Millaista porukkaa myllyhoitoon ja minnesotahoitoon ohjatuuu? Itse kykenen olemaan juomatta 5-6 k. Ei tippakaan. Nytkään ei ole tehnyt mieli kertaakaan. Viimeksi join heinäkuussa. Muutamana iltana puolisen pulloa viinaa. Käyn töissä. Olisiko minulle tehokkaampaa psykoterapia? Onko myllyhoito itse asiassa pidemmän kaavan katkaisupaikka vai todellinen muutosten mekka? Joutuisin itse maksamaan sen yli 5 t€. Sekin vielä mietityttää. Pahimmat ajat ajoituivat -90 -luvulle.Toki vuosi siten tammikuussa oli paha tilanne. Jouduin jopa sairaalaan juomiseni takia. Joten riipuvuus on olemassa. Ongelmat alkoivat viimevuosikymmenen alussa. Avioero ja työtömys (lama). 
Kyllä se on juuri sinunlaisellesi alkoholistille.
Rappioalkoholisteja he eivät edes hoida.
Tämänpäivän alkoholisti tulee työelämästä
Ihan hyvä viesti yhteiskunnalle:
“Se, että noin 90% kaikista alkoholeisteista on kuitenkin työelämässä olevia ja perheellisiä on se juttu, johon hoito pitäisi suunnata. Kyllähän heille syntyy motivaatio vielä, ja unohdetaan niiden n. 10%:n rappioalkoholistin hoito alkoholismina.”
Tuollaisesta asetelmasta on kysymys tässä ajassa.
Itse olen tehnyt sijoituksen tulevaisuuteen. Se on tullut jo satakertaisesti takaisin!
Joten rohkeutta matkaan! Sinun kaltaisiasi on mukana paljon.
Vielä kysyisin itse myllyhoidosta, niiltä, jotka sen ovat käyneet läpi. Kuínka yksilöllistä hoitoa siellä voi saada? Vai- keskittyykö se lähestulkoon AA -toimintaan? Esim. jos itse kokisin olevani psykoterpiankin tapeessa. Voiko siellä saada sellaista?
Mikä on todennäköisyys (vai onko sitä, kannataako edes miettiä), että hoidosta on hyötyä minulle pidemmäksikin aikaa? Onko se yksilöllistä vai onko hyvin todennäköistä, että sieltä apua saan joka tapauksessa ja toivun sisäisestä tuskastani. Juuri tämä sisäinen tuskani on päällimmäisenä elämääni häiritsemässä. En osaa nauttia elämästä. En osaa rentoutua. Elämäni on suorittamisa ei elämistä! Viinan himoa en ole tuntenut aikoihin, 5 kuukauteen. Nämä minun pitkät juomatomat kaudet ovat tehneet hyvää. Käytän kylläkin mielialalääkkeitä, jotta oloni olisi helpompaa. Paraneko sielä sisäisestä tuskastaan? Ettei tarvitsisi syödä enää lääkkeitä.
Ovatko asiakkaat juuri lopettaneet juomisen tuskissaan hakevat apua, vai onko työnanantaja “pakottanut” hoitoon? Tai ihminn itse on päättänyt, että nyt on sopiva aika toipua.
Voi olla,että mietin liikaa näitä kysymyksiäni. Asia vain on nyt niin kiinnotava j akuutti jollain tavalla. Ehdin vielä nauttia elämästäni, mutta se vaatii joitain muutosta ja aika isoa sellaista vaatiikin.
Minä vastaa Lapuan Minnesota-hoidon käyneenä. (Pohjana sama Minnesota-hoitomalli.)
Hoito keskittyy hoitamaan alkoholismia sairautena. Hoitoon kuuluvat terapiat, luennot, lääkäripalvelut, jne.
Lääkärintarkastuksessa tulee ilmi erityistarpeesi, voit myös puhua asioista henkilökohtaisesti terapeuttien kanssa.
Hoidosta tulee olemaan suuri hyöty koko loppuelämällesi.
Oman kokemukseni kertoo asenteeni elämään muuttuneen kokonaisuudessaan. Elän tänään hyvin laadukasta ja onnellista elämää, täysin ilman “sisäisiä tuskia”. Olen tasapainoinen kokonaisuus.
