikaiseen käyttöön. Jälkimmäinen merkitsee paluuta esiharkinta- tai harkintavaiheeseen.
Henkilökohtaisen kasvun vaihe: henkilö irtaantuu päihteiden käytöstä, hän löytää päihderiippuvuudesta vapaan elämäntavan, johon usein kuuluu muutos arvomaailmassa.
Tämä siis lainaus Tähtitytön tammikuisesta kirjoituksesta.
Kalevi, et kai sä vaan sano, että se pullojen tutkiminen onkin sallittua? 