Mulla parin viikon päästä diabetes lääkäri (sisätautien erikois lääkäri) verenpaineeseen syön nyt kolmea lääkettä ilman tulosta, meinas et pannaan neljäs peliin. Sanoin ettei käy ennen kuin toimimattomia vähennetään, ukko vaan höpisee että lääkkeet on metabolisoituneet maksassa. Mitä se mulle kuuluu kun ne ei tehoa niin turhilta tuntuu, pitää mennä Mehiläiseen että asian saa kuntoon koska sielä sitä satasta vasten ihan kuuntelevat.
Yksityisellä saa kyllä pääsääntöisesti parempaa palvelu ja potilasta jopa kuunnellaan.
Monella narkilla on varmasti laaja tietämys eri lääkeaineista, niiden annoskoista, koti- ja ulkomaisista kauppanimistä, käyttöaiheista sun muista, mutta jos heiltä kysyttäisiin jotain perusasioita siitä miten terve ihmiselimistö toimii, esim. “miten sydänlihaskudos eroaa tahdonalaisista lihaksista” niin ei varmaan mitään kovin syvällisiä vastauksia olis odotettavissa.
Ärsyttävintä on mielestäni narkkien tapa jakaa lääkkeet “hyviin” ja “huonoihin” sillä perusteella, että vedetään kourallinen tabletteja ja katsotaan tuleeko hyvä vai huono olo. 
Paljon haukuttu Ketipinorkin auttaa tietyllä osalla potilaista (ainakin minulla) paniikkioireisiin yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin bentsot. Eikä se aiheuta mitään valtavaa päiväväsymystä tai älyllistä hitautta enää sen jälkeen kun sitä on käyttänyt pari viikkoa suurina annoksina. Tokihan sitä (tai SSRI-lääkkeitä) on järkevää kokeilla ensimmäisenä, ennen kuin aletaan käyttämään jotain bentsoja joilla voi pahimmassa tapauksessa vetää itsensä tolkuttomaan sekakäyttökuosiin holin kanssa ja herätä putkassa ilman mitään muistikuvaa siitä että on edellisenä iltana tyyliin puukottanut kaverinsa hengiltä.
^ Juuri tuota meinasin. Joskus takavuosina yksi tuttu narkki, juuri tällainen tyypillinen “ammattilainen”, sai kuurin kortisonia erääseen vaivaan, johon kortisoni onkin paikallaan. Kortisoni tepsikin varsin täsmänä ja hyvin ko. vaivaan, mutta tyyppi raivosi pettyneenä, kuinka paska lääke se oli, kun eihän se mennyt lainkaan päähän 
. Kyse oli siis ihan lyhyestä kuurista, eli ei valittanut mitään kortisonin mahdollisesti hyvinkin ikävistä sivareista, vaan juuri tuosta, että se “ei toiminut mitenkään” . Ja tuossakin huomaa sen lääketietämyksen “laajuuden”. Jos niistä lääkkeistä oikeasti tietäisi jotakin, niin silloin tietäisi myös, mitä on kortisoni ja miten se suunnilleen vaikuttaa, eikä lähtisi innoissaan uuden, jännnittävän nimisen respan kanssa vetämään päätään sekaisin :mrgreen: . Kyllä tälle on naurettu .
Neuron kanssa samaa mieltä, että ennemmin kannattaa kysyä farmaseutilta, kuin lääkäriltä, jos tulee jokin tenkkapoo lääkityksen kanssa. Yleensä siis näin. Toki löytyy lääkäreitäkin, jotka ovat perehtyneet tarkoin nimenomaan lääkkeisiin. Oma psykiatrini, joka on siis erittäin pätevä alallaan, eikä mulla ole hänestä pahaa sanaa sanottavana, on sanonut ihan suoraan, että parempi varmistaa apteekista, jos on jokin ongelma/askarruttava asia lääkkeen X kanssa, koska todennäköisesti tietävät siellä paremmin. On sanonut myös, että on ollut psykiatri niin pitkään, että tietää lähinnä niistä kupoliin vaikuttavista lääkkeistä ja ehkä juuri ja juuri osaisi jonkin perusantibiootin määrätä johonkin tyypilliseen tulehdukseen. No, tuo on IMO merkki juuri siitä, että on pätevä alallaan, joka on kallonkutistus ja vaatii sen verran perehtymistä, ettei siinä enää kapasiteetti riitä kokonaisvaltaiseen lääketieteen hallitsemiseen, ellei nyt ole aivan yli-ihminen. Eipä pidä itseään jumalana, enkä mäkään häntä sellaisena pidä :mrgreen: . Hemmetin hyvänä psykiatrina kyllä 
.