Minullakin oli mielialalääkitys hoitoon mennessäni, mutta sekin lääkitys jäi. Ja mihin sitä onnellinen, iloinen, elämää pursuava kaveri tarvitsisikaan?
Asiakkaat ovat suurelta osin työssäkäyviä, perheellisiä ihmisiä, jotka ovat joutuneet kokemaan päihdekäytön nurjanpuolen elämässään. Eli juominen ei ole ollut enään mukavaa, vaan asian lieveilmiöt ovat tulleet hyvin epämukaviksi.
Osa hoitoon tulevista saapuu oman motivaation turvin, osa perheiden, ystävien tai työnantajan ohjaamina.
Tuolla ei ole kuitenkaan merkitystä, sillä motivaatio itsensä hoitamiseen synttyy joka tapauksessa hoidon aikana.
Suosittelen omien hyvien kokemusten pohjalta! RauniO
Tuohon vielä vähän lisää laatusanoja ja “mittari” elämänlaatuun on valmis. 
Aloitin aikani kuluksi lueskelemaan taas näitä teidän hyviä juttujanne, ja muutenkin tekee hyvää vaihtaa ajatuksia muidenkin,kun oman miekkosen kanssa ja kun puhuitte tuosta AA.sta,oli pakko tulla tähän väliin sanomaan pari pientä,mutta niin veettävää asiaa 
(sori et häiritsen nyt näin toisen ketjua 
)
Tuntuu hyvältä lukea ihmisten “selviytymistarinoita”,varsinkin kun itse on siellä pohjalla oltu! terapeuttista suorastaan 
Siis - oon raitis alkoholisti,siitä ei pääse yli ei ympäri Nyt yli neljä vuotta saanut kyllä olla niiiiiiin ikionnellinen raittiista elämästäni,ja ihanasta kanssani raitistuneesta puolisostani
Noh,asiaan.
90-luvulla olin aivan aallonpohjassa,ja kolhin itteeni kiviin totaalisesti!!! kittailin joka toinen pvä 2-3 pulloa viiniä,ja siis niin kauan yleensä,että muisti meni - join siis ainoastaan humaltuakseni 
Yksin yleensä,ja kotona).
Kerran sitten,kun olin “siinä” vaiheessa känniä, että surkuttelin ja voivottelin elämääni,ja manasin,ettei tää oo mistään kotosin,ja itketti kaikki ja v****i sun muuta, eikä ollut enää ketään kamua,kelle oisin sopertanu kännisen murheita, otin ja etsin luettelosta lähimmän AA.n kokouspaikan,ja soitin sinne…tiesin,että silloin kokousiltana sinne voi soittaa,aina on joku vastaamassa.
(tämän kuulin tuttavavaltani).
No - sieltä vastas naisääni,jolle ITKIEN kerroin,että haluan eroon tästä juomisesta,ja että en jaksa enää!!!
Olin totaalisesti loppu.
nainen kyseli,kuinka paljon,ja kuinka usein otan,ja tunnustin ihan kaikki enkä kaunistellut tippaakaan. Kerroin että liikaa ja liian usein,ja että töidenkään teosta ei tuu mitään,jne.jne…
Silloin tää nainen totes mulle vaan kylmän rauhallisesti sieltä luurista,että “et sä mikään alkoholisti oo,et ei sun tarvii AA.han tulla!”
Voitte taatusti arvata,mikä oli mieliala sen puhelun jälkeen!! Silloin tuntui,että helvetti! - en kelpaa enää minnekään enkä pääse saamaan edes apuakaan…kaikki kaatui päälle!
(siitä yöstä tuli sairaalakeikka,em. syistä,ikävä kyllä,mutta selvisin siitäkin).
Olin sittemmin yhteydessä pariin AA-paikkaan,jonne kerroin tän moukkamaisen kohteluni.Olivat todella aivan kauhuissaan,miten ihmistä voidaan näin kohdella. Siellä kysyttiin tämän naisen nimi,ja missä hän “vaikuttaa”.kerroin,ja niinpä hän sai lopullisen porttikiellon siihen ryhmään!!! 
