Seuraava teksti on lähinnä ittelle tarkotettu terapiaksi ja muistutukseksi, mutta ajattelin jakaa sen täällä kun tämmösen foorumin kerran löysin.
Lisää tekstiä kirjoittelen ja ehkä myös julkasen, mutta on tällä hetkellä paljon muutakin ajateltavaa, ni takeita en anna.
Päähenkilöinä toimii minä, avovaimo (se päihdeongelmainen) ja poika/poju, joka on alle 4 vee.
Maanantaina hän ei ollut kotona kun tulimme pojan kanssa tarhasta ja isäni luota käymästä. Soitin hänelle, mutta vastauksena sain tekstiviestin. Oletan, ettei hän halunnut keskustella, koska tunnistaisin äänestä jos hän on nauttinut alkoholia. Soitti kuitenkin myöhemmin kun en viesteihin vastannut. En osaa sanoa oliko humalassa. Yöksi ei tullut kotiin.
Tiistaina hän tuli töistä ja pyysi minua hakemaan pojan tarhasta. Raskaasta työpäivästä valittaen hän humaltui illan mittaan, vaikka missään vaiheessa en huomannut hänellä olevan alkoholia esillä. Hän kävi naapurin ja hänen lapsien kanssa saunassa, myös poju oli mukana. Tällä välin minä tutkin tavanomaiset “viinapiilot” ja löysin tyhjiä viinilaatikoita ja uutena asiana hän oli keksinyt laittaa muumilimupulloon viininsä (tämä löytyi repusta joka oli avonaisena sohvalla ja pojan ulottuvilla). Koko tiistainkaan juomiseen en puuttunut tai sanonut mitään edes siinä vaiheessa kun poikaa nukuttaessa kuulen pojan puhuvan muumilimpparista. Naapuri lähti meiltä n. klo 22 ja akka oli sammunut/mennyt nukkumaan tämän jälkeen.
Tänään keskiviikkona töistä tultuaan hän jälleen valitteli työpäivästä, “Nyt maistuisi…”, ja lause jäi kesken. Itse olin koko päivän hoitanut tarvittavia papereita uutta asuntoa varten ja tarkoitus oli mennä töihin käymään tulostamaan palkkakuittia ja muita papereita. Ennen lähtöäni pyysin häneltä yhtä asiaa… Voisiko hän olla sen aikaa ainakin juomatta, kun käyn hoitamassa kyseiset hommat?! Hieman hermostuneesti hän vastasi kyllä. Kuitenkin palattuani huomaan, että hän on jotain nauttinut. Kysyn häneltä onko nauttinut alkoholia ja vastaus on kielteinen. Kävelen suoraan hänen vaatekaapilleen ja kas kummaa… Kahvimuki jossa on viiniä löytyy ensimmäisenä hyllyltä. Kerron olevani pettynyt häneen kun ei voinut edes sitä 1,5 tuntia olla juomatta, jotta saan hoidettua asioita. Tästä hän suuttuu ja alkaa haastaa riitaa. Itse peräännyin ja soitin äidilleni, joka neuvoi soittamaan sosiaalipäivystykseen. Kun aloin etsimään numeroa netistä ja näppäilemään kännykkään sitä, niin hän veti “pelko-kortin” esiin ja alkoi pakkaamaan tavaroitaan. Sanoi pelkäävänsä, että käyn hänen kimppuunsa ja hänen on lähdettävä karkuun. Tätä “pelko-korttia” hän on käyttänyt aina kun on halunnut ryypätä ja mä olen asiasta valittanut. Tällä kerralla hän taisi käyttää tuota syytä vain koska tajusi, että tänne saattaa oikeasti tulla joku tarkistamaan tilanteen, jolloin hänen humalatilastaan jäisi merkintä viranomaisten papereihin.
----Yllä oleva on lastensuojelulle lähettämäni kirje, jota muokkasin hieman… Nimet pois ym. -----
Torstaina soitteli ja sanoi olevansa kuumeessa ja tulevansa kohta kotiin… Vartin päästä soitti ja sanoi jäävänsä kaverilleen lepäämään, olisko ollut juotavaa jäljellä edellis päivästä?
