Hei kaikille!
Täällä kirjoittelee 34-vuotias nainen, joka otsikon mukaisesti ei olisi koskaan voinut uskoa löytävänsä itseään tilanteesta, jossa joudun hakemaan vertaistukea alkoholin vähentämiseen. Miten tämä oikein tapahtui…
Aiemmin join ainoastaan sosiaalisissa tilanteissa ja aina en välttämättä silloinkaan etenkin keväisin, jolloin aloitin valmistautumisen toukokuun puolimaratonille. Muistan joutuneeni jopa kaatamaan siidereitä ja lonkeroita alas viemäristä sen takia, että ne olivat menneet vanhoiksi ja täysin juomakelvottomiksi (!!?!?!). Asia, joka tuntuu TODELLA absurdilta tällä hetkellä!
Muutos on tapahtunut nopeasti eli viime vuoden alussa huomasin, että aloin hakea työviikon jälkeistä rentoutumista siten, että katsoin jotain nostalgisia teinileffoja samalla, kun humallutin itseäni pääasiassa hard seltzereillä. Oli jotenkin koukuttavaa tavallaan palata lapsuuden huolettomuuteen, mutta kuitenkin omassa ihanassa kodissa ja aikuisen ihmisen vapaudesta nauttien.
Huhti-toukokuussa huomasin, että aloin selvästi olla janoisempi kuin seuralaiseni. Olin porukasta yleensä ainoa, joka joi kaikki juomansa tai jos muut joivat kaikki omansa niin usein he totesivat kotimatkalla olevansa iloisia siitä, että pieni hiprakka tulisi pian laskemaan. Minä sen sijaan suunnistin heti ruokakauppaan hakemaan lisää juotavaa sen jälkeen, kun olin hyvästellyt seuraiseni.
Tuolloin keväällä ja myös kesällä juominen tuntui siltä, että se pidensi päiviä, joiden en halunnut päättyvän ja etenkin sunnuntait olivat suosikkidokauspäiviäni, koska en halunnut työviikon vielä alkavan. Niinpä minulla saattoi olla sunnuntaisin klo 21 aikaan vielä pari litraa alkoholia, jonka vedin kitusiini yleensä puoleenyöhön mennessä.
Aluksi en häpeillyt juomista julkisella paikalla ja ostinkin aina yhden “matkaseuralaisen”, jonka korkkasin auki heti ruokakaupasta poistuttuani. Jossain vaiheessa kuitenkin aloin keräillä erilaisia limupulloja ihan vain sen takia, että sain eri väriset juomani laitettua niihin, jolloin näytti siltä, että join vain esim. kivennäisvettä tai Jaffa lemonadea. Otin nämä pullot usein mukaan kävelyille ja siemailin holia pitkin matkaa.
Olen todella pitkään pitänyt tätä koko asiaa ei-niin-huolestuttavana, sillä minulla ei ole yleensä käynyt edes mielessä juoda esim. arkipäivinä ja usein viikonloppuisinkin juomiseni välissä on yksi holiton päivä. Maanantaista torstaihin elän hyvin askeettisesti: syön terveellisesti, urheilen ja nukun riittävästi. Mutta sitten perjantaina töiden jälkeen ruokakaupasta lähtee aina litra siideriä ja pari seltzeriä, joiden päälle saattaa tulla vielä litra lonkeroa ja kaksi seltzeriä lisää.
Sitten lauantaina väsyneenä herättyäni totean, että ei kiitos ja usein olenkin koko lauantain juomatta, mutta sunnuntaina toistan tuon perjantaisen rundin. Olen ollut ilman alkoholia viimeisen 8 kk aikana vain yhden viikonlopun. Lisäksi nykyään olen tilanteessa, jossa kirjaimellisesti juon aivan kaikki juomat, jotka ystäväni jättävät luokseni. Olen joutunut ostamaan ystäväni jättämät lonkerot uudestaan nyt kolme kertaa ja arvatkaapa vedinkö ne taas eilen kurkusta alas…
Aiemmin minä olin se, joka toivoi holittomuutta ystäväporukkaani ja perheen yhteisiin juhlapäiviin. Olin se, joka joi oikeasti vain yhden lasillisen ja se siitä. Nyt en ole enää vuoteen laskenut alkoholin kulutustani lasillisissa tai annoksissa vaan litroissa. Kukaan läheiseni ei tiedä tästä, mutta minä näen ja huomaan vaikutukset:
- -Hiukseni ovat ohentuneet
- -Olen joutunut olemaan rautalisällä jo jonkun aikaa, koska alkoholi on heikentänyt raudan imeytymistä niin paljon
- -Olen usein väsynyt ja palautumiseni on heikkoa
- -Treenini kärsivät ja esimerkiksi ensi kuussa en taaskaan pysty osallistumaan Helsinki City Running Day:hin, koska alkoholinkäyttö on pilannut treeniputkeni jo toisena peräkkäisenä vuotena
- -En ole pystynyt hoitamaan työtehtäviäni niin tehokkaasti kuin olisi pitänyt, koska olen ollut niin väsynyt alkuviikosta
- -Kotitöitä jää tekemättä, samoin kaikenlaisia pieniä hemmottelujuttuja, kuten jalkakylpyjä jne.
- -Aterioita jää välistä, koska alkoholi vie nykyään minulta kokonaan pois ruokahalun. Pahimmillaan olen syönyt vain aamupalan ja loppupäivän muut kalorit tulevat alkoholista
Lisäksi muina “vierailevina oireina” on kasvojen ja etenkin kaulan imusolmukkeiden kivulias turpoaminen, ajoittainen lievä paineen tunne ja/tai kipu palleassa ja mahaongelmat.
Tiedän, että minun on tehtävä muutos nyt, sillä en halua heittää terveyttäni ja elämääni hukkaan. En voi enää piilotella ongelmaani sen takana, että hei, en mä nyt NIIN paljoa juo kuin mitä jotkut juovat. Kyllä, se on ihan totta, että en juo 1-2 pulloa viiniä joka päivä, mutta kehoni tuntuu jo nykyisellä juomamäärällä hiljalleen romuttuvan ja pettävän, joten ei sillä ole mitään väliä, miten paljon muut juovat. Lisäksi pelkään, että alkoholin liikakäytön takia en voi koskaan saada lapsia.
Joten tästä se lähtee. Tavoitteeni on paluu tilanteeseen, jossa voin juoda pari lasia juhlapäivinä, mutta muuten alkoholi ei ole osa elämääni ja etenkään arkeani. Samalla kuitenkin tiedostan sen mahdollisuuden, että suhteeni alkoholiin on saattanut muuttua lopullisesti tavalla, jossa en enää yksinkertaisesti pysty kohtuukäyttöön ja minun täytyy lopettaa alkoholi kokonaan. Jos näin on niin otan sen vastaan ja teen, mitä täytyy!
En halua menettää enää yhtäkään arvokasta hetkeä ja päivää alkoholin takia. Eli täällä ollaan ja toivottavasti tulen tutustumaan mahtaviin ihmisiin tällä foorumilla ja pystyn myös tukemaan muita! Toivottavasti myös vielä joskus voin toimia jonkun inspiraationa…
Ps. Pahoittelut super pitkästä aloitustekstistä! :')
Mukavaa myös kuulla sultakin, että täällä on hyvä meininki ja tukea! 
Tosi paljon valikoimaa nykyään!
Tosiaan siinä alkoholisumussa, kun on niin helposti ajattelee, että tämä on se, mikä helpottaa. Mutta jossain kohtaa tulee se tajuaminen, että tämä vain vaikeuttaa jo valmiiksi vaikeita asioita.