Taisi olla tuossa viikonlopuna jonkinasteinen mania päällä, lähdin ylläri reissulle laivalle, tein kaikkea typerää (mitä en kehtää tänne kirjoittaa) mitä nyt kadun.
Sunnuntain jälkeen olikin sitten melko huono olo, “nukuin” (makasin sohvalla horroksessa)24/7 tähän aamuun asti. Eivät nämä mene enää pelkän päihteilyn piikkiin.
(Maagon muistoketjusta lainattu)
No mutta! Kukin uskokoon mihin haluaa. Irtokarkki, Arkkitehdin uskomukset ovat typeriä sinun mielestäsi. Miljoonat ihmiset aasiassa kuitenkin uskovat reinkarnaatioon, oli se länsimaalaisten mielestä huuhaata tai ei. Ja kullakin on ihan täysi oikeus tuoda esille ajatuksensa siitä, mitä sielulle ruumiin kuoleman jälkeen tapahtuu. Arkitehdin postaus oli kuitenkin ihan asiallinen! Mutta kaikenlaista riitelyä muistoketjuissa tulisi mun mielestä välttää kuolleen muistoa kunnioittaakseen (typeristä trollauksista nyt puhumattakaan!! 
) Ja niinkin asiallinen kun Arkkitehdin postaus oli, oli silti varmaan ihan odotettavissa, että joku saattaa siitä provosoitua. Eli tästä syystä oon irtokarkin kanssa samoilla linjoilla, että asiasta ois parempi keskustella jossain muussa ketjussa.
Jos joku haluaa tuoda uskontoaan esille on muilla myös oikeus kritisoida sitä.
Se että miljoonat ihmiset uskovat johonkin ei tee uskonnosta järkevää.
^ Toki sulla on oikeus kritisoida uskontoja ja tuoda esille kantasi, jos jokin uskonto on mielestäsi typerä. Enpä minäkään moisista juuri perusta, vaikkeivat muiden maailmankatsomukset mua juuri häiritsekään, kunhan niitä ei tulla mulle väkisin tuputtamaan. Mäkin toivoisin silti, että tuo Maagon muistoketju olisi pelkästään muistoketju, hyvässä hengessä siis, ja kaikki riitely ja väittely, myös asiaan liittyvä, hoidettaisiin muissa ketjuissa.
Peace.
^^
Tietysti on. Mutta “toi on ihan tyhmä” ei vaan ole kovin perusteltua kritiikkiä.
Ei teekään. Ei uskon asioita järjellä kai pidäkään ymmärtää? Halusin vaan tuoda esille sen, että on kuitenkin kyse yhdestä maailman uskotuimmista asioista, eikä jostain kirjoittajan omasta neronleimauksesta.
Tuo minun alkuperäinen viestini oli kyllä tyhmä, myönnän sen itsekkin.
Mitenkäs uskontoja sitten pitäisi kritisoida kun kyse kuitenkin on nimenomaan USKOnnoista. Ei jaksaisi alkaa perustelemaan jollain puolityhjillä tieteellisillä argumenteilla omia mielipiteitä kun ei ne kuitenkaan jo uskovaan uppoaisi. Mitenkäs muuten todistat jälleensyntymät vääräksi?
Uskontoihin hurahtaneilla on kumma tapa tuputtaa sitä omaa juttuaan muille. Järkeviäkin uskovaisia tietty on, ne hurahtaneet vaan jäävät mieleen.
Jotkut ovat sanoneet rukoilevansa minun puolestani, että näkisin valon. Rukoilua en ota pahasti mutta kun en halua nähdä valoa niin en vaan halua. Selitä tuo sitten taivaaseen ja helvettiin uskoville.
Edit; meinasi unohtua, rauhaa Arkkitehdille ja kaikille muillekkin.
Niinpä, enpäs tiedä.
Mut joka tapauksessa pii’iis kaikille vaan!
