oli niin mielenkiintoinen yö, että nyt oli pakko pistää tämmönen kalluppi pystyy 
elikkäs… oletko viihdekäyttäjä, päivittäiskäyttäjä? sana on vapaa…
itse uskon enemmän viikonloppuiseen sekoiluun, arkena teen kiltisti töitä ja saatan ottaa pari olutta 
Ikävä todeta jopa itselle.
Et kyl tää taitaa narkomaniaks mennä, tää mun Buprenorfiinin käyttö.
Enpä oikeestaan juuri mitään muuta käytä enää, paitsi jokapäiväiset tohtorisedän rohdokset.
Tai vaikee sanoo, onko tää “narkomaniaa” kun lääkitsen sillä itseäni.
En hae siitä euforiaa, mutta sitä nyt tuppaa tulemaan nyttenkin, vaikka vajaa 2mg otin hetki sit nasaalisesti.
hmm. varmaan jotain noiden väliltä
paremmalta tuntuu kun en ajattele kumpaan “ryhmään” kuulun. vedän kun mieli tekee 
enkä tuomitse itteeni mistään, ellei touhut mee oikeesti (ja niinku oikeesti) tyhmäks 
Kesällä luulin, et olisin välillä viihdekäyttäjä, mut oon kyl päivittäiskäyttäjä. Suoranaista viihteilyä tulee aika vähän harrastettua, eli pääsääntöisesti pyrin käyttää lääkäreiden ohjeiden mukaan. Tosin tabuja on haettu eri mestoista ja välillä on i.v-käyttöä, eli ei ehkä täysin lääkekäyttöä 
Addikti, narkomaani, kait se on virallisesti papereissa, et erittäin vakava päihderiippuvuus tjsp.
ekat 4-5 vuotta viihdekäyttöö sit → piikki = elämä päin vittua 2-3v…aluks vitun hienoo piikittää aika äkkiä menee totiseks…nykyään taas “viihdekäyttöö” = eli ei IV…pireissä taaski mut nenään…sellaset 10v historiaa aineiden kans …eli oon kai sit kokeillu aikalailla kaikkii käyttötapoi…
Erittäin hyvä kysymys, en sinänsä ole miettinyt ko. asiaa…
Kai mä sompailen viihteilyn ja riippuvuuden välimaastossa? Ainakin fyysisesti, henkisesti olen menetetty tapaus. Jos näin nyt voi sanoa? 
Pystyn olemaan ilman päihteitä (= bentsot, “kovat huumeet”, alkoholi, spyket, kannabis jne jne jne), mutta olen ahdistunut esim. jos bentsopurkissa on enää 1-2 nappia jäljellä (eli joutuu “kitkuilee” enne ku niitä saa lisää) . Vaikken niitä päivittäin syökkään. Sama pätee kannabiksen kanssa, mutta en luokittele sitä päihteeksi.
Jos doupit on loppu niin ne on loppu. Yritän järkeillä, mutta kiukuttelen ja olen ärtynyt jos esim. budia ei saa mistään ostettua. Ja kun on puhe, että lähdetään ulos riekkumaan niin automaattisesti ajattelen, että nyt pitää hommata pöhinää. Inhoan sanaa viihdekäyttäjä, se antaa asiasta liian positiivisen kuvan. Mielummin sanon itsestäni: Olen ihminen joka ei osaa pitää hauskaa pelkällä alkoholilla. Ja nykyisin pirilaskuja on tullut hoidettua Xonilla tai Texillä. En ole ylpeä itsestäni. En todellakaan… Olin käyttämättä mitään n.6-vuotta ja hups täällä ollaan.
Itseni tuntien tämä tie johtaa pohjalle vajoamiseen. Ehkä sitten , kun pohja on saavutettu tajuan lopettaa kokonaan.
Riippuvainen olen mielialalääkkestäni sillä en kestä oloja mitä siitä tulee jos en syö niitä. Ja tupakasta.
Lääkärin määräyksien käyttäjä, tosin välillä lipsuu ylikäytön puolella, mutta ei iv:nä eikä nokkaan. Enkä myöskään alkoholin kanssa ota lääkkeitä, tosin niitä kyllä on veressä silloinkin kun päivittäisessä käytössä on esim tramal 400mg/päivä, kuin myös relaxantit ja Xanori 2mg yms yms. Suurimmissa kivuissa menen sairaalaan ottamaan piikkiä lihaksiin että saan edes pari tuntia nukuttua kun alkaa vaikuttamaan.
