Nuoren miehen alkoholiongelma

Hei, olen 24 vuotta täyttävä työssäkäyvä ja muutoinkin “kunnollinen” nuori mies. Työssäni minulla ei ole ongelmaa, juominen keskittyy vapaapäivien “aatoille” ja lomille. Tippaakaan en ota työpäivää edeltävänä iltana; olenhan ammattikuljettaja. En juo väkeviä, olutta ja lonkeroa lähinnä. Työviikoilla jatkuvasti mielessä miten, missä ja milloin voi juoda jne. Yhtä lailla juomisen negatiiviset vaikutukset mielialaan. Häpeää, salailua, ahdistusta, masennusta, inhoa, ällötystä…Nämä tunteet nykyään läsnä, olleet jo viime kesästä. Olen juonut säännöllisesti vain lyhyen aikaa, reilun vuoden noin. Alkon käyttö nykyään aina humalahakuista, kaikki tai ei mitään tyylistä. Olen Asperger ihminen joten tämä “joko-tai” asenne voisi hyvin liittyä siihen. Asun yksin, jätin aiemmin tänä syksynä baarissa käymiset pois. Aiemmin luuhasin näissä vapaille jäädessä, lopputuloksena usein sammumiskunnossa kämpilleni. Rahan tuhlaamisesta puhumattakaan. Ajattelin että juominen pysyisi paremmin hallinnassa kotona saunaa lämmitellessä, musiikkia kuunnellessa jne. Sammumiset kyllä loppuneet :unamused: . Mutta edelleen tämä hallitsee ajatuksia ja elämää ihan liikaa. Tulin jo aiemmin syksyllä tulokseen että minulla on ongelma, ja sitten kun on sen aika niin alko on jätettävä pois kokonaan. Minulla ei ole enää kohtuutta juomisen suhteen, joko juodaan joka vapaan aatto tappiin asti tai ollaan täysin nollalinjalla. Monet minun ikäiseni esim. Opiskelijat juovat paljonkin muttei heillä ole välttämättä mitään ongelmaa. Ehkä siksi tätä minun asiaa ei kaikki ota todesta “Kunnon nuori mies, työssäkäyvä ja vielä ammattikuljettaja”. “Kyllähän nuorena pitää rellestää”… Olen alkanut henkisesti valmistautua lopettamiseen pikkuhiljaa enemmän ja enemmän. Toisaalta pelottaa miten esim. Saunaillat, juhannus, uusi vuosi, vappu…Toisaalta tiedän että tämä ongelma vaan pahenee ajan myötä. Tällaista kai se riippuvuus sitten on. Löytyisiköhän täältä tukea näille ajatuksille?

Mukavaa illanjatkoa?

Johan toki löytyy, tervetuloa seuranpitoon!

Ehkä ensimmäinen steppi voi olla jo se, että katseesi on selvästi kääntynyt itse asiaan: kyse on vain juomisesta, se on ongelma, kaikki muu siis toimii. Sen tunnistaminen on jo iso asia, tiedostaminen. Kyse ei ole työstäsi, jossa suoriudut hyvin ja kaikesta päätellen hyvällä työmoraalilla. Kyse on vain alkoholista eikä sitä ongelmana tarvitse laajentaa kysymykseksi kaikesta muusta.

Kyse on myös vain sinun juomisesta, ei kenenkään muun. Olemme eri tavoin herkkiä erilaisille kemioille, itselleni myös kahvi/kofeiini on vähänkin liiallisesti nautittuna jäätävä myrkky. Alkoholi repii hermoni, tainnuttaa depiksiin ja muihin mielialaongelmiin, pilaa unen ja sitä kautta vireyteni laajemminkin, kaiken turhan lisäksi olen myös hyvin herkkä addiktoitumaan siihen. Kun nyt kumpikin tiedämme omalla kohdallamme, miten tuo meillä toimii eli ei, niin tiedostammehan jo faktisetkin tosiasiat. Toiset voivat juoda mutta samaa paskaahan se on silti kaikille: ei etanoli ole kenenkään muunkaan keholle mikään välttämätön aine, ja sen vaikutuksetkin ovat yleensä aika samanlaiset. Toiset eivät kuitenkaan addiktoidu siihen erityisen herkästi, eivätpä kaikki addiktoidu myöskään pelaamiseen tai pornoon. En tiedä, miksi minulle valikoitui riippuvuuden lajiksi juuri kapakan vetovoima mutta niin nyt vain on. Olen minä joskus juonut yksin kotonakin ja se vei minut itse asiassa paljon pahempaan kuntoon. Se on monelle käänne huonompaan, kun alkaa erokoituva kotona juominen.