(Paljonpa lohdutti,kun oli ensin lähteä henki! )
Aloitin itse onneksi vähän vähentämään juomistani,ja pystyin käymään jo töissäkin,mutta liikaa,liikaa join siltikin edelleen…mihinkäs koira karvoistaan…
Olin päässyt jo edellisen “tyrmäyksen” yli,ja olin muuttanut paikkakuntaakin.
menin siellä kerran sitten yhteen AA-ryhmään,jossa toivotettiin tervetulleeksi,ja tuntui tosi hyvältä
------------Siihen saakka,kunnes pöytään istui ex-anoppini veli!!! Tunsimme toisemme tosi hyvin,enkä todellakaan pystynyt puhumaan sanaakaan siellä.
Tietäen tämän suvun juoruamisvimman,se käynti jäikin sitten ekaksi ja vipaksi käynniksi!
Kyllä osas olla mulla huonoa tuuria noiden AA-ryhmien kanssa…
Teki mieli vaan tulla kertomaan nää tapahtumat,kun ne ei tuolta muistoista koskaan vissiin katoa
Näinkin VOI käydä,kun oikein huono tuuri iskee
Nyt se naurattaa,mutta eipä silloin…(hups! - tulipa pitkälti tekstiä )
Tsemppiä,peukkuja, ja raitista uutta vuotta kaikille sinnittelijöille,ja onnellista vuotta tietenkin kaikille,jotka ovat jo saaneet aarteen,eli raittiuden elämäänsä
- aliina
Tuossa yllä on pari lohkaisua jotka eivät toimi. (Siis vaikka olisivatkin tapahtuneet.)
Yksi. Alkoholismisairaudessa ei ole merkitystä kuinka paljon juomme tai kuinka usein juomme.
Alkoholismi sairautena operoi mielemme alueella. Sitä joko ollaan varustettu poikkeavalla biokemialla taviksiin verrattuna tai sitten ei. Juomalla ei tulla alkoholisteiksi. Juomalla ainoastaa aktivoidaan tämä sairaus.
Se voidaan aktivoida myös PKV-lääkkeillä tai huumausaineilla.
Kaksi. AA ei erota ketään, Kolmas Perínne. Ei siis anna porttikieltoja sairaille jäsenilleen, vaan takaa toipumisympäristön kaikille, sairautemme jokaisessa vaiheessa.
Mihinkähän ryhmään minut lokeroisit?
Hyvä, että opiskelet tunnollisesti.
Lupaan, että kantasi asiaan tulee muuttumaan, kunhan alat tutkia geeniperimääsi.
Lyödäänkö vetoa, että suomalainen alkoholisti on GABRA2 tai ADH4 geenin kantaja?
Geenejä ei muuten hankita juomalla.
Mutta älä tänäänkään menetä niitä kallisarvoisia ja ihania yöuniasi minun höpinöitteni vuoksi.
Mutta palatakseni tuohon alkuperäiseen otsikkoon, Myllyhoitoon.
Se on suuri mahdollisuus muutokseen. Suosittelen sydämestäni!
Siksipä halusin lyödä vetoa suomalaisen alkoholistin nimissä.
Sinun henkilökohtaisia riippuvuuksia ja sairauksia en tunne.
Luettelin vain kaksi geeniä, jotka takuuvarmasti löytyvät suomalaisilta alkoholisteilta.
Tässä lainaus tutkimuksesta:
Alkoholismiin johtavia perintötekijöitä on pystytty todentamaan sitä mukaa kuin geenitutkimus on edistynyt. Tunnetuimmat alkoholismia aiheuttavat poikkeamat ovat geeneissä GABRA2 ja ADH4. Mitä sitten ovat nämä ”alkoholismigeenit”, mikä on näiden geenien tehtävä ja ennen kaikkea, miten geeninpoikkeaman omaavat ihmiset kokevat päihteen verrattuna ns. normaaligeenien omaaviin?
GABRA2 geenin mutaation johdosta alkoholin vaikutus aivoissa on voimakkaampaa, jolloin tunneperäinen ”koukkuun” jääminen syntyy nopeasti. Ei ole merkitystä otetaanko ensihumala 12- vai 50-vuotiaana, rakastumisen tunne päihteeseen alkaa ohjaamaan elämää.
