Olen siis raitistunut aikoinani kognitiivisessa päihdekuntoutuksessa ja myöhemmin ajauduin NA 12askeleen ryhmätoimintaan, johon uskoin ja jossa olin erittäin aktiivisena mukana. Toiminnassa toimivaa on säännöllisyys, mahdollisuus ystävystyä uusiin raittiisiin ihmisiin taaksejääneiden käyttäjien sijaan. Vahingollista, negatiivinen ja väärän syyllisyyden riivaama puhe, ihmisten vahingollinen itsesuggessio ja sisäisesti vaurioittava toiminta sekä järkyttävät traumatisoituneiden ihmisten ryhmä dissosisaatiot. Henkilökohtaisesti mielestäni ihmiset vaikuttavat rakentavan identiteettinsä addiktion varaan eikä kehity eteenpäin. Sekä iso osa ihmisistä vaikuttaa olevan todellisen tutkitun, tieteeseen tukeutuvaan ja psykologisen avun tarpeessa kuten itsekin olin mutta sain kehoitukseksi välttää psykoterapiaa. Kaikki vaikutti aluksi ryhmissä hienolta ja oli mukavaa useimmiten, aloitin kuitenkin kehoituksista huolimatta reilu vuoden raittiuden kohdalla psykoterapian jonka myötä aloin havahtua ryhmätoiminnan mielenvikaisuuteen ja vahingollisuuteen. Näinä aikoina, jo kolmannen vuoden terapiakuntoutumisen jälkeen olen toisinaan pohtinut josko olisi muitakin samankaltaisen kokemuksen omaavia ihmisiä ja olisi mukava kuulla heiltä näkemyksiä/kokemuksia. Onko teitä?
osittain olen kanssasi samaa mieltä: jos antaa viedä itseään kuin pässiä narusta eli jättäytyy
muiden ohjailtavaksi, käy kuten kuvaat.
toisaalta ei ohjelmassa noin kehoiteta tekemään, tai ei mielestäni.
jos kuitenkin on pelkkä pelinappula ja ohjelmoitavissa tulee jokaiselle ajattelevalle pettymys
jossakin kohtaa. eli täydellinen liikkeen tyrmäys.
totuus on minusta jossain tuossa ääripäiden välissä, kuten kaikissa muissakin elämän asioissa.
Havahtumiseen suositellaan yleensä kirjaa DA MELLO - HAVAHTUMINEN itse olen ollut tyytyväisempi NA-ryhmiin, kuin AA-ryhmiin. NA ssa on enemmän puhetta juuri senhetken fiiliksistä,ja ajatuksista ja meiningistä yleensä…Kun taas AA puolella menee vanhojen miesten ohjelma ja jumalaviisasteluun puheenvuorot
Tulin tuossa pohtineeksi että on kait se NA- parempi kuin asua kadulla ja narkata. Vähän niinkuin korvaushoito että pysyy inhimillisemmässä elämässä kiinni ei aiheuta niin paljon tuhoa ympärilleen ja näennäisesti on vapaa. Tosin löysin palstalta onnekseni muitakin raittiita ihmisiä jotka ovat selvinneet perin mainiosti ilman ryhmiä ja eheytyneet mielestäni terveellä tavalla. Tsädäm uusi päivä
Olen läpikäynyt pitkän psykoterapian. Nykyisin olen suht aktiivinen na-lainen. Otan ohjelmasta sen, minkä koen hyväksi. Idiotismit ryhmissä tai kirjallisuudessa jätän omaan arvoonsa.
Käyn na:ssa elämää varten, en elä na:ta varten.
Minua ei määräillä.
En siis koe samoja juttuja kuin keskustelun aloittaja. Ilmiö kiinnostaa kyllä. Mitä epätervettä na-ryhmissä on?
Aloitustekstissä mainittuja ilmiöitä, ne ovat epätervettä henkisesti ja emotionaalisesti. Haluatko jakaa mitkä asiat koet hyväksi ja otat “ohjelmasta” ? Jc
saitko, jace, pahoja vauroita noissa ryhmissä?
kun on niin, että jokin toimii toiselle ja jokin muu yhdelle.
harmi, jos et saanut niistä mitään ja hukkasit aikaasi. itselle nuo ryhmät ovat tosi tärkeitä ja ilman
en kai eläisikään enää.
ja en koe menettäneeni itseäni ryhmille, ihan päinvastoin.
