Hei, olen 24 vuotta täyttävä työssäkäyvä ja muutoinkin “kunnollinen” nuori mies. Työssäni minulla ei ole ongelmaa, juominen keskittyy vapaapäivien “aatoille” ja lomille. Tippaakaan en ota työpäivää edeltävänä iltana; olenhan ammattikuljettaja. En juo väkeviä, olutta ja lonkeroa lähinnä. Työviikoilla jatkuvasti mielessä miten, missä ja milloin voi juoda jne. Yhtä lailla juomisen negatiiviset vaikutukset mielialaan. Häpeää, salailua, ahdistusta, masennusta, inhoa, ällötystä…Nämä tunteet nykyään läsnä, olleet jo viime kesästä. Olen juonut säännöllisesti vain lyhyen aikaa, reilun vuoden noin. Alkon käyttö nykyään aina humalahakuista, kaikki tai ei mitään tyylistä. Olen Asperger ihminen joten tämä “joko-tai” asenne voisi hyvin liittyä siihen. Asun yksin, jätin aiemmin tänä syksynä baarissa käymiset pois. Aiemmin luuhasin näissä vapaille jäädessä, lopputuloksena usein sammumiskunnossa kämpilleni. Rahan tuhlaamisesta puhumattakaan. Ajattelin että juominen pysyisi paremmin hallinnassa kotona saunaa lämmitellessä, musiikkia kuunnellessa jne. Sammumiset kyllä loppuneet . Mutta edelleen tämä hallitsee ajatuksia ja elämää ihan liikaa. Tulin jo aiemmin syksyllä tulokseen että minulla on ongelma, ja sitten kun on sen aika niin alko on jätettävä pois kokonaan. Minulla ei ole enää kohtuutta juomisen suhteen, joko juodaan joka vapaan aatto tappiin asti tai ollaan täysin nollalinjalla. Monet minun ikäiseni esim. Opiskelijat juovat paljonkin muttei heillä ole välttämättä mitään ongelmaa. Ehkä siksi tätä minun asiaa ei kaikki ota todesta “Kunnon nuori mies, työssäkäyvä ja vielä ammattikuljettaja”. “Kyllähän nuorena pitää rellestää”… Olen alkanut henkisesti valmistautua lopettamiseen pikkuhiljaa enemmän ja enemmän. Toisaalta pelottaa miten esim. Saunaillat, juhannus, uusi vuosi, vappu…Toisaalta tiedän että tämä ongelma vaan pahenee ajan myötä. Tällaista kai se riippuvuus sitten on. Löytyisiköhän täältä tukea näille ajatuksille?
Mukavaa illanjatkoa?