Geenissä ADH4 oleva poikkeama aiheuttaa normaalia paremman alkoholin sietokyvyn. Tämä mahdollistaa suuremmat annokset päihteitä ”kontrollia menettämättä”.
Alkoholismin perinnöllisyyttä on tutkittu jo vuosikymmeniä, mutta vasta nyt on saatu aikaan näkyviä tuloksia. Tutkimukset jotka johtivat GABRA2:n ja ADH4:n löytöön kestivät yli 10v ja niissä tutkittiin yli 12000 ihmistä. Nyt tiedetään, että ”alkoholismigeenejä” on useita eikä vain muutama. Geenit sinänsä eivät sairastuta ja muuta ihmisen kohtaloa vaan toimivat ikään kuin ”resepteinä” keskushermoston rakentumisessa. Geenien tehtävänä on antaa koodit solukon rakentumiselle ja niiden pitää myös vastata evoluutiollisiin haasteisiin, jotta ihminen tai kasvi pysyisi hengissä siinä ympäristössä missä se elää. Geenien luenta tai toiminto voi muuttua ympäristön vaikutuksesta, vaikka itse DNA-rakenne ei muuttuisi. Puhumme myös ns. epigenetiikasta.
Ihminen saa perimässään ehdottomia (norm. esim. 5 sormea/käsi) geenejä, mutta myös geneettisyyttä joka joustaa ympäristö/perintötekijöiden mukaan. Kun tarkastellaan alkoholismiin johtavia geenejä voimme todeta, että valmiit, perityt geenipoikkeamat muokkaavat aivojemme hermosolurakenteita siten, että ne ovat valmiit vastaanottamaan päihteen vaikutukset ”sinne kuuluvina”. Eli emme peri ainoastaan vanhempiemme ja isovanhempiemme ulkoisia piirteitä vaan myös sisäisiä rakenteita (mm. sisäelinten koko ja toiminta).
Milloin sitten voi määritellä, että ihminen on kemiallisesti riippuvainen? Onko ihmisiä, jotka ovat syntyjään alkoholisteja vai tullaanko alkoholisteiksi vain juomalla viinaa? Tähän voisi vastata, että voimakkaimmankin geneettisen alttiustason toteamiseksi tarvitaan aina myös päihdettä. Millään muulla tavalla ei henkilö eroa ns. normaali ihmisestä, mutta päihteitä saadessaan hänellä puhkeaa ennemmin tai myöhemmin krooninen sairaus. Kroonisista päihderiippuvaisista n. 70% on kokenut voimakasta mielihyvää jo ensimmäisistä juomiskerroista lähtien. Heillä on myös lähes poikkeuksetta lähisukulaisissa alkoholisteja ja voidaankin todeta, että jo alkujaan voimakkaan päihteistä koetun tunne-elämyksen takana on valmiiksi päihteille ehdollistunut hermosto. Ei ole harvinaista, että kroonisilla alkoholisteilla on ollut turvattu, hyvä lapsuus ja sosiaalinen asema yhteiskunnan hierarkiassa. Sairaus ei siis katso, kehen se iskee. Yksi sairauden oireista, sosiaalisen aseman huononeminen, on monasti seurausta päihteiden käytöstä.
Alkoholismin geneettinen periytyvyys on voimakkaampaa kuin skitsofrenian tai diabeteksen, mutta useat tahot pitävät sairautta perusteettomasti ”selkärangattomuutena” tai mielenterveydellisenä ongelmana. Suunnilleen joka 10. suomalainen sairastuu päihteiden käytön alettua, halusi hän sitä tai ei ja toiset 10% ovat riskiryhmässä sairastua. Lopuilla 80%:lla on ”vaikeuksia” saavuttaa hermostollinen tila, missä juominen on muuttunut pakonomaiseksi.
