Nilkutellen

Rakas päiväkirja: Mieliteko ei ole viimeisen viikon aikana ilmaissut itseään kuin vaimeina kuiskauksina, jotka on ollut helppo huiskaista ärtyneesti syrjään. Olen myös jo jonkin aikaa asioinut jälleen normaaliin tapaan lähikaupassa ja ostoskeskuksessa, sillä kaljahyllyt ja Alko eivät tällä hetkellä juurikaan triggeroi viinanhimoa. Muita triggereitä kyllä sitten ponnahteleekin esiin tuon tuosta! Ei ole parempaa kännimättöä, kuin Hornet broikkusiivet! Ei ole parempaa sarjaa päissään katsottavaksi, kuin The Walking Dead! 80-luvun hevi on aivan parasta nousuhumalamusaa!!

Niin. Välteltävien ja varottavien asioiden lista sen kun kasvaa. Ilmiö nostattaa… itseinhoa. Tulee suuttunut ja jotenkin likainen olo, kun oma mieli tuolla tavoin puukottaa selkään. On nöyryyttävää havaita, kuinka vahvasti ja moneen asiaan alkoholi on elämässäni kytköksissä.

No, tästä aiheesta on puhuttu jo paljonkin plinkissä. Eli kuten sanoin: Rakas päiväkirja…

:laughing:
Ruuhkatukkahevi ilmakitaroinnilla! Aivan parasta!
Nii terve vaan, täällä nilkutetaan kans, rapakosta toiseen.

17 selvää päivää, joista pari viimeistä nyt sitten harmistuttavasti hienoisen janon väijymänä. Laukaisevana tekijänä joulusiivous.

Niin kauan kuin muistan, olen tehnyt suursiivoukset aina yhtenä, monituntisena riehuraivorysäyksenä, jonka päätteeksi olen palkinnut itseäni kylmällä Juomalla ja itsetyytyväisellä tepastelulla ympäri säihkyvää kämppää. Hyvin tietoisena tottumuksestani olinkin tällä kertaa porrastanut touhun useille päiville. Siivoamiseen liittyy kuitenkin helposti tiettyä kiireen ja pikkuisen stressinkin tuntua, joka tämän hetken hiukkasen hauraassa olotilassa on aiheuttanut yltyvästi kireää fiilistä. Ja kireään fiilikseenhän olisi apu lähellä! Hankalin vaihe iski, kun loppuhuipentumana pesin lattiat, levitin puhtaat matot ja sytytin kynttilät. Juomapalkinnon kaipuu oli niin suuri, että fiilis oli kuin petetyksi tulleella, homma jäi puolitiehen. “Jatkuu ensi numerossa.” Ei, fiilis oli vieläkin jyrkempi: oli, kuin lupaavasti alkanut seksi olisi keskeytetty äkisti ilman selkeää selittävää.

Yritin turhaan hokea itselleni jo tutuksi tullutta mantraa “Toisiko humala lisäarvoa suoritukselle?”, mutta sain Mieliteolta nupun leikattua vasta ryhtyessäni vihaisena keksimään väkisin lisää jotakin siivottavaa.


Pahin himo on jo sammunut, mutta vihani hiillos hehkuu yhä kuumana.

Wisefool!
JEE. Mä tuuletan sun puolesta!
Mä inhoan siivoamista. Samoin kaikki tässä huushollissa… Siivoaminen on ollut mullakin juuri tuollaista maanisesti riehumista. Jaksan vielä hetken, kunnes sitten viinilasillisilla palkitsen itseni ( huom. ei yhdellä, vaan useammalla).
Mun taktiikka on ollut: en ole siivonnut paljoa. Mulla yksi iso työurakka päällä, joten en olisi edes ehtinyt.
Olen siirtänyt suursiivoukset ensi vuoteen… Härkää pitäisi ottaa sarvista, mutta siivoamisen suhteen olen sallinut itselleni luvan väistyä ja juosta härkää suojaan.
Päihdepuolen tyypin kanssa keskusteltiin hankalista hetkistä ja hänellekin oli siivoaminen yksi niistä vaikeimmista asioista selättää! On ihmisiä, jotka nauttivat siivoamisesta. Valitettavasti en kuulu heidän kastiinsa…

Mutta upea suoritus sulla ja tosi kivat lukemat mittarissasi. Sä oot kyllä tsempannut ja todistanut kykysi koirankouluttajana.

