Hei kiitti teille, Kaarpalo ja Trauma, kun otatte osaa tähän ketjuun. Paljon olen lukenut tätäkin palstaa ja teidänkin tarinoita.
Minulla on kiva työ ja siellä ihanat työkaverit. Heillekin olen tätä asiaani purkanut (osa sielläkin on kuullut tästä varmaan jo ihan tarpeeksi). Ne, jotka tällaisen ongelmaan kanssa eivät elä, kannustavat nopeaan ratkaisuun ja ääriliikkeisiin. Mutta jopa vähän yllättäen työkavereista on löytynyt myös niitä, jotka ovat lapsina eläneet tällaisessa kodissa. Heiltä olen saanut osakseni parasta tukea, aidosti hyviä vinkkejä ja tuoreita ajatuksia.
Mikä siis estää lähtemästä? Eniten ihan rahaan ja talouteen liittyvät asiat. Toisaalta myös se ikuinen toive siitä, että toinen lopettaa juomisen. Jo vuosien ajan olen tarjonnut puolisolleni mahdollisuutta hankkia itselleen yksiön, jossa hän voisi harrastaa tätä harrastustaan, ja tulisi tapaamaan meitä sitten, kun on taas selvänä. Mutta tätä hän ei halua, koska hänen pitää saada viettää aikaa perheensä kanssa. Hänellä on tosi paljon oikeuksia. Hänen pitää saada viettää aikaa lmaassa kodissaan, hänen pitää saada juoda omassa kodissaan jaa hänellä pitää olla oikeus olla humalassa omassa kodissaan. Mutta missä on meidän muiden perheenjäsenten oikeus turvallisen ja terveelliseen kasvuympäristön?
Lisäksi minun pitää olla aina todistamassa. Jos väitän puolison olevan humalassa, minun pitäisi pystyä todistamaan tämä humalatila jollakin tavalla. Varsinainen pullo pidetään tietysti piilossa ja esillä on vaan se hajukalja. Enkä tietenkään silloin voi syyttää hänen olevan humalassa, kun eihän yhdestä tölkillisestä humalaan tule.
Tämä ongelma on ollut ongelma jo vuosia. Aiemmin ongelma ei ehkä ollut niin isosti näkyvä, kun puoliso juoksi baareissa. Muuton ja parin talousstilanteeseen vaikuttavan asian takia talous on viime vuosina ollut tosi tarkalla ja olen joutunut kertakaikkisen yksipuolisesti kieltämään baarissa käymisen, sillä siihen meillä ei todellakaan ole ollut varaa.
Sittemmin juominen ja siihen liittyvät öiset kännihuutopuhelut ovat tapahtuneet täällä meillä kotona. Sen verran minä ja lapset olemme saaneet pidettyä ääntä tästä toiminnasta, että öiset kännipuhelut on saatu loppumaan.
Tällä hetkellä olen vetänyt tilanteen siihen, että kotona ei voi juoda. Muistutin puolisoa taas omaan asunnon hankkimisen mahdollisuudesta ja muistutin, että vuokra-asuntomarkkinat toimivat eri syklissä kuin mitä alko palvelee. Puoliso oli ymmärtävinäön asian. Jaa heti parin päivän päästä ilmoitti saunomisen yhteydessä, miten hän aikoo nyt ottaa pari kaljaa. Ensin sanoin tähän joo ja jo hetken päästä sanoin, että ei ei ei! Alkoi heti ärsyttää puolison kännimäisyys. Niin paljon mua otti päähän, että laitoin puolison puhaltamaan alkometriin. Ja juu, kyllähän sellainen peli löytyy noiden alkoammattilaisten laatikoista.
Seurasi piiitkän pitkä selittely siitä, miten alkometriin ei voi puhaltaa. Ja miksi hänen pitää puhaltaa. Eikä häntä voi pakottaa puhaltamaan. Olin sitkeä. Lopulta puhalsi, muttei tietenkään minun silmien alla. Tulos oli alle 0.5. Tämä on yllättävän tarkka alkometri, joka antaa tuloksen numeroina. Saman tien piti pikaisesti googlata, et voiko alkometria huijata. Ilmeisesti voi. Kova minttupastillin rouskutus kuului viereisestä huoneesta ennen puhaltamista, ehkä sillä keinoin sit saa alkometrin sekaisin. Lisäksi järjestin kovan kohtauksen tästä alkoholin käytöstä (onneksi lapset on jo sen verran isoja, etteivät mene ihanan sekaisin tällaisesta toiminnasta). Sainkin sitten kuulla pitkää parjausta siitä, miten epärealistisen suhteeton mun reaktio hänen alkoholin käyttöönsä oli. Hän oli täysin pyöristynyt tästä. Seuraavana päivänä muistutin puolisoa taas vuokra-asunnon/kerhotilan hankinnasta, mutta ei sellaista kuulemma tarvitse hankkia.