Päihderiippuvaisen hermoston kyky sietää ja tarvita etanolia on ylittänyt kroonisen rajan, jota myös ”veteen piirretyksi viivaksi” kutsutaan. Rajan ylitettyään henkilöllä ei ole koskaan paluuta ns. sosiaaliseen, kontrollissa pysyvään juomiseen. Juominen on silloin alkoholistista, jota leimaa oman tilan kieltäminen ja salailu. Kyky kontrolloida päihteenkäytön määrää, aikaa tai paikkaa on huonontunut tai jopa kadonnut kokonaan. Alkoholismi tuottaa aina sairauden oireiden mukaista käyttäytymistä, ei tietynlaisia ihmisiä. Hyvän raittiuden saavuttanut henkilö ei erotu muista ihmisistä muuten kuin elämän kokemuksillaan.
.
Mihinkähän ryhmään minut lokeroisit?
Tämä jäi vaivaamaan, mikä on se minun lokeroni. Koska kuulun täysivaltaisena AA:han, osaan nauraa AA:lle, saan vapaasti arvostella ja ottaa kantaa AA-asioihin, minulla on Jumala, en kerro juomistarinaa vaan puhun toipumisestani ja AA-toipumisohjelman tarjoamasta mahdollisuudesta, jonka olen ihan itse toipuneena alkoholistina saanut kokea.
Siis mihin kuulun?
Omakokemus. Kyllä se piru on progressiivinen!
"Eräs mun koulukaveri on muuten duunissa tuollaisessa alkkisten ja kodittomien yömajassa, jonka kertomusten myötä tuli perspektiiviä tähän. "
Muista hyvä ihminen se, että rappioalkoholisti, eli pultsari ei välttämättä sairasta alkoholismia.
Ilmeisen usein kyseessä on protestijuoja, joka on heittäytynyt yhteiskunnan ulkopuolelle.
Minullakin on AA-ystävä, joka ylläpitää Kontiolahdella tuollaista hoitolaa.
Nämä ihmiset eivät voi toipua alkoholismista, koska heillä ei ole sitä sairautena.
Kysymys on aivan muista asioista. 
Lisäksi selvitä mitkä ovat erot:
-1 lk alkoholismilla
-2 lk alkoholismilla
ÄÄH,meni viesti taivaan tuuliin…ei ku uusiksi…
Tuntuipa tosi kivalta,kun rauniO suorastaan epäili mun valehdelleen nuo asiat!!
Hiuksia en ehtinyt todellakaan silloin, enkä jaksa nytkään halkoa,mutta sillä,olenko alkoholisti vai en,kunkin mielestä,pääasia on raittius tänään! Tuo sun alkoholismiselvitys oli ihan turha mielestäni…
itsehän itseni tunnen,ja silloin hädissäni soitin apua,kun tunsin, että en selviä enää tästä…(kiitos Red Cat myötäelämisestäsi!)
ottaa vaan pattiin,kun olin niin mielissäni,kun löysin tämän foorumin, Tulin itseni takia,ja myös tsemppaamaan muita,mutta eipä tunnu oikein viihtyisältä paikalta enää, ja täältä tulee samantyylistä torjuntaa vastaan.
RauniO,huomaatko,tuolla sun suluissa olevalla pienellä lauseella olisit voinut ajaa jonkun hädässä olevan TODELLA juomaan???
En kai mä nyt itse ollut kattomassa,kun akka sai häädön AA.staan,vaan kuulin sen REHELLISELTÄ raittiilta tuttavaltani,joka oli ahkera siellä kävijä, Myös kahden kauempana sijaitsevan ryhmän kanssa juttelin tästä,ja niin mulle SANOTTIIN,että nainen EI ole enää tervetullut “omaansa” ryhmään!
Voi paskan marjat,minkähän takia mä tässä selitän ja selittelen…tuo oli totuus,ja täällä se sisäpiiri pyörii vaan…kiitos kovasti vaan epäilyistäsi rauniO,ja oikein hyvää uutta vuotta!!
Taisi tää uuden foorumin löytäminen olla sittenkin vikatikki…ja se,että menin vieläpä kirjottelemaan tänne…
- aliina
Itseasiassa se ei ollut epäilys sinua kohtaan, vaan minä kun tiedän miten suomalainen AA voi sairaimmillaan toimia, niin tuo kertomus vain todistaa, että epäilykseni ovat oikeita.
Ymmärrystä hyvä ystävä!
Olen toiminut ihan oikeassa AA:ssa Suomen ulkopuolella ja tiedän mikä on pelinhenki AA-maailmassa.