Mutta eipä hätää, alkoholista voi päästä irti mutta se vaatii kyllä vaivansa. Minä näen sitä vaivaa jo aika monetta kertaa, mutta varmaankin siksi, etten ole tehnyt riittävästi tekoja uuden ja tyydyttävämmän elämän eteen. Nyt kun olen sitä puolta työstänyt ahkerammin, eipä ole juotatuskaan pahemmin vaivannut. Mitä paremmalta tuntuu, sitä vähemmän haluan juoda hyvää oloani pilalle. Suosittelen sinullekin täällä saamaani neuvoa, että kannattaa vaan heti alkaa etsiä ja tehdä sellaisia asioita, joista saa oikeasti paremman mielen ja olon. Se on opettelemista, aluksi se voi tuntua vähän itsensä pakottamiseltakin mutta uuden oppiminen ja vanhojen tapojen pois-oppiminen etenee kyllä, kun vaan toistaa ja toistaa. Ja liian paljoa ei kannata touhuta kerralla eikä asettaa liian isoja tavoitteita. Tämä on kuitenkin tärkeää, sillä alkoholihan koukuttaa siksi, että siitä tulee parempi fiilis. Parempi fiilis on oikeasti todella tärkeä tavoite ja kaiken lisäksi siihen on jokaisella oikeus. Alkoholi vain tuottaa lopulta enemmän huonoa kuin hyvää oloa, joten ei muuta kuin uusia juttuja kokeilemaan.

Näin kärkeen ei tule nyt muita pohdintoja mieleen, mutta olen oikeasti sitä mieltä, että tänne kirjautuminen ja tilanteen rehellinen aukaiseminen on jo ensimmäinen iso teko parempaa elämää kohti. Silloin jo tietää, mikä on ongelma ja ongelman läheltä löytyy ratkaisuja. Minulle ne ovat olleet tänä syksynä hyvin yksinkertaisia: säännöllinen ja riittävä uni (tosi tärkeä, koska väsyneenä myös tunteet ja huonot päähänpistot hallitsevat mieltä joskus liiankin kanssa), riittävästi kivaa tekemistä, riittävästi lepoa, vain myönteisiä ihmissuhteita ja huonojen, kuluttavien ja vinoutuneiden suhteiden välttelyä. Ja on sekin joskus mielen riesana toki, että tekisi mieli kävellä baariin ja tuntea kylmän oluen huumaava ensipuraisu: ne eivät ole kivoja mielenoikkuja, mutta menevät AINA ohi vain odottamalla. Sellaiset voivat runsaan ja tiiviin tirraamisen jälkeen kestää muutaman päivänkin mutta ne haihtuvat ajallaan. Mikään himo ei häviä sitä ruokkimalla vaan sen tekemällä turhaksi. Aikaa se ottaa mutta sama aika menisi aivan tärviölle dokaillessa: helppo valita baarin ohi ja sisään kävelemisen väliltä. Nuo juomishimot kuuluvat ajoittain asiaan ja nekin on vain rehellisesti tunnustettava olemassa oleviksi.

Pidä ääntä täällä, hyvä juttu kun hyppäsit mukaan!