Hmm, aika oikeastaan näyttää mikä käyttäjä olen mutta bentsoista olen täysriippuvainen ollut jo pitkään, pari vuotta meni sitä suuremmin huomaamatta, nyt tietoisena ollut vuoden päivät. Masennuslääkkeisiin olin riippuvaisena 3vuotta, mutta ne lopetin pari kuukautta sitten ja nyt olen pitkästä aikaa (~4vuoteen) suurinpiirtein oma itseni mitä olin ennen kuin olin aloittanut syömään buranaa vahvempaa…
Eli siinä välimaastossa mennään, viihdekäyttöä ei ole ollenkaan, pitkälti riippuvainen bentsoihin, relaxantteihin ja särkylääkkeisiin. Mutta ihan yhden lääkärin kirjoituksilla menen eteenpäin eikä tarvitse ostaa muualta lisäksi mitään.
Ennen idioottikäyttäjä, nyt mul jo jonkin aikaa hallittu bentsojen käyttö. Eka tavoite:ei oman lekurin määräämäst annoksest ylityksiä, eli risolideist. Sit pikkuhiljaa vähennys, sit vain jos mikään muu ei auta tai ku tapahtuu jotai tositosi kamalaa. Ehkä kokonaan irti vielä, mut sille annan aikaa, hmm. Oisko vuosi realistinen? En tiedä, onkse edes välttämätöntä, jos ja kun pääsen siihen “vain ääritilantees, erittäin harvoin”-päämäärään. Vaik muut sanois tai uskois mitä! It’s my life!
No onneks risolidit on se helpoin bentso mistä pääsee irti, xanor tai rivatril olisikin sitten jo eriasia. itte aikoinani sain ainakin heitettyä risolidin päivässä pois samaten 10mg pamit, muroihin verrattavissahan nuo on enään valitettavasti tosin omalla kohdalla… 
Mutta ei välttämäti kannata vetää kaikkia pois, vaan pitää vaikka aina mukana, mutta ei ota, näin erään kaverini isäkin on ollut 20vuotta tupakoimati… Sanoo aina ettei ole lopettanut tupakointia, että nyttenkin on tupakka aski taskussa, mutta tänään en polta. Itsellä ainakin tulee niin lääkkeiden kuin tupakankin suhteen paniikki jos huomaan ettei ole kuin vain muutama jäljellä ja sitten ne meneekin nopeammin, muuten pärjään pitempään ja paremmin jos on varastot täynnä… Koita nyt tosta sitten saada jotain tolkkua 
päivittäiskäyttäjä, tosin jos en sairastais tiettyä kovaa kipua aiheuttavaa sairautta en välttämättä ihan päivittäiskäyttäjä olis, eli kivut on ohjannu päivittäiskäyttöön vaikka ennenkin käytin usein.
Ennen diagnooseja ja lääkärille vaivautumista olin alkoholisti.Hoidin toki duunit samalla,mutta iltasin kivut vei viina mennessään.Sitten kun tajusin jonkin olevan fyysisesti vialla,ja lääkäri vielä vahvisti sen,en alkoholiin juuri ole koskenut.Eikä tee mielikään.Lääkkeet;ne on petollisia,alkuun vei euforia ja KIVUTON olotila mennessään,nykyään sinnittelen päivä kerrallaan tehottomaksi käyvän lääkkeen kanssa.En tiedä mikä käyttäjä olen,lähtökohtaisesti kuitenkin kipuun käytän.
Todella paskan todellisuuden pakoilija, mut kyl se siitä viel viihdekäytöks laaantuu.
Sekakäyttäjä, viihdekäyttäjä, bilettäjä, alkoholisti, päihteiden väärinkäyttäjä, sekottelija. Nyt jäähdytttelijä ja pään selvittelijä. 3,5 viikkoa ilman päihteitä. Tulevaisuus on kovasti pohdinnassa.
Väärinkäyttäjä.
Nyt loppu, ainaki pitkä tauko ja sit katotaan joskus jos pystysin oikeesti viihteileen vaan.
Monipäihdevammainen. Herkästi addiktoituva persoona, kohtuukäyttö ei todellakaan toimi. Joskin sopivissa olosuhteissa saattaa olla “näennäistä” kohtuukäyttöä pidempiä putkia, mutta ennemmin tai myöhemmin se on tähän mennessä lähtenyt lapasista aina.
Tänä hetkenä mietityttää ja ihmetyttää kovasti mistä mulla on kummunnut muutaman kerran ne valtavat motivaatiopuuskat kuntoutuksiin ja täysraittiuden tavoitteluun, mutta eipä sitä silloin tarvinnut edes miettiä muutaman ekan selvän kuukauden jälkeen… kunnes jossain vaiheessa tuli stoppi ja taas palattiin hitaasti mutta varmasti samoille radoille.
No jottei nyt mene ihan säälittäväksi nyyhkyttelyksi niin löytyyhän sitä toki hyvääkin. Mulla on katto pään päällä, olen fyysisesti terve, perheeseen läheiset välit. Isoja asioita.
Tuhma korvaushoidon väärinkäyttäjä: bupret menee lähestulkoon aina iv:sti.
…
S u r k e a 
