A.M. Ollikainen Kiikku.
Tänä syksynä ilmestynyt dekkari, Rastilassa ja Vuosaaressa joku hirttää ihmisiä yleisillä paikoilla. Poliisinainen tutkii. Hyvin kirjoitettu, eikä liian paksu. Itä-Helsinki näyttää olevan suosittu tapahtumapaikka, oli edellisessä Tommi Laihonkin kirjassa.
Viimeaikoina olen lukenut enimmäkseen koulujuttuja, mutta nyt otin lukuun Umberto Econ Foucaultin heilurin ja olen päässytkin siinä jo vähän yli puolen välin, vaikka aikamoinen tiiliskivi kyseinen opus onkin. Osittain historiallinen jännitysromaani, jossa ollaan tuhansia vuosia vanhan, maailmanvaltiuteen pyrkivän salaliiton jäljillä.
Melko raskassoutuisiahan nuo Econ tekstit tuppaavat ajoittain olemaan, mutta stoori on sen verran mukaansa tempaava, että hyvin sitä jaksaa lukea silloin, kun keskittymiskyky on kohdillaan. Olen lukenut tämän samaisen kirjan jo kertaalleen joskus kauan, kauan sitten, mutta päätin lukea sen nyt uudestaan, kun löytyi hyllystä ja muistelin, että oli hyvä. Sen verran monikerroksinen teos, että siitä voi löytää jotakin uutta useammallakin lukukerralla.
Luin juuri kirjan,
Late
Suomen pelätyimmän rikollisen tarina.
On kovin surullista mitä kaikkea päihteiden käyttö saa aikaiseksi.
Menin sanattomaksi… Itkin muutaman kerran, ja kerran nauroin vedet silmissä.
Kirjan tarina jättää kuitenkin suuren toivon. Kuka tahansa voi muuttua ja kokea uuden elämän.
Putkis
Nyt luen Fredrik Backmanin romaania Beartown. Romaani, joka tunnetaan “jääkiekkokirjallisuutena”, keskittyy taantuvaan nuorten jääkiekkojoukkueeseen pienessä kaupungissa.
Mielestäni kirja ja kukat https://kukkaexpress.fi/ ovat parhaita lahjoja.
Sain juuri loppuun Teemu Keskisarjan Kyllikki Saari-Mysteerin ihmisten historian. Keskisarjan mielipiteistä voi olla montaa mieltä, mutta siitä ei pääse mihinkään, että hän on pirun hyvä historioitsija. Osaa myös kirjoittaa hyvin. Jaksaa lukea heikommallakin keskittymiskyvyllä. Olen lukenut muutamia opuksiaan ja tykännyt kovin.
Tällä hetkellä on vielä vähän kesken Zaharia Stancun Hullu metsä. Autofiktiivinen romaani, jossa suvun musta lammas palaa lapsuuden kotipaikkaansa 1920-luvun Romaniassa. Ihan hyvää ajankuvausta, joskin aika synkkää kerrontaa. Luin vuosia, vuosia sitten nk. ykkösosan, jossa kerrotaan tämän kertojaminän lapsuudesta. Tykkäsin siitä sen verran, että otin nyt lukuun tuon Hullun metsän, kun törmäsin siihen sattumalta kirjastossa.
Juuri eilen sain loppuun Katri Ylisen uuden kirjan Saatanallinen paniikki.
Kirjassa käsitellään 90-luvulla Suomen vallannutta saatananpalvontapaniikkia(Ja vähän ulkomaiden saatananpalvontapaniikkeja siinä sivussa). Olin itse nuori ysärillä ja muistan tuosta hommasta yhtä sun toista ja silloin jo kovasti ihmettelin, että mitä hittoa aikuiset sekoilevat, kun minä en tuntenut tai tiennyt yhtään nuorta, joka olisi oikeasti palvonut saatanaa. Ja minä sentään hengasin ties missä epämääräisissä porukoissa ja black metaliakin olen aina kuunnellut sujuvasti kaiken muun musiikin ohessa. Sitä en muistanut tai tiennyt, kuinka saatanan[sic!] sairas se silloin saatananpalvonnasta ammentanut nuorisonvihaamis- ja moraalipaniikki-ilmiö kokonaisuudessaan olikaan 
.
Oli mielenkiintoinen kirja ja Ylinen kirjoittaa sillä tavalla nokkelasti, että kyseinen opus on helppo lukea vaikka yhdeltä istumalta ja monta kertaa nauroin vedet silmissä 
. Miinusta tulee siitä, että välillä kerronta hyppii hieman sekavasti aiheesta toiseen, mutta ei sekään pahasti lukukokemusta häirinnyt.
1 tykkäys
Sanojen supervoima - Martti Vaalahti
Tykkäsin kovasti heti ensimmäisellä kerralla ja nyt alotin uudestaan, tarkoituksena paneutua kirjassa oleviin tehtäviin ja pohdintoihin.
Viime vuonna parhaita lukukokemuksia tarjosi:
James Nesto - Hengitys
Sekä ehdoton George Orwellin klassikko: Eläinten vallankumous
*James Nestor