Jouluiset haukahdukset kohtalotoveriltasi! :laughing: :laughing: :laughing:

ps. ehkä mä voisin palkita itseni esim. jollain hyvällä leffalla. Ennakolta katsoisin sopivaa katsottavaa ja sen voimin sitten pistän vuoden alusta menemään täällä huushollissa. Ja jos leffa olisi sitten surkea, niin aina voin kattoa jonkun hömpän uusiksi…

Mainitsinkin jo ohimennen toisessa ketjussa näiden aikojen painonnousun, syömisorgiat ja karkkilaarissa asumisen. Jatkona on sitten vielä yksi vastaava ja hymyilyttävä kuriositeetti: koko ajan pitää olla jotain juomaa kädessä!? Kahvipannullisiakin kuluu melkeinpä kaksinumeroisia määriä. Ja hitto: siemaistuani vaikkapa vettä, yllätän itseni välillä tallustelemasta ympäri kämppää tuo vesikulaus edellen suussa?!? Ihme oraalifiksaatio… :smiley: :smiley: :smiley:

  1. päivä selvänä. Perhejoulu vanhempien luona oli kotoisa ja miellyttävä, kuten aina, mutta en nyt halua hehkuttaa sitä. Haluan hehkuttaa, että saavutin toisen välitavoitteeni: kolme viikonloppua putkeen raittiina! Vieläpä yli pitkien pyhien! Tällaista ei ole tapahtunut IKINÄ! :smiley: (Tai no, masennusvuosina oli toki kuukausienkin mittaisia raittiita kausia, mutta niitä ei lasketa.) Niin vahva on jo lapsuudesta tutuksi tullut viikonloppujen juomakulttuuri, että vaikka nykyelämässäni esim. lauantai ei oikeastaan poikkea vaikkapa tiistaista, niin silti viikonloppu ilman juomaa ei tunnu viikonlopulta -----> Janon aallot huipussaan.

(Hehe, btw, joku looginen tyyppi varmaan pudistelee huokaillen päätään sille, kuinka voin ensin toitottaa, ettei minulla muka ole pitkän tähtäimen tavoitteita, mutta melkeinpä samaan hengenvetoon sitten riemuita väliltavoitteiden saavuttamisesta! No, ei minun järjenjuoksustani mitään vikaa puutu!) :smiley:

Haluan kyllä vielä kirjata, että joulunaika ei ollut ihan helppo. Alkoholi oli mielessä koko ajan. Siis KOKO ajan. Jouluun liittyy sellaista tiettyä haikeutta, mikä ei yksinelävälle miehelle ole koskaan kaukana yksinäisyyden tunteesta. Ja siihenhän lääke on jo vuosia ollut sama.

Jee Wisefool! Iloitsen kanssasi saavutuksestasi!!!

Wisefool, ansaitset onnistumisen kokemuksen tuoman riemun tuosta raitistelustasi, oli se sitten “kutsumanimeltään” välitavoite tai mikä tahansa.
hienosti oot pärjännyt. olen iloinen kun olet täällä :smiley: jatkakaamme harkkoja!

Hip hurraa! Onneksi olkoon tavoitteiden, olipa ne väli tai mitä vaan, saavuttamisesta. Hienosti vastustit juomishaluja ja toimit tavoitteesi mukaisesti. Matka jatkuu! Itselläni ensimmäinen tavoite on viedä joukukuu loppuun raittiina ja seuraava tavoite jatkaa tipattomalla tammikuulla. Raittiin joulun olen viettänyt viimeisen viiden vuoden aikana pari kertaa, mutta parin kuukauden raitis jakso olisi pitkästä aikaa enkka. Joskus 2011 tai 2012 olin 4 kk juomatta, koska urheilin tavoitteellisesti ja sen takia jätin alkoholin pois.

Nyt tuntuu helpolta, mutta vaikeita paikkoja on varmasti edessä, joissa on mm tämän mahtavan palstan tuki tarpeen. Ihana tunne, kun juomishimoa ei ole. Yleensä kun minun tekee koko ajan mieli viiniä ja sen juomisen suunnitteluun menee kuitenkin aika paljon aikaa ja voimavaroja. Tsemppiä Wisefool. Lähetän sinulle juomishaluttoman päivän toivotukset!

Ei sen väliä millä nimellä mitäkin tavoitetta kutsuu. Tärkeintä on se kun voittaa itsensä :slight_smile: huutomerkkejä tähänkin paljon!!!