Hei, unohtui nyt mainita että minulla on myös ahdistus taustaa ja peliongelma muutamia vuosia aiemmin. Pelaamisen kohteena joka paikasta löytyvät automaatit kaupoilla, kioskeilla, huoltoasemilla jne. Pelaaminen oli joka kerta kauppareissulla, huoltoasema tai kioskikäynnillä tapahtuvaa. 5 tai 10 € piti päästä laittamaan sisään aina, mutten “asunut” näillä automaateilla muuta kun sen että useimmiten hävisin tämän summan. Tai “isompi” voitto talteen ja pois automaatilta. Tämä ongelma on hallussa, pelaaminen päättynyt eikä ole niinkään tinkaa niihin. Juomiseen minun kohdalla taas liittyy/LIITTYI useammin sosiaalisuus, ilonpito jne. Pelaaminen oli yksin tapahtuvaa.

Nykyään juon lähinnä kotonani yksin; saunan lämmitystä, musaa jne. Ja ne määrät (joilla ei minun nähdäkseni ole väliä ongelman suhteen) lisääntyneet hiljalleen, nykyään ~15 olutta/lonkeroa per saunailta on aika perus. Aiemmin silloin tällöin baari ilta/illan istujaiset kavereiden kanssa, alko ei näytellyt niin suurta osaa elämässä kun nykyään. Ylä asteelta tuttu kaveripoppoo ollut läsnä jo 10 vuotta, ei oikein muita lähempiä kaverisuhteita. Ehkä minulta puuttuu jokin “polte” elämässä ja tämä aiheuttaa haitallisia riippuvuuksia,mene ja tiedä. Tai kumpuava ahdistus aiheuttaa näitä. Tämä lienee muna-kana ilmiö; alkoholiongelma《》henkinen paha olo. Kierre on tuttu; juominen》henkisesti paskaa krapulapäivinä》hyvä syy juopotella kun tulee tilaisuus taas. Olen sitä mieltä että elämän pitää olla hyvin hallussa mutta nautinnoista ei pidä kieltäytyä; esim. kahvia ja tupakkaa kuluu minulla runsaasti. Mutta nämä on erilaisia riippuvuuksia kuin viina ja pelaaminen; näistähän aiheutuu elämänhallinnallisia ja rahallisia ongelmia. Tässäpä lisää ajatuksiani

Mitä teit saadaksesi pelaamisen ruotuun? Ehkä keksit siinä yhteydessä jotain, mitä voisi nyt soveltaa alkoholiin. Kertamäärät ovat aika suuria, join keväällä rankemmin kännätessä suunnilleen saman verran ja aina oli 2-3 päivää melko heikoilla. Pienemmin kitatessa riitti puolet tuosta ja silti oli seuraava päivä ainakin iltapäivään asti melko nihkeetä.

Muistaakseni aloin ajella omalla autolla pitkin maakuntaa vapaapäivinä, uusia maisemia jne. Piti vielä sanoa että minulla oli syksyllä muutto uuteen kotiin. Vanhassa kodissa ei ollut saunaa, silloin juopottelin kapakoissa ja oli pubituttuja paikallisessa jne. Paikallinen jos meni kiinni 22.00 niin sitten piti päästä keskustaan ja luonnollisesti tappiin (4:00) asti. Nykyisessä kodissa sauna ja täällä minä nykyään vaan juon olutta ja saunon. Sillon ennen muuttoa yritin lopettaa mutta tulin 1 viikon jälkeen tulokseen että tätä touhua ei hetken mielijohteesta lopeteta; ei onnistunut, tein vain kompromissin: ei baareja, vain “pussikaljoja”.

Tervetuloa palstalle J.R. Se on jo yksi iso onnistuminen. Onneksi olkoon myös peliongelman selättämisestä!

Täällä on ketju nimeltä Yksinkertaisia niksejä tjsp. Jos et ole sitä vielä lukenut, suosittelen lukemaan! :slight_smile:

Voimia raittiuden eteen työskentelyyn, päivä kerrallaan!