Omasta mielestäni typerää on NA:ssa mustavalkoisuus ja oman itsen ylianalysointi.
Ja kenties se, että pidetään itseä jatkuvasti mielenvikaisina. Olen toki addikti mutten sen mielenvikaisempi kuin kukaan muukaan.
Ja sallin itselleni kaikenlaiset tunteet. En pelkää retkahtavani, jos suutun, kannan kaunaa tai teen jotain muuta ei-hyveellistä.
Tällä hetkellä saan elämääni paremmaksi ohjelman ja säännöllisten ryhmissä käyntien avulla.
Voi kuitenkin olla, että jossain vaiheessa homma alkaa ottaa kupoliin eikä pelitä enää.
Fundamentalisteja löytyy joka paikasta, myös na:sta. Pitää vain oppia seisomaan omilla jaloillaan ja ottaa ihmisistä se, mikä on hyvää.
kyseessä oli sairaan kaunis huumorin kukkanen
unohdin hymynaaman, olisikohan selkeyttänyt…
hell yeah, kaikki kevennys asian ympärillä on provosointia…
no pitää pysytellä pois, niin ei kunnon na-laiset kärsi liikaa hullujen jutuistani.
hyvästi siis jääkää…nyyh-.-.,-,mnnmödmscnmväqnwsvhepfhepfh1hfå23ffå§2f2§f§of§jvöb
Kyllä mä koin henkilökohtaisella tasolla vaurioituvani ja näin jälkikäteen myös oma toiminta oli niinä aikoina muita vahingoittavaa. Oirehdinta oli silminnähtävää kehollisesti ja pyykkisesti. Ongelma näyttää olevan haastava siitä syystä ettei suurimmalla osalla ole konkreettista tietoa traumoista ja niiden vaikutuksista ihmiseen niiden avautuessa hallitsemattomasti ja vääränlaisessa ympäristössä. Toinen asia on se että kyseisessä ohjelma ajattelun sisäistämisessä väistämättä tapahtuu ulkoisiin uskomuksiin perustuvaan sulautumista persoonaan joka tulee siis ulkopuolelta eikä itsestä. Addikti personoituminen. Pelkkä kieliasu useimmissa ohjelma teksteissä on sisäiselle puheelle vahingollista joka taas pidemmän päälle muovaa käsitystä itsestämme < Tuo on vain yksi esimerkki. Koko asia ja aihe on niin laaja eikä tosin yksin ole kyse na:sta vaan yleisesti kyseenalaisista yhteisöistä. Koin toki tarpeelliseksi aikani ryhmissä enkä itsekään tajunnut tapahtuvia asioita ennenkuin aloin tutkia itseäni ilmiöitä ja elämää terapian myötä. Sellainen objektiivinen ohjelman tutkiminen voisi avata monen ihmisen mielen ja maailman, tosin se tarvitsee tietoisen irtaantumisen ohjelmasta, perehtymistä muihin näkemyksiin, tutkimusta kehosta, psyykkeestä, näiden ilmiöistä, niiden ymmärtämistä sekä emotionaalista tuntemusta. Suurimmalla osalla vaikuttaa olevan suuria puutteita yllämainituissa kyvyissä joka varmasti onkin syynä ohjelmaan turvautumiseen, näinhän toimin alussa aikoinaan itsekin.
Mainio sivu lyhyitä usean teorian/näkemyksen briiffi koskien sisäistä oppimista.
Tämä on siis yksi esimerkki mitä mielestäni kannattaa lähteä tutkiskelemaan. Mitä siinä häviää?
Yleensäkin ohjelman kyseenalaistaminen, mistä sitä voi olla varma jollei asiaa tutki ja kyseenalaista, sehän sitä suurinta luottamusta on. Ai niin ohjelmassa olikin että sitä ei saa kyseenalaistaa…hmm
Sen minulle on elämä opettanut, että aina kun jostain asiasta sanotaan että tätä ei pidä kyseenalaistaa, eikä tästä keskustella vaan otetaan tai jätetään, niin varoituskellot alkavat soimaan.