Uskontoihin kuuluu melkein aina, että uskovien kuuluu levittää niitä eteenpäin. Eli jos uskoo vaikkapa nyt meidän Jeesukseemme Jumalan poikana, olisi ihan loogista yrittää pelastaa mahdollisimman moni helvetiltä, ihan jo lähimmäisenrakkaudesta. En tarkalleen tiedä, kuinka paljon Raamatussa on kehotuksia lähetystyöhön ja käännyttämiseen, ja kuinka selvästi ne siellä lukevat. En myöskään tiedä, kuinka moni kristittynä itseään pitävä uskoo kaiken Raamatussa olevan totta. Mutta ilman varsinaista käskyäkin, jos uskoo helvettiin, niin luulisi muiden kastamisen ja käännytyksen olevan tärkein asia maailmassa! Siinä mielessä fundamentalistihihhulit ansaitsevat kunnioitusta: he sentään toimivat elämässään uskonsa mukaan.
Mutta nykyään ei kai ole muotia enää uskoa helvettiin. Jotenkin ihmettelen vaan, jos ateistit ja murhaajatkin pääsevät taivaaseen. Miksi kaikki se paasaus Raamatussa pelastumisesta ynnä muusta, käskyjen noudattamisesta jne, jos lopputulos kaikille on sama? Tuntuu, että citykristityt uskovat vain silloin, kun siltä tuntuu, eikä tarvitse ajatella liian pitkälle. Heti, kun uskomuksien seuraamukset osoitetaan heille, muututaankin agnostikoiksi tai keksitään jotain ad hoc muutoksia… Kaksinaamaista, älyllisesti epärehellistä ja moraalisesti arveluttavaa minusta.
Miksi vaahtoan aiheesta? Johtuu varmaan, että olen lukenut pari uskontoja sivuavaa kirjaa viime aikoina. Kari Enqvistin Uskomaton matka uskovien maailmaan on ohkainen ja aika tavanomaista settiä sisältävä, sinne tänne sohiva uskontokriittinen katsaus. Alain de Bottonin Uskontoa ateisteille on omaperäisempi: se käy läpi hyviä asioita, joita uskontoihin ja uskomiseen liittyy, ja miten nämä hyvät asiat voisivat toimia maallistuneessa yhteiskunnassa. Herätti ajatuksia esimerkiksi pohdinnat siitä, miten voisimme olla tekemisissä vieraiden kanssa omina itsenämme, ilman ylpeyttä ja statuksen korostamista.
Moi japuuu 
.
Hitto! Tajusin äsken että olen unohtanut ottaa tänään lääkkeen! 
Noinkohan oltais metiksellä menty iltapäivään asti ilman mitään oireita…? 
Jatkakaa nyt, hyvät ihmiset, Foorumisatua! Multa ei irtoa nyt oikein mitään, joten te voitte hoitaa homman puolestani 
. Toivoisin varsinkin Henryltä panostusta asiaan 
.
Tsekatkaa The Amazing Atheistin youtube-videoblogi! Ihan sikahauskaa paasausta!
youtube.com/watch?v=zwoqzb5R6vw
(Everything is offensive)
Kaverista on tehty myös dokkari, Amazing, jota en oo viel nähny kylläkään.
youtube.com/watch?v=flZoMLZgdUo
Barbara Kay on institutional feminism and misandry
^ Tämä linkki kannattaa myös tsekata, jos haluatte vähän haastaa perinteisiä feministisiä käsityksiänne.
Lopuksi vielä lainaus suhteellisen intohimoiselta Henry Laasastelta, jolla on sanansa sanottavana feminismiä vastaan. En tarkoita, että olisin Henry Laasanen -fani, mutta nämä pistävät miettimään:
No nyt on papilla tiukkaa puhetta! Ottakaa syntiset opiksenne :mrgreen:
iltalehti.fi/uutiset/2013073 … 9_uu.shtml
Tuollaista “vanhanliiton liperikaulaa” voisin itsekkin mennä kuuntelemaan mielenkiinnolla. Varsinkin jos saarnan aikana mies puisi kovaan sävyyn nyrkkiä täristen, räkä lentäisi suusta ja silmistä roihuaisi oikeassa olemisen ehdottomuus.