Joo W, mulla kävi kyllä niin että nuori farmaseutti kysyi että olenko tietoinen niiden kahden lääkkeen blockkausvaikutuksista. Asia ilmeisesti näkyi koneella heti ja vuosia käyttänyt samaa apteekkia, nyt tiedän heti kysyä jos saan uusia lääkkeitä. Mulla oli hyvä kuulo ikäisekseni eilen mittauksessa eli se syy on karsittu tinnityksestä pois, jännityksellä odotan keskiviikkoa kun korvalääkäri soittaa ja jotain lääkettä määrää. Mä kyllä tulostin sille listan mun lääkkeistä ja se oli fiksu lääkäri joka ei kiistänyt kannabiksen tehoa lääkkeenä, kerroin heti että omat kokeilut syötynä auttaa. Ei siunaillu vaan sanoi että on paljon lukenut asiasta ja sairaudet joihin saatu apu on mielettömän pitkä, ehkä Suomessakin hyväksyntä kasvaa kunhan saadaan vanhat jäärät eläkkeelle.
Kortisoni saattaa joillain aiheuttaa hypomaniaa jos oikein ronskin annoksen ottaa, mutta yhtä hyvin siitä voi tulla masennusta tai paranoiaakin eikä sitä voi tietää etukäteen miten se vaikuttaa jonkin tietyn ihmisen mielialaan. Itse sain kerran haltuuni prednisoni-tabletteja (kortisonin synteettinen johdannainen) joita reseptin omistaja ei enää tarvinnut ja kun otin ihan huvikseni 100 mg niin minulle siitä tuli lähinnä sellaistä ärtymyksen ja vittuuntuneisuuden tunnetta ihan kuin nikotiinin vieroitusoireissa. Ei niitä kortikoideja kyllä kukaan päihteenä käytä pitkäaikaisesti vaikka niistä tulisi hyväkin olo, sen verran kielteisesti ne vaikuttavat ulkonäköön ja muuhun yleiseen terveyteen.
^ Tämä kyseinen tyyppi sai kortisonia siis sellaiseen vaivaan, johon liittyi nivelkipuja(En muista, mikä se vaivansa oli, ei mikään reuma kuitenkaan, vaan jokin paljon lievempi juttu) ja lääkärissä toki sanoivat, että lääke auttaa niihin kipuihin. Ynnäili sitten narkin päässään: kipulääke=opioidi=euforia/nuokut ja oli niin hemmetin kiukkuinen, kun vaikutus ei ollutkaan toivotun kaltainen ja lääkärikin oli yksi kusettava puoskari :mrgreen: .
Leponex 100 mg, 2,5 tabl iltaisin, psykoosinestolääke
Medipam 5 mg, 1-2 tabl/vrk, rauhoittava lääke
Akineton 2 mg 1-3 tabl/vrk, ekstrapyramidaalioireisiin
Bisoprolol 2,5 mg 2 tabl/vrk, sykettä ja vapinaa tasoittava lääke
Melatonin 5 mg 1 tabl iltaisin, unen laatua parantava valmiste
- kaverilta hommattuna Rivatril 2mg, n. 1 tabl/vrk, anksiolyytti
Vittu toi kortisonijuttu. Mä sain kortisonia allergian hoitoon, kun taannoin tossa keväällä oli se Efexorin aiheuttama anafylaksia. Se 40 mg, jota vedin, niin pisti kyllä yhdessä Efexorin vielö vaikuttaessa taustalla, piuhat vitun sekaisin päästä. Sellaista levottoman tuskaista oirehdintaa, mut siitä varotettiinkin.
Varmaan nistikamusi sai ihan perus prednisolonia? Autto mullakin selkäkipuihin kyllä siinä samalla, mut voi vee tota logiikkaa, kipulääke = euforia. Mahtoikohan lueskella pakkausselostetta, että usein ne on kyllä myös allergian ja astman hoitoon. Mut kai sit euforisoivilla kipulääkkeillä parit astmat ja allergiatkin hoituu. 