Seuraavat la-ti olen itse ollut töissä, joten hänellä on ollut aikaa ryypiskellä klo 20 lähtien joka ilta ilman kiinnijäämisen riskiä. Ke ja to Olen itse nukahtanut aikaisin, nukuttaessani poikaa. To-pe yönä heräsin kuitenkin klo 01 ja kävin katsomassa olohuoneessa. Akka istuu kahvimuki kädessä, ilmassa haisee viinalta ja silmät seisoo päässä. Heittäydyin tyhmäksi ja ihmettelin “Mikä hajuvesi täällä haisee?”. Syyllinen kuulemma oli täidenpoistoaine, jota oli laittanut hiuksiinsa. Kahvikuppiin ja sen sisältöön en jaksanut edes puuttua, koska viiniä siellä oli. Hän kyllä on vienyt aika pitkälle salailu yritykset juomisensa kanssa, sillä ittellä ei ois tullu mieleen laittaa näön vuoksi myös lusikkaa kuppiin ja sekotella sitä kuin siinä olisi kaakaota tms. (Tässä vaiheessa katsoin paremmaksi poistua, koska ei meinannut pokka enää pitää).
Pe hän oli iltavuorossa duunissa ja heti ysin jälkeen kun häneltä vuoro oli loppunut, tuli viesti että meni pizzalle kavereiden kanssa. Nyt kello puskee puolta yötä ja pizza tuntuu maistuvan vielä. Hyvä niin, kunhan maistuis aamuun asti jossain muualla ja mieluummin pitkälle huomiseen iltapäivään. Lisäys: klo 02 kävi pyörähtää (ite leikin nukkuvaa) ja ilmeisesti täiainetta laittamassa kun alko kämppä haisee. Lähti melkein heti ulos, ilmeisesti naapuriin. Tais hakee piilopullonsa.
Päivällä mulla oli tapaaminen lastensuojelun naisten kanssa. Siellä selvisi, että akka on kertonut mun pahoinpitelevän poikaa!!! Oli unohtanut kertoa, että itsekkin on käyttänyt luunappeja kasvatuskeinona. Tää keino me ollaan lopetettu, koska poika alko matkimaan. Olihan tuo väittänyt mun tukistavankin… Kerran tai kaks oon ainakin uhkaillut, mutta kyllä tää on tuon naispaholaisen keinona ollut! Mun syyksi kuitenkin laitetaan, prkl.
Lauantaille hän on sopinut duunikaverin luo menon, joten poika on menossa mummin (mun mutsi) luo kyläilemään. Itse sain kaverilta kutsun lätkämatsiin kun sillä on ilmasii fläbäreitä. Toiveissa on että akka ois yötä poissa myös la-su, jotta ite uskaltaa tulla himaan nukkuu. Jos ei ni pitää mennä varmaan kuppilasta iskee joku typy jonka luo menee yöks.
Tuli la aamuna himaan, oltiin pojan kaa just herätty. Hirvee dunkkis siit lähti ja tais olla känisä viel… Jos ei muuten ni ainaki vähän ajan päästä ku tasotteli jollakin piilojuomalla.
Jotain se yritti olla hyvää äitiä ja leikki pojan kans, mut varmuudeks seurailin sitä touhua sivusilmällä. Pojan päikkäreiden jälkeen aloin pakkaa kamoja et lähettäis mummille. Johan tuo akka älähti jotain outoa kännipäissään. Mä en kuulemma sais viedä poikaa tosta vaan ilmoittamatta ja kysymättä. Noh… Meni tuo aika hiljaiseksi kun kysyin, että “Tännekkö pitäis viinan huuruiseen kämppään jäädä pojan kanssa istumaan? Sitä paitti itte oot ilmottanu meneväs ryypiskelemään, joten mitä sulle kuuluu mitä pojan kans teen?”. Jotain mutis vielä, et seuraavana päivänä pitäis ainaki poika tuoda himaan.
Poju jäi mummille, minä pääsin lätkää kattoo, nukuin kaverilla yön ja seuraavana päivänä poikaa hakemaan. Puolen päivän aikaan tuli eka viesti jossa akka utelee pojan kotiinpaluuta.