Kiitos positiivisista viesteistä Varjis, Sylvia, Onneli ja Vilmasto! Tulivat todella tarpeeseen!

Viimeiset päivät ovat aivan yllättäen olleet HUOMATTAVAN vaikeasti siedettäviä. Alkoholin himo on äkkiä iskenyt ison vaihteen silmään, ison ja armottoman. Sisuskaluja kiristää, ikäänkuin olisi kaulaa myöten fyysisessä puristuksessa. Näin iltapäivisin eli tutuimpaan juoma-aikaan on ollut melkeinpä hätääntynyt fiilis. Olotila muistuttaa erehdyttävästi niitä ensimmäisiä juomattomuuden vuorokausia, joita läpikävin useammankin kerran vielä marraskuussa. On riuduttavaa jälleen kerran todeta juoneensa itselleen riippuvuuden, jolla on valta pitää koko miestä panttivankina ja vaatia 0.7 litran lunnaita. Tai oikeammin: joka kykenee KIRISTÄMÄÄN mieheltä Alkoreissua. Keho ilmoittaa heltymättömästi ja itsepintaisesti, että “jokin keskeinen tarve on tyydyttämättä”. Mutta nälästä ei ole kyse. Nestevajausta ei ole. Kahvitkin on ryystetty ja savukkeet kärytetty. Huokaus.

Myös unihäiriöt jatkuvat varsin graaveina. Tynkäunien jälkeen herään uupuneena ja käynnistymiseen menee tuhottomasti aikaa. Yökukkumiseen alussa liittyneet eksotiikka ja romanttisuuden häivähdys ovat haihtuneet sen sileän tien.

Minulla ei ole aikomustakaan juoda, enkä ainakaan tietoisesti edes leikittele moisella ajatuksella. Saisi tämä tämmöinen olo silti mennä ohi - ja pian. Kuluttavaa.

Hmm. Mistäs muusta minä keksisin nurista tänään? Maailmassa ei ole rauha. Talvi on pitkä. Pippeli on lyhyt.

No, onneksi on viikonloppu vastassa. Ja uusivuosi heti perään. Heko heko.

Tulin toivottamaan juomishaluja hus hiiteen ja tilalle parempia yöunia ja hyvää fiilistä.

Kunhan nyt kirjaan välihuomautuksena: keskiviikon kuluessa kehittyneet jälkiviekkarit helpottivat perjantaiyöhön mennessä. Tuntui, kuin kireälle jännittynyt jousi olisi hitaasti vapautettu rennoksi. Se siitä.

Onpa hienoa kuulla. Jaksoit kaksi vittumaista päivää ihan omin voimin. Aika hienoa. Nostan olematonta hattuani.

Edelliseen; kesä tulee aina kuitenkin, rauhaa tavoittelee osa maailmasta koko ajan ja se jälkimmäinen… ei se koko vaan käyttö.

:laughing:

Mitä teit noina päivinä? Niitä, kun varmaan tulee meille kaikille monta vielä eteen?

Omiani; en normaalistikaan olisi lasi ködessä tähän aikaan, mutta nyt janottaa. Koko ajan oltava vissypullo lähellä. Joku mainitsi inkiväöriveden, se auttaisi tulehduksiinkin…

Wisefool sen sanoi. Krapulaa en ole tajunnut, koska olen sitä väsymystä ja kiukutusta ja rasvan ja sokerinhimoa swlitellyt työ- ja muu elämä stressillä. Mikä huomio! Lisäksi minua on aina pidetty touhukkaana ja tehokkaana mitä ilmeiseati muihin verrattuna olenkin. Silti kaikki ylimääräinen on jäänyt minultakin pois; kokaamiskokeilut, maalaaminen, piirtäminen mitä ennen tein. Olen uskonut stressin vieneen taiteenluomisen innon, mutta viinapiruhan se on. Väheksymättä oikeasti stressaavia asioita.