Asenne on toki tuttu monesta yhteydestä. Viimeksi taisin eksyä yhteen markkinointitilaisuuteen jossa jossa alkukehumisten jälkeen suoraan sanottiin että jatketaan niiden kanssa jotka ovat päätöksensä tehneet ja haluavat tässä (maailman parhaassa ja taivaallisessa ja vertaansa vailla olevassa) bisneksessä mukana olla -ja muut voivatkin sitten ottaa takkinsa ja lähteä kotiin.
Se hyöty elämänkokemuksesta oli siinäkin tilanteessa että otin takkini enkä jäänyt katselemaan mihin kohtaan sopimusta nimi pitäisi laittaa…
Hieman myöhästyneet tervetuliastoivotukset Jacelle! Ketjusi puhuttelee, koska minulla on eri ryhmistä kokemusta ja tulin siihen lopputulokseen, että niihin kannattaa tutustua ja alkuaikoina käydäkin sisällön laadusta liikaa piittaamatta koska ne tukevat päihteetöntä viikkorytmiä. Tai niiden ainakin pitäisi…
Itse en viihtynyt missään ryhmässä pitempiä aikoja. Juuri niiden ainekeskeisyyden ja kaavamaisuuden takia. NA: ta en tunne, sen sijaan kyllä melko hyvinkin täkäläisen narkkiksiin painottuvan sekaryhmän jossa olin vajaan vuoden. Kaikista ryhmistä paras, vaikka minulle alkkiksena uutta maastoa. Organisaatio on mielenkiintoinen ja koska mulla on sekä “harrastuksena” että sydämenasiananikin erilaisiin konsepteihin tutustuminen, pidin ovia auki. Tarkoittaa sitä, että olen tietynlaisena free-lancerina heidän informaatiotilaisuuksissa puhujana käytettävissä jos tarvetta ilmenee. Ylihuomenna taas!
Kyseenalaistamiseen ja havahtumiseen pari ajatusta. Mielestäni kaikkeen uuteen kannattaa tutustua neutraalisti ja muodostaa vaikkapa itseapuryhmistä mielipide muutaman käyntikerran jälkeen. Jos sitten tuntuu siltä ettei natsaa millään tasolla, parempi nostaa kytkintä. Ovet kun ovat siitä kivoja että niistä pääsee molempiin suuntiin!
Pitäen kuitenkin mielessään ettei yksi ryhmä tai yksi ryhmän guru ole koko konseptista vastuussa eikä ainoa vaihtoehto. Paikkakunnasta riippuen tilanne tietystikin vaihtelee.
Tsemppiä ja pysy linjoilla!
“andante”
Ihan mielenkiinnosta haluatko kertoa mistä puhut näissä informaatio tilaisuuksissa?
Kyllä mä olen samaa mieltä että oli mikä tahansa yhteisö jossa on jatkuvuutta ja tukee elämän rytmitystä on aluksi hyvä mutta “aatteellisissa” yhteisöissä on riskinsä jäädä ryvettymään noidankehään. En tiedä guruista tai muista olen ottanut ainoastaan kantaa kyseisiin na- ryhmätoiminnassa näkyviin ilmiöihin (eri kaupungeissa ja eri ryhmissä) sekä niiden vahingollisuuteen. Näihin olen perehtynyt ja tutkinut jo useamman vuoden yleisellä sekä myös läpi käynyt henkilökohtaisella tasolla.
Hulluimmaksi koen yhteiskunnan läyhät asenteet päihdekuntoutuksesta, kuka tahansa voi alkaa omaan kokemukseensa nojaten päihdetyöntekijäksi eikä suomessa vaadita välttämättömyytenä lääketiteen koulutusta hoitoympäristöissä. Aivan hullua mutta tuossa voidaan nähdä ettei aktiivista päihdeongelmaa nähdä vielä todellisena hoidettavana sairautena tai ymmärretä pääsääntöisiä päihdeongelman syitä.