Sattumalta minä keksin samanlaisen konstin viime kesänä, kun tympäännyin jatkuvaan kaljoitteluuni ja tajusin, ettei lopettamisenkaan tarvitse olla pelkkää katumusharjoituksia ja ongelmissa vellomista, mitä nyt en ongelmien vastuullisena ratkaisemisenakaan pidä. Oli kivaa ajella ja se, mikä on kivaa, on usein sama kuin elämisen arvoinen ja tuntuinen elämä: ja sehän se tavoite on, elää hyvää elämää, voida paremmin! Vähin erin voi kokeilla dokailullekin jotain tämän tyyppistä korviketta. Niin kallista ei ole edes pensa/kiisseli, etteikö maakuntamatkailuun pätäkkä piisaisi, jos piisaa baariin. Minä en luvalla sanoen tajua, millä helvetin rahalla kaljoittelin itse koko kevään ajan, kun juuri alle seitsemän euron en sellaisia tuoppeja saanut, mitä olisi huvittanut juoda. Nyt jo menee raha mukavampiin juttuihin ja alkaa säästyäkin jotain.

Noniin, jäin huomiselle vapaapäivälle ja minulla neljäs juoma naaman edessä kera musiikin ja lämpiävän saunan. Olen viime päivät ajatellut ja tullut tulokseen; minä olen alkoholisti. Sovin hyvinkin kriteereihin. Pohdin onko niin että henkilö jolla ei ongelmia viinasten suhteen pystyy lopettamaan tämän touhun halutessaan vain painamalla juomiset taka-alalle ja keksimällä yksinkertaisesti muuta. Mutta oletan että alkoholistia tämä asia seuraa, ei voi painaa vain taka-alalle. “Muihin juttuihin” oli ne sitten liikuntaa, ruuanlaittoa, sarjojen ahmimista jne. niin kyllähän näihin holisti pystyy juomista ujuttelemaan mukaan. “Parit kaljat lenkillä”, “tuoppi ruokaa uunista odottaessa”, “kaljaa ja suosikkisarjaa”…

Olen huomannut että kyllä tämä minua seuraa vaikka tekisi jotain muuta tai olisi juomatta. Ylipäätään juomisen ja juomattomuuden suunnittelua; " ei voi juoda, huomenna on töitä", “huomenna on vapaata, anti mennä”. Terveelle ihmisellä juominen renki, holistille isäntä vaikka mitä tekisi. Kirjoitin tämän viestin aikalailla erilaiseksi nyt jälkikäteen

Ja vielä tämä järki vs. tunne kamppailu. “Ei viinoja,pelkkää paskaa” vs. “Nyt juotattaa ja on tilaisuus, nyt hanat auki”. Tällaista vapaiden/loman alkaessa/jatkuessa. Ja kierre syvenee…

Järki ja tunnekamppailu kuulostaa niin tutulta!

Muutos alkaa aina ensin tietoiseksi tulemisen ja ajatusten tasolta ja voi viedä aikaa ennen kuin se alkaa näkyä käytännössä. Älä siis luovuta. :slight_smile: Tsemppiä!

Pohdin alkoholismia yleisellä tasolla ja tässä(kin) aiheessa on paljon stereotypiota ja asenteita. Esim. Ikäiseltäni nuorelta hyväksytään helpommin jatkuva alkon käyttö kuin esim. Keski ikäiseltä. Tai takerrutaan annosmääriin/juontitiheyteen jne. “Nuori mies, ei voi olla ongelmaa, ryyppääminen loppuu kun sopiva nainen löytyy…” “Keski ikäinen, sohvalla löhöävä kaljaa latkiva jätkä on varmasti alkoholisti…”. “Hän juo noin usein ja noin paljon, on varmasti alkoholisti”. “Hän juo niin harvoin ja niin vähän, kohtuukäyttäjä”. Esimerkiksi näitä asenteita tuntuu monilla olevan. Minun mielestä ryyppäämisen vaikutukset henkilöön itseensä ja toisiin määrittää alkoholistin toisin kuin annosmäärät ja juomiskerrat

