Rudolf Höss: Auschwitzin komendantti alkuperäisteos julkaistu 1958 nimellä Kommandant in Auschwitz.
Saksan luhistuttua vuonna 1945 SS-Obersturmbannführer Rudolf Höss vangittiin ja tuomittiin hirtettäväksi Auschwitzissä, samalla kuolemanleirillä missä Hössin tunnustuksen mukaan vuosina 1940-44 oli murhattu noin kaksi ja puoli miljoonaa juutalaista. Tuomiota odottaessaan Höss kirjoitti musitelmansa, joita on syystä pidetty sotein jälkeisen ajan järkyttävimpänä dokumenttina.
Nyt uusintapainoksena julkaistavassa teoksessa Höss kertoo totuuden avomielisesti ja kirjanpitäjän tarkkuudella. Hänen kylmän asiallinen kuvauksensa on ilman liioitteluakin kyllin järkyttävä.
Juutalaisten kuljetuksista keskitysleireille vastanneen Adolf Eichmannin oikeudenkäynnistä vuonna 1963 julkaistu Hannah Arendtin raportti Eichmann in Jerusalem: A Report on the Banality of Evil herätti välittömästi valtavan kohun. Arendt tarkastelee teoksessaan ennakkoluulottomasti niin oikeudenkäynnin historiallista taustaa, sen oikeudellista, poliittista ja moraalista oikeutusta kuin juutalaisjohtajien vastuuta natsien tekemän kansanmurhan toteuttamisessa. Samalla hän loi käsitteen ”pahuuden arkipäiväisyys”. 1900-luvun kansanmurhaaja olikin tavallinen ihminen, jonka rikosten taustalla olivat perin inhimilliset ominaisuudet: ajattelemattomuus, sokea sääntöjen seuraaminen ja moraalinen mielikuvituksettomuus. Yritys ymmärtää pahuutta johti siihen, että juutalaista Hannah Arendtia syytettiin natsiksi ja juutalaisvastaiseksi.
No juuri nyt en lue mitään kun kirjoittelen tänne. Eikä ollut edes puujalkavitsi, vaan luen aina kaiken yhdeltä istumalta. En malta lopettaa kirjaa/pitää taukoa jos kerran aloitan, otan sen kylpyynkin mukaan jos pitää välissä peseytyä. Olen onnekseni aika nopea lukija, 1000-sivuinen kirja menee yhden päivän aikana - riippuen tietysti vähän tekstistä.
Viimeksi luin Barbara Demickin “Suljettu maa - Kokemuksia Pohjois-Koreasta”. Kaivoin jo kirjahyllystä seuraavaksi lukemiseksi Arturo Perez-Reverten “Yhdeksäs portti”-opuksen.
OIen itse käynyt Auschwitzissä ja läheisellä Birkenaun tuhoamisleirillä. Etenkin Birkenaussa vallitsi tyhjä ja kuollut atmosfääri edes linnut eivät laulaneet, vain tyhjät parakit ja osittain Nazien tuhoama kaasukammio kummittelivat. Alue on erittäin laaja ja sen kiertämiseen menee noin 1-2 tuntia vauhdista riippuen. Suosittelen päivämatkaksi kaikille etelä-Puolassa vieraileville.
Tän sai ottaa ilmaiseksi kirjaston poistohyllystä:
Juan Gomez Jurado-Kuolinkellot
Vatikaani oli maailman keskipisteenä huhtikuussa 2005: paavi Johannes Paavali II oli kuollut ja sureva kansa vaelsi pitkin Rooman katuja hautajaisiin. Samalla jännitettiin uuden paavin valintaan.
Olen miettinyt jo muutaman vuoden, että milloinkohan tuohon kehykseen sijoitetaan rikosromaani. Nyt se on sitten nähty, kun espanjalainen Juan Gómez-Jurado on tarttunut aiheeseen.
Tapahtumat alkavat rankasti, kun murhaaja tappaa kaksi uudistusmielistä kardinaalia. Murhaajan henkilöllisyys selviää jo varhain. Kyse onkin siitä saadaanko tappaja ajoissa kiinni.
Murhia tutkivat yhdessä rikollisten profilointiin erikoistunut Paola Dicanti ja muun muassa CIA-taustan omaava isä Fowler. Päähenkilöt ovat sopivan särmikkäitä.
Vatikaanin määräyksestä murhista ei hiiskuta medialle mitään. Kun tutkinnassa päästään syvemmälle, Vatikaani polkee kovemmin jarrua. Eikä ihme, sillä pintaan nousee sellaista kuohaa että hirvittää. Tutkinnassa törmätään jo alkupuolella pedofiliaan.
suurkeijo-kirjasarja ollut kirjoittamisen/lukemisen alla: elämäni keijojen keskellä ja kuinka pääsin takaisin elämään, kun vielä olin keijo, antikeijouden prinsiipit,keijonkeittokirja, keijot ympärilläni, vetää kaikista keijoista, keijostuskirja.nyt, entisen keijon muistelmat,nykyisen antikeijon tulevaisuuden näkymät, antikeijouden uhkat ja keijoudet, keijosta hautaan, keijoutumisen syöveri, nykyajan antikeijon kovat vaatimukset oikeassa elämässä ja mahdollisuuksien kirjo maailmalla