Tähän väliin todettakoon, että tuli juotua olutta lätkämatsissa ja sen jälkeenkin. Nollat puhalsin puolilta päivin kun kaverilla oli vielä 0,6promillea. Tämä toteamus siksi, ettei kukaan saa semmosta kuvaa et oisin tekopyhä alkoholin vastustaja. Ei, en ole. Jos ois muutamia vuosia sitten kysytty, et kumpi on todennäköisemmin alkkari 5 vuoden kuluttua, ni oisin veikannu itteeni.
Sunnuntai meni suht lepposissa merkeissä, eikä akka tainnu ottaa mitään… Ainakaan mun hereillä ollessa.
Ma aamulla se hoiti pojan tarhaan ja tuli takas himaan nukkumaan ennen duuniin menoa. Duunista tuo palasi melkein heti ja sanoi olevansa kuumeessa. Kuume ei illan mittaan haitannut kuitenkaan ryyppäämistä ja kattelinki klo 18 aikaan et onko se juonu vai ei. Se otti pojan ja meni käymään naapurissa. Tunnin päästä tulivat takas ja nyt ei enää ollu mitään epäilystä, etteikö olis ollut jurrissa. Isommin en hänen tilaansa kommentoinut, kunhan jotain hymähdin ohimennen. Ilta menikin rauhallisesti ja menin pojan kanssa sänkyyn. Sillä on tullut tavaksi haluta vielä potalla käymään ennen ku nukahtaa tuttipulloon. Nyt kuitenkin alotti “kyllä /ei” - venkoilun (lapsi on aina erimieltä kuin sinä), joten palattiin sänkyyn ehtimättä käydä potalla. Tässä vaiheessa pojan yli on turha huutaa, joten rauhallisesti odotellaan ja nostetaan takas sänkyyn jos sieltä nousee. Tämmöinen “koulutus” ei alkoholistiakalle kelpaa vaan nyt kun on viinaa päässä ni pitää alkaa haastaa riitaa. Muutaman kerran huudan sille et pitäis turpansa kiinni ja antais mun hoitaa nukuttaminen vessa käynteineen, kuten jo viimeisen kuukauden tai enemmänkin. Änkee huoneeseen ja raivoo, mut mä estän sen huoneeseen tulon. Poikakin jo rauhottu sen verran, et pysty keskustelemaan ja sopimaan potalla käynnistä ja nukkumaan paluusta. Vessassa oltiin ja akka puhuu puhelimeen oven ulkopuolella et mä kidutan (en muista mitä sanaa käytti mut…) poikaa. Poika palas sänkyyn ja mä soitan 112, et tulis kytät hakee kännisen häirikön helvettiin, et ees poika saa nukkua. Ittellä niin väliä, ku ei täs oo puoleen vuoteen kunnon unia saanu. Mutta, kuten aina kun ois mahdollista että ulkopuolinen tulis todistamaan hänen alkoholiongelmaa, hän ottaa hatkat. Tuli myöhemmin vielä sisällä käymään, mut tajus itekki et on parempi lähtee. Pisti tekstarin perään "Nyt riitti! Miten väkivaltaisesti kohtelet mua mutta se ei riitä vaan nyt myös poikaa huudatat!! Ei jää tähän!!!
Viiden aikaan aamuyöllä se kurkkii huoneeseen ja vanhan viinan ja röökin stögöjen haju tulee nenään. Jatkaa matkaansa nukkumaan ilman kiukutteluja. Aamulla kämppä haisee.