No niin, takaisin plinkin suosikki aiheeseen, eli dopingaineisiin.
Ensi viikolla aletaan lyömään kunnolla painetta pönttöön, ja katsomaan mitä tapahtuu. Aineet ehtaa apteekkitavaraa, ei minkään epämääräisen ug-labran tuotoksia suoraan Igorin Opel Corsan takakontista.
Sustanon(testosteroni) 700mg/vk
Winstrol(stanozololi) 5mg/pv
Tri-Tren(trenaboli) 250mg/vk
Sain korvien tinnitykseen lääkettä joka parantaa verenkiertoa sisäkorvassa, kysyin heti apteekissa sopivuutta mun muihin lääkkeisiin ja sivuvaikutuksia. Kerranki osui hyvä lääke, sivuvaikutus että voin olla herkempi kovalle äänelle. Tilasin kunnon peltorit kun poikain kanssa mennään ampumaan, muut vaivat estää metsästyksen joka on harmi vaikka usei homma meni makkaran paistoon ja puheisiin norsun kokoisista hirvistä jotka väärällä maalla ettei voinut ampua.
Niin miten sen pillerin tehoaineet osaa mun mahasta mennä sinne korvaan vai olenko parantunut kansanparantajan kyvyillä vai hypnoosista.
Joo tiedän toki mitä tarkoitat näillä huippu “asiantuntijoilla”. Olen tavannut kyllä ihan päteviäkin lähestulkoon itseoppineita lääketieteellisistä asioista tietäviä ja myös psykoaktiivisten substanssien toiminta mekanismeista kehossa ja mielessä. Nämä ovat toki enemmän asioista kiinnostuneita tutkijoita, ilman varsinaista koulutusta.
Onhan niitä True Nistejä, jotka vuosikymmennien kokemuksella luulevat tietävänsä kaiken, tai sitten parikymppisiä juuri huumeista innostuneet nuoret saattavat myös joskus olla kaikki tietäviä muutamien kokeilujen perusteella.
En ottanut itseeni sanomaasi, mutta ethän sitä väittänytkään. Enkä nyt lähde kuitenkaan edes arvioimaan millä tasolla tietämykseni on.
Noh ehkä semi, mutta kaukana pro levelistä, tai superior tittelistä.
Mulla kaveri joka sai aivoveren vuodon, pää toimii hyvin vain vasen puoli on heikko. No mies DI inssi ja rupesi lukemaan sairaudestaan, Tampereen lääkärit sanoi et tuukko meille töihin kun osasi kyseenalaistaa hoitoansa ja kertoa mitä nyt pitäisi tehdä. Eräs lääkäri myönsi tehdyn virheen syynä kun Vaasassa ei ollut verisuoni kirurgia, sattuman oikku on että anoppini oli viimeinen leikattu potilas. Kuulo meni vasemmasta korvasta mutta pyöräilee, ui, yms.
No ne lääkkeet, vaimo sai mieliala lääkkeitä kun raskasta koiramme kanssa ja töissä oikeusjuttu. Just sanoi ettei mikään tunnu ei pahalta tai hyvältä. Sanoi syövänsä oikeus juttuun asti ja sitten ei ikinä.
-Rivatril 0,5 mg 1-3 x päivässä tarvittaessa. Syön käytännössä kaksi tablettia päivässä, kerta-annoksena aamupäivisin. Joskus yksittäistapauksissa pitää ottaa toiset kaksi myöhemmin päivällä tai yötä vasten.
-Lyrica 150 mg 3 x päivässä. (Paras lääke ahdistukseen)
-Ketipinor Depot 200mg yötä vasten. Mieltä tasaava lääke ja pitää hyvin unessa.
