^ Niin, mistä lie olet kuullut/lukenut, että Diapam on huono kopio Xanoreista? Jos tietosi ovat peräisin joiltakin sekakäyttäjiltä ja/tai sekisten päänsekoitusfoorumeilta, niin taatusti noin onkin sanottu
. Toki Diapamin ja Xanorin vaikutukset eroavat toisistaan; Xanor on ns. piristävämpi ja sitten tosiaan hitosti lyhytvaikutteisempi, kuin Diapam. Xanor kyllä jeesaa ahdistukseen mainiosti, mutta yhtälailla Diapam siihen auttaa IMO ja paremmin auttaakin, koska sen vaikutus on pidempi ja tasaisempi. Xanorin vaikutus alkaa herkästi sahata ylös-alas ja täten jo itse lääkeaineen pitoisuuden vaihtelu aiheuttaa ja/tai pahentaa sitä ahdistusta ja näin annokset lähtevät herkästi kasvamaan ja aina pitää saada vain lisää ja lisää.
Xanor tosiaan sopii viihdekäyttöön Diapamia paremmin, mutta juuri sen vuoksi kannattaakin pysyä siitä erossa, jos vähänkään saa benzoista oloja ja tykkää käyttää niitä väärin. Xanorilla viihteily on aika varma tie helvettiin. Benzoriippuvuus on ihan tosissaan sellainen homma, jota et halua kokea
. Kaikki muut substanssit, vieroitusoireineen päivineen, ovat ihan lastenleikkiä benzokoukkuun verrattuna. Usko mua. Mä olen käyttänyt benzoja säännöllisesti 17 vuotta, mihin sisältyy runsaasti myös väärinkäyttöä ja olen sellaisessa saatanan koukussa, että tuskin pääsen tästä ikänäni irti
. Xanorin kanssa olin joskus tosi kusessa, kun innostuin siitä “hieman” liikaa, annokset ja toleranssi nousivat kohisten ja pian mikään ei riittänyt. Onneksi pystyin vieroittautumaan siitä melko helposti siirtymällä lennosta Rivatriliin, ts. mitään pahempia vieroitusoireita ei tullut, ainoastaan vähän kitkutti, mutta itse benzokoukku ei tietenkään hävinnyt yhtään mihinkään.
Benzot ovat hyviä lääkkeitä, jos niille on todellinen tarve, mutta ne tulee käyttää nimenomaan lääkkeinä, ei minään hupihuumeina. Jos olet oikeasti benzolääkityksen tarpeessa, se on ihan ymmärrettävää, mutta suosittelen kuitenkin aloittamaan jollakin miedommalla ja pitkävaikutteisemmalla benzolla, kuin Xanorilla. Jos mun kaltaiselleni vanhalle pilleristille riittävät ahdistuksen hoitoon mainiosti Rivatrilit(No, ihan yhtä vahvojahan ne kyllä ovat, kuin Xanorkin, mutta paaaaljon pitkävaikutteisempia ja vähemmän viihteellisiä) ja Diapamit, niin kuvittelisin jonkun ns. noviisinkin pärjäävän kevyemmällä lääkityksellä. Joillekin Xanor on toki se paras vaihtoehto benzolääkitykseen, mutta ei missään tapauksessa niille, joilla on vähänkin haluja kuosailla nappuloittensa kanssa.
Ihan kaikella ystävyydellä mä tässä sulle saarnaan. Älä helvetissä pilaa elämääsi benzojen kanssa pelleilemällä. Sitä hommaa tulet nimittäin katumaan
.
Edit: Vielä tuosta, että sitten olisi helpompaa olla ottamatta muita roippeita, jos benzot olisivat käytössä: Joo, saattaa mennä noin, jos ihan silkkaan ahdistukseen pitää kaikkea paskaa kiskoa ja kun saa lääkityksensä(HUOM!: nimenomaan lääkityksen, ei mitään korvaavaa kuosaussettiä) kuntoon, niin olo voi helpottaa sen verran, ettei tarvitse “korjailla” sitä ties millä, mutta saattaapi noiden benzojen kanssa käydä ihan päinvastoinkin
. Mun on ainakin paljon helpompaa ryypätä tai esim. vetää piriä, kun benzojen avulla jälkiolot ovat paljon helpommin kestettävissä, kuin mitä ne olisivat ilman vahvaa benzokyllästystä. Siitä sitten seuraa herkästi “mukava” kierre, kun yhdellä roippeella saa kätevästi lääkittyä krapulat, laskut ym. paskaolot pois, niin jaksaa taas uuden kierroksen ja näin kaikki riippuvuudet vain syvenevät ja syvenevät
.
Vielä edittiä: Masennukseenhan benzot eivät ole mitään kovin hyviä ja ensisijaisia lääkkeitä, saattavat vain pahentaa ja syventää masennusta. Toki moni masennuksesta kärsivä kärsii siinä ohella myös ahdistuksesta ja esim. sos.tilanteiden pelosta, jolloin benzolääkitys voi olla tarpeen, mutta jonkin masennuslääkkeen kanssa kombotettuna, ei yksinään. Jos sua siis masentaa(Mikä ei nyt ole yhtään mikään ihme tuon mämmäröintisi jälkeen
), niin siihen vaivaan kannattaa kokeilla ihan jotakin SSRI- tai SNRI-lääkitystä. Se voisi itse asiassa olla tuossa tilanteessa ihan paikallaan, eli korjata vähän sitä serotoniinivajetta, mikä sulla nyt on päällä. Keinotekoista korjaustahan nuo lääkkeet olisivat ja aika ja noiden mämmien ja mömmöjen välttäminen ovat ne keinot, jotka oikeasti aivokemioitasi korjaisivat, mutta mielipidelääkkeistä voisi olla jotakin pientä apua. Saattaa niistä tosin pelkkää haittaakin olla. Mene ja tiedä, kun nämäKIN jutut ovat niin yksilöllisiä
.
SSRI- tai SNRI-lääkkeiden kanssa ei sitten todellakaan huoli vedellä MDMA:ta tai jotakin vastaavaa paskaa
. Sellaiset kombot saattavat pahimmillaan aiheuttaa hengenvaarallisen serotoniinisyndrooman ja lievempänäkin sivarina sotkea aivokemioita entistä pahempaan malliin.