Toi väkivaltaiseksi sanominen alkaa olla jokapäiväistä ja se yrittää ärsyttää mua, jotta tekisin jotain. Kavereilleen se ilmeisesti kertoo, et mä hakkaan sitä ja lastensuojelun tyypeille se sanoo et pahoinpitelen poikaa. Pitäisiköhän sen pysyy yhdessä tarinassa jos se haluaa et joku sitä uskooki. Nää väkivaltajutut sai alkunsa, kun joskus vajaa vuos sitten se tuli kännissä himaan ja rojahti sohvalle, jossa poika oli nukkumassa. Ei ollut kaukana, ettei jääny poika alle. Minä säikähdin ja nappasin akkaa riveleistä kiinni ja revin lattialle, jotta pääsen pojan luo. Poika onneks kunnossa, mut akka alkaa nalkuttaa ku ei tajua et oli lähellä satuttaa lasta. Hänen pyynnöstä soitan poliisit, jotka ovat sitä mieltä, että akka pysyy alakerrassa nukkumassa ja ei tule ylös ennen aamua. Voitte arvata mitä kyttien lähdettyä portaista könyää ylös. Sanasotaa käydään, mulla poika sylissä. Mä seison portaiden yläpäässä ja pidän kättä edessä, ettei se pääse edemmäs. Se yrittää puskea väkisin läpi ja tässä vaiheessa hieman palaa käämi (mulla siis poika edelleen sylissä) ja mä tönäsen vastaan. Akka astuu taaksepäin, kompuroi portaisiin ja vierähtää alas. Hengissä on, ei kuulemma tarvi ambulanssia ja minä olen väkivaltainen. Mutta ainakin saatiin pojan kanssa nukkua loppu yö rauhassa.
Tiistai iltaa eletään ja tänään en puuttunut pojan seikkailuihin nukkumaan mennessä. Kävihän tuo varmaan kymmenkunta kertaa potalla ennenkuin akka tuli valittaa. Alkuillasta huomasin et jotain juomaa taitaa mennä taas, ku alko silmät seisoo.
Niin siis eihän se duuniin voinu mennä ku kuumetta oli eilen. Eipä kyllä lääkärissä käyntikään kiinnostanut ja miks kiinnostais ku haisee viinalle koko päivän.
Mutta, mutta… Eilen siis tuli valitusta kun en antanut pojan tehdä mitä haluaa ja tänään kun annoin tehdä, niin johan tulee valitusta. Tää on ollut jo pidempään ongelmana muissakin asioissa et huutoa tulee teet miten päin tahansa. Oonki päättänyt etten tee akan himassa ollessa oikeestaan yhtään mitään ja otan mieluummin huudot siitä kun että saisin huudot jostain mikä omasta mielestä on oikein tehty.
Lopulta akka otti pojan toiseen huoneeseen nukkumaan eli tehtiin vastoin aiemmin sovittua että poika nukutetaan omaan sänkyyn koska sillä sellanen on. Nukkumisjärjestelyt meillä on ollut puolisen vuotta ainakin niin, että mulla on “oma huone” ja tuplaleveäsänky. Kuukaus - puoltoista sitten siirsin pojan sängyn tohon viereen kun oli vaikeeta nukuttaa sitä samalla ku yritti pakoilla kännistä akkaa. Nyt oon ns. turvahuoneessa pojan kanssa kun nukutan sitä. Paitsi siis tänään ku poju nukkuu jossain muualla. Tais häiritä akan ryypiskelyä kun poika kokoajan ravas vessassa.
Ihmetyttää, et mä en voi tehdä mitään, vaikka nään et vituiks menee. Jos akka on jurrissa mut hiljaa, ei kytät tai sossutantat tuu, koska mä oon kuitenkin selvänä ja turvaamassa lasta. Eli pitäis olla ite kans kännissä ni sais viranomaiset liikkeelle helikoptereineen. Jos se jurrissa ja käyttäytyy huonosti, ni kytät ehkä tulis, mut akka ehtii ottaa hatkat. Kuinka helvetissä mä todistan, et se ottaa lähes joka päivä jotain?
Mulla siis ois muutto omaan kämppään kuukauden päästä ja hiukka pelottaa, et kuinka railakkaasti toi meinaa ryypiskellä ku ei oo ketään vahtaamassa? Mitä jos poika kompastuu, lyö päänsä tms. ja akka on niin päissään, ettei tajua tapahtunutta?
Tällä hetkellä on semmonen tunne, et vaik apua sanotaan olevan tarjolla ja siitä me verovaroin maksetaan, mut ei sitä oikeasti ole olemassakaan.