Suomalaisessa yhteiskunnassa alkoholin (kohtuu)käyttö tuntuu osaltaan määrittävän ihmistä. Esim. “Suomalainen mies” syö punaista lihaa, polttaa ketjussa tupakkaa, kiroilee, rassaa autoja/remontoi jne, ja ilman muuta juo viinaa. Tekisikö raittius tällaisesta miehestä vähemmän “jätkän” kuin mitä hänen juova kaverinsa on? Tai pidetäänkö raitista ihmistä ilman muuta (huonojen) kavereiden kuskina/palvelijana: “Tottahan sinä oot aina kuskina niin me muut voidaan dokata” tai “Käypä hakemassa pizzat sillä aikaa kun me dokataan” jne. Onko ryyppääminen tässä maassa tavallaan “pääsylippu” kaikkeen? Tällaisia pohdintoja heräsi minulla näinä parina päivänä tällä viikolla

Tervetuloa J.R! Hyvää pohdintaa sinulla. Haluaisin itse ajatella olevani sillä tavalla objektiivinen ja avarakatseinen, etten tuijottele ikää näissä juomisasioissa. Mutta pakko se on myöntää, etten itsekään siitä täysin vapaa ole. Kyllä nuorten aikuisten kohdalla tulee väkisinkin mieleen sellainen no ei hänellä vielä hätää ole, tilanne ehtii moneen kertaan muuttua. Itsekin minä tuolloin… Silti oikeasti olen sitä mieltä, että on todella hienoa, kun huomaa ajatella asiaa syvemmin ja tehdä sille jotain jo tuossa vaiheessa.

Haluaisin kommentoida tähän pontevasti, että ei tietenkään. Mutta siihen en usko itsekään. On se kuitenkin ihan fakta, että monesti raitis koetaan ärsyttävänä tiukkapipona, muiden juomista kyttäävänä nirppanokkana. Ja tärkeimmät verkostot ja diilit luodaan kosteissa saunailloissa ja kabineteissa. Sukupuolesta riippumatta hyvä jätkä on se, joka jaksaa juhlia. Jos työpaikkoja onkin juomalla enemmän menetetty, on niitä ihan faktana myös saatu. Ihan itsekin olen humalassa osoittanut olevani ilmeisen hyvä tyyppi, saaden seuraavalla viikolla sähköpostiini työtarjouksen. (Miksei muuten baareissa juoksemista voisi hyväksyä te-toimistossa työnhauksi? :laughing: )

En tiedä onko kyseessä taas se kuuluisa vahvistusharha, mutta oma tuntuma on, että tuo laiva on onneksi kääntymässä. Raittius käy jatkuvasti hyväksyttävämmäksi, toivottavasti ihan kerrassaan voitoksi. Ihan hullua, ettei näin ole ollut aina. Ja siinä jos jossain nimenomaan teillä nuoremmilla on valta hyppysissä.

Vielä lisää asenteista: Katsotaanko esim. Kalja ja kossu “holistijuomiksi” mutta esim. Viinin lipitys sivistyneeksi. Samoin sukupuoli; viiniä lipittävä uranainen vs. Kaljaa sohvalla latkiva mies. Kumpaakohan ensisijaisesti pidetään holistina? :unamused:

Vaikka eikö tyypillisin holisti mielikuvissa ole se keski ikäinen kaduilla hengaava mies, joka vetää pullon kirkasta päivässä. Jos päättää raitistua, menee AA kokoukseen ja sanoo ringissä “Nimeni on Jaska Jokunen ja olen alkoholisti” jonka jälkeen kaikki on hyvin.

Ja kyllä, minullakin on kavereita jotka joivat suht paljon tässä nuoruudessa mutta nyttemmin/silloinkin minun tietääkseni ihan normi alkoholin käyttäjiä. Mutta minun juominen on vaan erilaista nykyään kuin ongelmattomilla ihmisillä. Mm. Pakonomaista, ajatuksissa usein niin hyvässä kuin pahassa. Juomisen ja juomattomuuden suunnittelua. Vaikea sanoa milloin tapa ottaa muutama olut vapaiden alkaessa muuttui alkoholismiksi, ehkä tämä kesä oli käänne tässä kun alkoi muuttua pakonomaiseksi.(pakko päästä kapakoihin, “kaikki tai ei mitään” tyylistä juomista->sammumisia, kaatumisia kotiin päästyä…)

