Lupaukset on joskus tehty rikottavaksi!

Retkahduksesta palautuneena voin sanoa, että jätän sen taakseni, mutta en kuitenkaan kokonaan unoholaan. Olen keväisin ja kesäisin hieman allerginen jollekin siitepölylle tai mille lie, mutta jokatapauksessa silmiä saattaa hieman punottaa aika ajoin. Alkoholille taas olen niin allerginen, että otettuani sitä saatan olla kuoleman vaarassa ja tämä pätee varmasti moniin muihinkin alkoholisteihin.

Koska henki on kyseessä ja toki paljon muutakin perheineen päivineen, niin siksi olin valmis tekemään kaikki voitavani alkoholi allergiani hoitamiseen. Yritin hoitaa sitä yksin vuosia ja taas vuosia pelkällä sinnillä ollessani varma, että se hoituu pelkällä tahdon voimalla, mutta olin väärässä. Toki minulla nytkin on tahdon voimaa ja pitää ollakkin, mutta tällä kertaa olen hyväksynyt tuekseni ryhmän muitakin alkoholiallergiaa sairastavia ihmisiä. He kertovat omia kokemuksia allergian vaaroista ja houkutuksista, mutta ennen kaikkea he näyttävät esimerkeillään kuinka sen kanssa tulee toimeen. Minulle ryhmässä käynti on pieni vaiva siitä, että en enää tarvitse kokea henkeä uhkaavia allergisia kohtauksia.

Kaikista aiemmista epäillyksistäni huolimatta koen tämän “hoidon” (AA:n) tepsivän ja sopivan minulle erittäin hyvin, mutta eihän se tietenkään tarkoita sitä, että se kaikille muillekkin sopii. Suosittelen kuitenkin kokeilemaan
jos kaikki muu jo on kokeiltu ja alkoholiallergia edelleen uhkaa hyvinvointia/mielenterveyttä, tai peräti henkeä.

T: Pressu

Moi Prossa. Minäkin kuulun allergia-ajatuksen kannattajiin. Ja systemaatikkona laajensin allergia-käsitteen pitämään sisällään myös henkisen, mentaalisen allergian. Siis ne asiat jotka eivät suoranaisesti liity alkoholiin, mutta kuitenkin edesauttavat allergian puhkeamista. Myrkylliset ihmiset, vaaralliset paikat ja tilanteet. Näihinkin kannattaa kiinnittää huomiota varsinkin raitistumisen edetessä vaikka korkki olisi ollut jo pitempäänkin kiinni.

Kiitos andante hyvästä vinkistä. Kuvaamasi laajenne allergia-käsitteestä sopii hyvin minun ajattelu maailman ja aion kiinnittää niihinkin huomiota.

T: Prossa

Iltoja prosesseero,

Allergiat on ikäviä, syyhyttää ja wodat valuu silmistä, joutuu siristelemään ja tihrustamaan.
Naama rutistuu pahaan virneeseen jo amusella ja iltasella se on hevosenkettingillä.
Luulee selviänsä ihan ite ja siten pettyy uudestaan.
Palaa käämit ja kärttää muita hoitovaihtoehtoja.

Vaan onhan kaikki keinot selväpäiset sallittuja,

Pysyväisallergikko – alkoholille.

Mahtavan vapautunut ja rauhallinen olotila on päällä. Alkoholia ei tee mieli vähääkään ja tässä on vielä perjantai Iltaa mukavasti jäljellä, joten tässähän kerkiää vaikka pikku lenkille tjms.

En nykyään ole yhtään kateellinen ihmisille jotka pystyvät juomaan alkoholia kohtuudella, koska en koe siihen minkäänlaista tarvetta. Miksi ihmeessä kaataisin sisuksiini vähäisiäkään määriä alkoholia (lue myrkkyä) kun ei ole kerran pakko.

T: Proppu

En huomannutkaan, että sulla oli ihan ketjukin täällä! Mä olen varmaankin nyyhkis, mutta olen aina järisyttävän onnellinen, kun joku kaaduttuaan nousee ylös. Tunnen niitäkin, jotka jäivät maahan.

Propsit tulikin jo perille, mutta tässä vielä lisää: kunnioitan! Lisäksi odotan aina mielenkiinnolla miten kuittaat viestisi, Prostata :smiley:

Huomenta. Kiitos lisäpropseista Cricketille, kyllä niitä vielä mun propsipussiin mahtuu koska se meni aika tyhjäksi viime kaatumisessa :slight_smile: . En kuitenkaan voi olla pelkästään pettynyt viimeisestä retkahduksestani koska ilman sitä en olisi löytänyt AA:ta ja kuulostaakin varmaan typerältä, mutta olen jopa kiitollinen, että näin kävi :unamused: .