-Ketipinor 100 mg tarvittaessa ahdistukseen tai unettomuuteen. Lääkärin kehoituksesta vältän tätä nykyään, sillä aloin saamaan lihaskramppeja ja maksa-arvoista P-ALAT oli koholla, 145. Tiedän itse, että osasyyllinen haittavaikutuksiin on melko rankka alkoholinkäyttö, joten välttelen sitäkin tässä muutaman viikon ajan ennen seuraavaa verikoetta. Ja kyllähän tuo pisti miettimään, että sitä oluenjuontia täytyy vähentää muutenkin pitkällä aikavälillä, ei pelkästään verikoetta varten. GT-arvo ja punasolujen MCV-arvo olivat kuitenkin erinomaisia ja niillähän sitä ryyppäämistä yleensä seulotaan. Siksi lääkärikin laittoi nuo oireet Ketipinorin piikkiin. Kerrankin on käynyt tuuri, että nykyinen lääkärini ei ole Ketipinor-uskovainen 
-Atarax 25mg 1-4 tablettia tarvittaessa nukahtamiseen. Käytännössä yksi tabletti riittää, varsinkin kun tuo hidasvaikutteinen Ketipinor on jo alkanut vaikuttamaan.
Eilen selvisi tämäkin hampusolmu kun paras löytämäni erikoishammaslääkäri konsultoi lääkäreitäni ja kaikista myrkyistä pystyi puhumaan normaalisti.
Eli syy hammaslääkäriongelmiin ratkeaa 5mg xanoria+120mg-150mg kodeiinia+indica kannabista, tarvittavat ei-adrenaliini pitoiset piikit (joiden teho on heikompi kuin niillä joita en voi käyttää).
Kapsaisiinia ja lidokaiinia kylkeen saa suun puudutukseen “geelinä” vain erityisluvalla ja se sattuu aluksi aika kivaa ennen kuin siihen tottuu joten jätetään tuollaiset väliin kun sen suosiokin on laskusuunnassa.
Lyrican annostusta nostettiin hiljattain maksimiin, eli 600mg/päivä ja Ketipinorin lopetin seinään toissapäivänä keskiviikkona. Lääkäri antoi tälle siunauksensa eilen puhelimessa, mutta kysyi että haluaisinko tiputella sitä vähitellen. Kerroin että en ole huomannut juurikaan lopetusoireita ja lääkärinkin mukaan ne olisivat jo tulleet kun viimeksi söin kyseistä myrkkyä tiistaina.
Onhan Ketipinor tarvittaessa erittäin tehokas lääke ahdistukseen ja auttoi hyvin nukkumaan, mutta nyt oltiin siinä pisteessä jossa haitat ylittivät hyödyt, varsinkin kun mitään kaksisuuntaista tai skitsofreniaa minulla ei ole.
Mikä ihmeen maksimi annos, diabetes lääkäri määräsi mulle heti alkuun lyrikaa aamu 3300mg ja ilta 3300mg, kehui melko turvalliseksi lääkkeeksi ja olutta käski juoda varoen. Halusin potenssiongelmien takia eroon ja vaihdettiin gapapentiiniin samoilla määrissä jotka melkein heti puolitin. Tästä jokunen vuosi jolloin punaista kolmiota ei vielä ollut.
Lyrican pakkausselosteessa sanotaan, että annos on yleensä 150mg-600mg päivässä. Samoin lääkärinikin sanoi, että Lyricassa on varaa nostaa annostusta tuonne 600mg:aan asti. Mutta kaipa niitä poikkeustilanteissa määrätään suuremmillakin annoksilla.
Ja itse asiassa tarkalleen ottaen syön Pregabaliini Orion nimistä lääkettä, joka on Lyrican halvempi rinnakkaislääke mutta ei varsinaisesti halpa tämäkään.
Mulla on elopainoa 95Kg.
Höpö höpö taas, Lyricalle on FDA (American food and drug administration) hyväksynyt maksimiannokseksi 600 mg. Samoin myös Euroopassa vastaavasti EMA:n (European medicines agency) asettama maksimivuorokausiannostus on niinikään 600 mg.
Vaikka on raportoitu, että joku on jäänyt vielä 8 gramman pregabaliiniannoksen jälkeen henkiin, niin ei se poista faktaa, että kouristusriski kasvaa Lyricassa jo 450 mg:n jälkeen (Amerikkalaisten lähteiden mukaan). Tämän takia on melkoisen vastuutonta väittää, etteikö 600 mg olisi oikeesti se maksimiannostus. En mä tiedä toki, mitä joku yksittäinen lekuri kenties on saanut päähänsä määrätä ja millä annoksella, mutta ottaisin pregabaliinin kohdalla ne suositusannokset ja varoitukset ihan tosissani.