Syksyllä muuton yhteydessä kun jätin kapakat ja siirryin vain “pussikalja” linjalle niin ajattelin että kaikki muuttuu, juominen ei enää hallitse, muuta ajateltavaa jne. Mutta näköjään alkoholisti kusettaa myös itseään. Viina on minulle nykyään pääasia niin hyvässä kuin etenkin pahassa. Saunailloissa minulle ykkösjuttu on kaljan riittävyys

Tunteet tämän asian tiimoilta tuntuu elävän. Välillä/etenkin vapaiden jälkeen ajattelen "haluan raittiutta, viinasta vaan pahaa jne. Vapaiden lähestyessä alkaa mieli levottomana odotella ensi siemauksia. “Raskas työ, rentoutuminen parin kaljan päässä”. Minulla nämä “pari kaljaa” tosin pari+10 :unamused:

Yhden muodollisen onnittelulasin juominen juhlissa lienee alkoholistilla mahdollisuus ajatusten ja etenkin tekojen kääntymisestä taas juomiseen pitkänkin raittiuden jälkeen. Jos ei nyt leffatyyliin sen siliän tien putsata juhlapöytää viinasta niin ajatusten tasolla “Taivas ei tullut niskaan tämän maljan myötä, voidaan ottaa 1 saunaolutkin jatkossa.” Onko matka tähän ajatteluun lyhyt vai pitkä; “Riipastaanpas kerrankin kännit, eihän yksi känni maata kaada”. siitä tekoihin ja loppu historiaa…

Minä olen “kaikki tai ei mitään” ihminen muutenkin joissain asioissa, ikävä kyllä myös viinan suhteen. Sekä riippuvuuksiin menevä; kahvi, tupakka, sekä (jo selätetty) rahapelaaminen. Tästäkin syystä päättelin että sitten kun on tullut lopettamisen aika niin nollalinja ehdottomasti turvallisin (ja tietysti ainoa) vaihtoehto ainakin minun osalta. Ei edes onnittelumaljaa, paitsi holittomana

Tuttua sahaamista minullekin ja oikeastaan vain ”taudinkuva”. Helpointa, selkeintä ja turvallisinta on tosiaan pitää mustavalkoista linjaa ja pidättäytyä alkoholista kokonaan silloin, kun se aiheuttaa pahaa oloa enemmän kuin mitään hyötyä tai iloa. Omalta osaltani voin vain todeta, että naftia vaille kolmen kuukauden raittiutta, kikkailin tilanteeseeni nähden liian heikoilla jäillä, kun sorruin pikkujouluissa viiniin ja muutamaan olueen. Känniä en juonut mutta pääni sillä tavoin sekavaksi, että kesti muutaman päivän ajan palautella mieleen tavoitetta ja toimia kohti parempaa elämää. Sisäinen ristiriita tuollaisen tulella leikkimisen kanssa kävi aika kovaksi eikä alkoholi ole sen arvoista, kun sen kortin olen jo moneen kertaan katsonut. Mitä tunteisiin tulee, ne ovat riippuvuudessa ehdollistuneet juuri alkoholiin. Ne on hyvä tiedostaa, kuten teetkin.

Olen ollut vapailla nyt viime lauantaista jatkuen tämän loppuviikon. Olin tuttavieni luona matkalla la-ti päivät. Nyt kotiinpalattuani tuli mieleen kaikenlaisia tehtäviä juttuja; “Pitäisi käydä kotipaikalla porukoilla”, “Kiva olisi käydä vaikka jääkiekkopelissä”, “Pitäisikö mennä lakkovahdiksi huomenna”… Vaan kyllä näistä kaljoittelu voiton vie, “6-1”. Tuttavien luona tuli vähän joka ilta otettua,ei kuitenkaan loppuun asti toisinkun kotonani.