On tuo uskonto jännä juttu ku kulkevat sanomassa että jumala pelastaa, silloin ku mulla oli se kauhea rautahäkkyrä tukemassa selkää olin tosi yksinäinen kotona. Ovikello soi ja kaksi miestä tummat puvut päällä (Mormooneja) ja lupasin keittää kahvitkin mutta näkivät mun koiran joka ei murissu tai haukkunu niin eivät uskaltaneet tulla sisään, kysyin et eikö heidän jumala suojelekkaan. Jehovat samanlaisia pelkureita, laitoin Dopperin kuvan oveen ja ovikelloksi semmosen koiran murinan niin ei tarvi turhaan nousta avaamaan.
^
check yourself before you wreck yourself 
Ootteko koskaan pysähtyny juttelemaan/väittelemään/tappelemaan uskovaisten kanssa? Millaisia ovat kokemuksenne olleet?
kirjoittaisin omistani, mutta tällä puhelimella homma on aika tudkaisaa.
^ Joskus oonkin, ei siinä oikein ole ollut mieltä, tai siis että oon lätissy lähinnä ovelle tulleiden babtistin kanssa (toivotti minut helvettiin ja oli iloinen etten kuulu kirkkoon) ja kadulle jalkautuneiden helluntalaisten kanssa. Nämä kun on kuitenkin sellasta kiihkoista ääripäätä, niin ei kai siinä oikeen millekään kovin kiinnostavalle keskustelulle ole sijaa.
Mun yks entinen kämppis oli kanssa uskovainen, se löysi itelleen jehovalaisen miehen vissii metrosta ja meni naimisiin jonkun kuukauden tuntemisen jälkeen. Sit ne hengas meillä ja keitteli teetä, ja kutsu saarnaajia kylään. Yhtenä aamuna oli sellanen jakomielinen olo, kun mun puolelta asuntoa heräs krapulassa sillonen kundikaveri joka oksensi puolet päivää melko kovalla volyymilla, toinen hyvä kaveri joka ulisi ääneen pahaa oloansa niin, että kämppiksen koira innostu uliseen kuorossa sen kanssa, minä joka kodinhengettärenä leivoin pasteijoita ja lauloin kilpaa radion kanssa, ja kämppiksen puolella sitten taas oli kotijumalanpalvelus käynnissä. Eri meingit meneillään.
Korvaushoitolaisena ei sais tällaisia kysyä eikä miettiä, mutta näkyykö Tsolpideemi (Stilnoct, Stella jne) seulassa ja siis tarkoitan Kasto nimistä seulaa tai näitä nopeita kusiseuloja ylipäätänsä?
Mun yks kaveri on jehovan todistaja. On tullut aikoinaan väiteltyä ties kuinka, muttei enää jaksa. Different strokes for different folks. Eikä se oo - jehovan todistajien mittakaavassa -mitenkään fundamentalisti tai äärimmäisen dogmaattinen. Vähän outo silti. Se perimmäinen ero uskovaisen ja uskomattoman ( :mrgreen: ) ihmisen välillä on imo lopultakin sellainen, ettei siinä voi päästä oikein yhteisymmärrykseen argumentoimalla, kun sitä uskomista on about mahdotonta selittää rationaalisin argumentein, nähdään asiat niin eri perspektiiveistä. Mutta toisen vakaumusta voi kunnioittaa, vaikka olisikin itse ihan eri mieltä… (jos se siis on sellainen, jossa ei alisteta, tuomita tai muutenkaan asettauduta toisten yläpuolelle) Tätä on ollut mulle ex-kiihkoateistina ja nykyisenä helposti leimahtavana agnostikkona erittäin vaikeaa sisäistää, mutta hiljalleen oon oppinut hyväksymään sen, ettei kaikesta aina tarvitse väitellä / pyrkiä olemaan oikeassa… 
Älä grip käytä agnostikko-sanaa. Se tarkoittaa täsmälleen samaa kuin ateisti. Lisäksi teet ateismin “asialle” hallaa vesittämällä sen.
Hauskaa tänään: Puhalsin 0,06 - luultavasti johtuen juuri ennen puhallusta syömistäni Missä Äxistä. Onneksi sain pestä suuni ja puhaltaa uudelleen. Meidän klinikalla ei nimittäin sallita uusintapuhalluksia!