Suomalaiset eivät yleisesti tunnusta AA:n kolmea Perintöä, vaan toimitaan yhden varassa.
Auf Wikipedia
Tyypin I alkoholismi
Tyypin I alkoholismissa aivojen mielihyväkeskuksen dopamiinijärjestelmän toiminta näyttää alentuneen. Tämä on alkoholismin muoto joka alkaa aikuisiällä ja johon liittyy ahdistuneisuutta ja vuorottelevia juomaputkia sekä ajoittaista pyrkimystä raittiuteen. Tähän ryhmään näyttäisi kuuluvan noin 80% alkoholisteista. Heillä näyttäisi olevan myös vähemmän dopamiinin sitoutumispaikkoja kuin terveillä verrokeilla.
Tyypin II alkoholismi
Tyypin 2 alkoholisteilla joka on useimmin alkoholismin nuoruusiällä alkava muoto, liittyy usein muun muassa impulssikontrollin häiriöitä. Näillä alkoholisteilla ei ole usein todettu esimerkiksi dopamiinin puutetta, vaan häiriö liittyy todennäköisesti johonkin toiseen aivojen välittäjäainesysteemiin, kuten serotonenergiseen järjestelmään. Tyypin 2 alkoholismilla näyttää olevan yhteys muun muassa elämyshakuisuuteen ja asosiaaliseen persoonallisuuteen johon liittyy usein muun muassa väkivaltaista käyttäytymistä ja perheväkivaltaa (erityisesti siihen liittyy humalassa tapahtuvat aggressiiviset toiminnot). Siihen liittyy usein voimakas impulsiivisuus, aggressiivisuus ja antisosiaalisuus. Rikollisuuteen ja väkivaltaisuuteen kytkeytyvä 2-tyypin alkoholismi muodostaa noin 15–20 prosenttia alkoholismista. Tyypin 2 alkoholismissa näyttää olevan ainakin alttiuden periytyvyyttä. Tyypin II alkoholismi on tyyppi jota muun muassa tunnettu raittiusvalistuskirja “Turmiolan Tommi” kuvaa miesmuotoisena, II tyypin alkoholismia. Sitä esiintyy kuitenkin enenevässä määrin myös naisilla.
Ps. Huomaatkos? Opettelin Jouluna kuvittamaan juttujani.
Kiitos Red Cat selvennyksestä!
oon sen verran kolunnut näitä edesmenneitä tapahtumia raitistumiseni jälkeen,että jos joku näyttää hiukankaan niitä epäilevän,nousee niskavillat pystyyn,ja loukkaannun tosi herkästi Olipa hyvä,että asia nyt selveni…sitä on vaan joskus herkällä päällä (me naiset)
itse en oikeasti olis KOSKAAN,en kuuna päivänä uskonut,että juomisen jätän,oli se senverran vielä hyvää,mutta olin törmännyt tulevaan aviomieheeni,ja koska kummallekin maistui,niin kaikkein pahimman yhteenoton jälkeen tein selväksi,että joko tai!
Onneksi mies valitsi minut Oikeastaan oon päässyt ihan “luvattoman” helposti alkoholikoukusta,kun ajattelee,että join vajaa 30v, josta lopuksi sitten kymmenisen vuotta todella niin,että kumma että oon tässä vielä kirjoittelemassa.
Nyt kun lukee noita pahimpia koukussa rimpuilevien juttuja,tekis mieli mennä repimään jokaista tukasta sieltä montusta ja karjua naama punaisena,et “herää PAHVI”!!! Nyt on se vaihe näköjään menossa,että kunpa kunpa,kunpa pystyis auttamaan jotain,edes yhtä ihmistä yrittämään raittiutta,mutta silloiset “ystävät” jäivät tottakai pois,kun huomasivat,miten “kunnollinen” musta oli tullu!
(tää oli yhen ent. ystäväni veetuilua,kun tajus,etten enää juo!) “et sä nyt enää sit ees käy,etkä tunnekaan,kun susta on tullu niiiiin kunnollinen”! Tuo lause mua naurattaa edelleen…
No niin,mars maate,ja huomenna kirkassilmäisenä ylös Hyviä öitä teille kaikille!