Syyllisyys kasvaa kun ei paljoa muuta vapaalla kun “sitä ihteään” kurkusta alas. Porukat ei tietääkseni tästä tiedä, elleivät aavista “kun ei poikaa näy”. (Kotipaikka lähellä, 30 km) Ahdistavaa salailua. Siinäpä on taas hyvä velloa ja juopotella vähän lisää

Raitistuin alunperin n.8 vuotta sitten ja silloin minua auttoi lopettamisessa mm. “turvasuunnitelman” tekeminen. Kirjoitin siihen kaikkia erilaisia niksejä, joita käyttää, kun alkaa tehdä mieli juoda. Minulla oli esimerkiksi lompakossa kirjoittamani lappu, jossa luki “Tänään en juo.” Ja pahimmillaan/parhaimmillaan pidin sitä kauppareissun ajan kädessäni, että en menisi ostamaan juotavaa. Yritän kai sanoa, että jos et vielä ole ennalta varautunut kiperiin tilanteisiin jonkinmoisella suunnitelmalla, sellainen saattaisi auttaa. Niksejä on vaikka mitä erilaisia, niitä löytää täältä Lopettajista tai sitten voi kehittää omia, jos siltä tuntuu. Tsemppiä!

Lauantai aamu klo 6:15 ja vielä valveilla. Eilis iltana ~21 seutuun alkanut juominen jatkuu. Tämä on nyt 7 ilta putkeen ja huomisilta viimeinen ennen maanantain työhönpaluuta. Onkohan tällä foorumilla ketään nuoremman ikäluokan (alle 30 v) edustajaa, alkoholismi ja “jaksaminen” on huono yhdistelmä. Olisi mukavaa vaihtaa ajatuksia nuoremman porukan kanssa joilla samoja ajatuksia/oireita. Onnistuukohan täällä laitella yvtä, jos onnistuu niin nämä tervetulleita. Toki myös ketjuun saa ja pitää kirjoitella

Eilen (perjantaina) alkuillasta kävin iäkkäämmän läheiseni luona. Huonoa omaatuntoa siitä että selvisin (autoilemaan) vasta iltapäivästä ~17 seutuja. Perillä ~18 seutuja. Edellisyön juomiset meni yli puolenyön, reilu 10 kaljaa/lonkeroa. Raittiina ei tarttisi miettiä milloin autoilemaan.

Sukulaisen luona ja edelleen kotia päin ajellessa ykkösenä mielessä ylläri, ylläri: dokaaminen. Tämän ympärillä ison osan aikaa ajatukset hyvässä ja pahassa “100-0” tai “6-1”, muulla väliä kunhan pääsee dokaamaan ja etenkin salaamaan sen läheisiltä. Jos läheiset kyläilemään, niin ensimmäisenä äkkiä tyhjät tölkit säkkiin ja säkki hyvään piiloon. Olen yleisesti ottaen avoin, rehellinen ja moraalinen mies. Mutta juominen peittoaa nämä piirteet, siinähän “hyvä syy” juoda lisää kun pettää itseään ja etenkin muita. En tahdo valehdella tai pettää ketään, etenkään läheisiä tai ystäviä

Hyvää joulua sivustolle! Pääsin työstä puoliltaöin 3 päivän vapaille, ajoin kotia, “muutama olut, sauna lämpimäksi ja musiikkia”. Tällä tiellä nyt, tuntuu että kun ensimmäisen korkkaa niin pakonomasesti jatkuu siihen saakka kun väsy iskee. Tai pikemminkin ei tunnu vaan näinhän se nykyään on. Ollut jo jonkin aikaa. Seuraava kännihän se mielessä taas kun unet on nukuttu.

Tällä viikolla ajattelin ensimmäistä kertaa ikinä mennä AA-kokoukseen tuohon lähelle. Vaikka vaan mielenkiinnosta seuraamaan. Jänistin kuitenkin viime hetkillä; “mitä noin nuori mies täällä”, “et ole kunnolla alkoholisti”, “korkeampi voima” jne. Ajatukset vyöryi päälle. Myös “Jos joku tunnistaa”. Tämä on keskisuuri kaupunki, jossa bussinkuljettajakin lienee “naamatuttu” monelle. Muutenkin vieraiden ihmisten keskellä olo, vielä tuollaisessa tilaisuudessa pois omalta “mukavuusalueelta”