Tiukassa siis on tämä ongelma. Miksi 4 ihmisen pitäisi muuttaa pois omasta kodistaan, jossa 1 henkilö käyttäytyy huonosti? En myöskään vihaa lapsiani niin paljon, että lähtisin tästä itse ja jättäisin lapseni tänne painimaan tämä ongelman kanssa.
Näitä on pidempiä alkoputkia on ollut aina säännöllisen epäsäännöllisesti tässä suhteemme aikana. Viime kesän lomasta puolisolle jäi tosiaan korkki auki koko syksyksi ja kevääksi eikä sitä saatu kiinni enää millään muulla kuin lastensuojeluilmoituksella loppukeväästä. Kovasti tuntuu taas korkissa olevan painetta. Hänellä on kesällä kolmet juhlat, joista pelkäsin putken jäävän taas päälle. Yhdet juhlat on jo takana ja ainakin vielä näyttää rauhalliselta.
Kun puolisolla on putki päällä, hän on tosi raskasta seuraa. Kotona hän puuttuu kaikkeen (mitä muut puhuvat) muttei osallistu mihinkään tekemiseen ja makaa vain sohvalla ja pelailee konsolipelejä. Pitkästä alkoputkesta seuraa myös sellainen aikuisen jatkuva huono käytös, mitä on välillä jopa hankalaa selittää lapsille. Yksi rattijuopumus on jo takana. Kovassa humalassa mies saattaa pahimmillaan vaan kaatuilla kotona ympäriinsä. Yritän tästä lapsia muistaa aika varoittaa, sillä kun aikuinen ihminen kaatuu, niin se on sellainen puu kaatuu -tyyppinen tilanne. Etteivät lapset sitten ainakaan kaaatuvaan isän alle jäisi. Kovassa humalassa ollaan myös tosi huolimattomia. Ei aina muisteta, missä vessa sijaitsee tai unohdetaan talon ulko-ovi auki, siis selälleen. Joskus (jos yöjuoksuille on lähdettävä) avain on saattanut jäädä kotiin ja ovikelloahan sitä on sitten keskellä yötä soitettava.
Mihinkään hoitoon hänen ei tarvitse mennä, koska hänellä ei ole mitään alkoholiongelmaa. Niinpä. Hänen alkoholin käyttönsä vaan aiheuttaa meille muille mittavia ongelmia. Eikä mihinkään hoitoon voi mennä. Hän on kerran saanut jo ohjauksen kaupungin päihdehoitoon. Hän jopa kävi siellä haastateltavana. Siellä oli kuulemma oikein todettu, ettei heillä riitä aika tällaiseen ja siksi mitään ongelmaa ei ole. Itse epäilen, että kun päihdehoitoon ohjattu henkilö haastattelussa kertoo haluavansa vähentää alkoholin käyttöä, muttei todellakaan aio lopettaa sitä kokonaan, kokenut päihdehoidon henkilöstö osaa kyllä sanoa, että tällaiseen heillä ei tosiaankaan ole aikaa. Yritin ehdottaa, jos puoliso menisi lääkäriin. Jos sieltä löytyisi apua ja tuoreinta tietoa päihdehoidon uusimmista hoitolinjauksista. Työterveyden lääkäriin ei tietenkään voi mennä, muutenhan tämän kaikki tietäisivät. Kaupungin lääkäriin ei voi mennä, koska se on kaupungin lääkäri. Eikä voi mennä yksityisellekään, koska se maksaa.
Olen yrittänyt miettiä lähes kaikkia vaihtoehtoja mm asumiseen liittyen. Jos hankkisin mökin tai asuntovaunun tilapäiskodiksi ja menisin muksujen kanssa sinne tarvittaessa. Mut eihän lapsia voi sellaiseen velvoittaa. Tämä koti on heidän kotinsa.
Mietin jo paljon sitä, että tulee vielä aaika, kun täällä ei asu enää lapsia ja olemme kahden. Mut ehkä silloin mulla on se mökin tai vaunupaikka.