Nätsy: nuo äskettäiset jälkivieroitusoireenihan tulivat aivan puskista, enkä siis ollut varautunut niihin mitenkään. Siinä tönkköaivotilassa en sitten keksinyt muuta coping-keinoa, kuin rampata vähän väliä pienillä kävelylenkeillä - jättäen muuten lompakon kotiin! (Hui, kun mokomasta tulikin alaston olo! :smiley: )

Muutenhan olen pyrkinyt ohjelmoimaan aikatauluuni aktiviteetteja moneksi päiväksi etukäteen ajoittaen ne perinteisesti juotattavimpiin aikoihin iltapäivään. Vaikka keinotekoisesti aloittamani tapa onkin nyttemmin jäämässä pois, minua hymyilyttää edelleen, kuinka paljon pikkujänskää puuhaa sitä onkin pulpahdellut mieleen, kun on oikein keksimällä joutunut keksimään! Olen nauranut makeasti joillekin varsin arkisillekin minielämyksille, joita ei näköjään vain yksinkertaisesti ole tullut aiemmin kokeiltua. Minä esim. trimmautin partani ammattilaisella, hierotutin päänahkani, kävin smoothiebaarissa, söin sushiravintolassa, katsoin leffan iltapäivänäytöksessä, vierailin verotoimistossa stalkkaamassa tuttavieni tulot… Hahahaha!

En tiedä, kuulostaako konstini vähän hölmöltä, mutta ajatukset eivät ehkä ole hairahtuneet aivan yhtä kärkkäästi märehtimään alkoholin mielitekoa ja lähikaupan kutsuhuutoa, kun sovitulla kellonlyömällä on ollut tiedossa jotain jo ennalta lukkoonlyötyä ja himppusen verran kutkuttavaakin ohjelmaa.

Hyvää uutta vuotta Wisefool! Olen niin ylpeä meidän laskurin lukemista! Hyvä me!

Minua vaivaa jonkinlainen vapaasti ajelehtiva tyytymättömyys. Juomattomuus tuntuu luopumiselta. Tunnelma on odottava, ikäänkuin nykytila olisi väliaikainen, eläisi välivaihetta, olisi limbossa. Luontainen ystävällisyyteni on näinä aikoina turhan usein pakotettua. Sisuksissa ailahteleva ärtymys pysyy kätkettynä vain vaivoin. Joudun jatkuvasti muistuttamaan itseäni selvistelyn hyödyistä.

Oletan fiiliksen liittyvän tähän vaiheeseen riippuvuuden kanssa rimpuilua. Eikä tunnemaisemani ole edes kovin stabiili. Purankin tässä vain alakuloani sanoina tyhjyyteen, ei sen kummempaa.


Tänään olen päättänyt repiä mielihyvää Lämpömittarin ketjuunsa aikanaan jostakin kopsaamasta aikajanasta, jossa listataan elimistön toipumisen vaiheita pitkäaikaisesta alkoholin käytöstä. En ole viitsinyt perata esitettyjä lukuarvoja tai edes suorittaa faktojen tarkistusta: tyydyn vain metsästämään positiivisia näkökohtia.

Lämpömittari kirjoitti 13.8.2016

[b]8-12 hours after your last drink:
Hangovers begin and can last for more than a day

First 6 to 9 days after your last drink:
Extreme dehydration that can cause headaches and constipation (Drink LOTS of water to combat this)
Flu-like symptoms
Higher levels of anxiety and depression (talk to your doc if you’re on meds for this)
May smell funny
Extreme fatigue
You may start having drinking dreams

2 weeks after your last drink:
Better hydrated skin
Dandruff, eczema and acne will be on their way out
Improved sleep: you’ll wake up feeling rested
Improved digestion
Improved liver function — without alcohol toxins, your liver can begin strengthening your immune system and help cuts and bruises heal more quickly

3 weeks after your last drink:
Liver enzymes and iron storage improve

4 weeks after your last drink:
Moods, anxiety and depression will even out
Energy levels will return to normal

5 weeks after your last drink:
Liver fat decreases by 15%
Cholesterol decreases 5%
Glucose decreases by 16%
Weight decreases by 2%
Sleep increases by 10%
Wakefulness increases by 9.5%
Concentration increases by 18%
Work performance increases by 17%

60 days after your last drink:
Distractibility, confusion and irritability have disappeared

6 months after your last drink:
You’ll remember some of your bad behaviors
You’ll meet a particular commitment and realize in the past you would’ve screwed it up
You’ll hear the shadow of your own self saying some harsh thing or throwing a tantrum and you’ll realize you don’t do that anymore

5 years after your last drink:
Incredible cognitive gains
Close to a full restoration of normal brain functioning

7 years after your last drink:
Nearly complete neurological recovery[/b]