Moni teistä varmaan ajattelee, että nyt se Prossa on seonnut lopullisesti kun käänsi kelkkansa noin totaalisesti AA:ta kohtaan, mutta niin siinä vain kävi ja tänäänkin menen iloisin mielin sinne :smiley:.

Oikein hyvää ja ratista lauantaita kaikille!

T: Protkuri

Pettymystä hälventää aika paljon se, että on löytänyt jotain uutta ja edistävää retkahduksen jälkeen. Pettymyksen tilalle tulee uutta oppia itsestään ja ongelmastaan :slight_smile:

Myös minä löysin tieni AA:han retkahtamisen jälkeen, alkoi nöyryys nostaa päätään ihan aidosti eri tavalla ja oma ylpeys karisi pois ongelman suhteen.

Ei sitä kenellekään toivo retkahtamista, mutta jos sellainen tapahtuu, niin siitä on hyvä nimenomaan ottaa opiksi ja löytää ne asiat, jotka edesauttavat raittiutta. Turhaa ja energian haaskausta on jäädä itsesääliin rypemään.

Prossa, sinun kelkan kääntäminen kuulostaa just tosi hyvältä! :smiley: sitäpaitsi monesti tulee itsepäisesti pidettyä kiinni jostain periaatteistaan tai muusta. Esimerkiksi sitten AA:n suhteen. Minusta on hienoo, että käänsit kelkkasi ja menit sinne kuitenkin! Näinpä nähtiin, että joskus sellainenkin voi kannattaa, kohdallasi tosi hyvinkin :slight_smile:

Hyvää raitista lauantaita!

Lauantai alkaa olemaan pulkassa ja sänky kutsuu houkuttelevasti tuolta makkarin puolelta :slight_smile: . Se on luksusta kun saa kellistää selvän pään tyynyn ja vetää peiton korville, mutta vielä parempaa on aamulla herätä hyvin levänneenä ja ilman krapulaa :smiley:.

T: Proozz pyyhh

Tosta sun allekirjoituksesta tuli mieleen Gronsk Pyk, joka Aku Ankan jonkun vanhan sarjiksen mukaan tarkoitti Hyvää Joulua jollakin kielellä. Useampana vuotena toivoteltiin faija-vainaan kanssa sitä hämmentyneille sukulaisille. Köh.

Lisää mieltäylentäviä allekirjoituksia odotellessa toivotan hyvää yötä!

Noh, eihän se joulukaan enää kovin kaukana ole :slight_smile:

Hyvää yötä Cricketillekkin!

Tänään on ollut ihan hyvä päivä ja kävin myös ryhmässä mistä sainkin hyviä eväitä elämään ja raittiudelle. Syksy painaa päälle ja on paljon asioita mitä pitää hoitaa ennen talven tuloa, mutta kyllä ne hoituu kun en sotkee asioita alkoholilla :slight_smile:.

T: Prässi

Päivän saldo. Salilla käyty, ryhmässä käyty, kaupassa käyty, paikkoja järjestelty, ruokaa tehty, vähän asioita hoidettu, lenkillä käyty, saunassa käyty, lyhdyt sytytetty, nyt sitten vähän lorvailua ja sitten raittiina taas sänkyyn :smiley:.

T: Prohto

Kyllä on mukavan rento ja vapautunut olo, alkoholiakaan ei tee mieli hitustakaan joten otan viikonlopun vastaan iloisin mielin :slight_smile:. Kävin tänäänkin ryhmässä ja kyllä sain taas paljon “eväitä” raittiuteni tueksi, kertakaikkiaan hienoa. Siellä ei ole mistään paasaamisesta tai kiihkoilusta tietoakaan ja minä kun kuvittelin ettei siellä muuta olekkaan :smiley:. Kuinka väärässä uskossa olinkaan.

Lähdenkin tästä pikku lenkille ja sitten saunaan. Raitista viikonloppua kaikille.

T: prossa

Mulla raittius takkuili kun halusin valita itse sen miten raitistun. Sillai ‘naps’ kotona nätisti lopettaisin. Mä en halunnut raitistua AA:ssa, enkä A-klinikalla, enkä kertoa kenellekään, että haluan raitistua. Enhän mä ollut kertonut kenellekään, että juonkaan. Lupasin kyllä sittemmin raitistua ensin perheelleni ja sitten hädissäni jopa itselleni…

Kivinen tie oli käytävä, että ymmärsin a) että kaikki muutkin ympärilläni tiesivät minun juovan ja b) aivan sama, miten raitistun, jos vain siihen on mahdollisuus. ‘Naps’ ei ollut mahdollinen :slight_smile:

Kaikenlaista tulee luvattua. Ja rikottuakin. Sun elämä Prosessori kuulostaa hyvältä nyt!

Minulla taas oli sellainen keskeinen oivallus raitistumiseni alkuunpanijana, että “vain yksin minä voin raitistua, mutta en voi raitistua yksin”. Tämä on kömpelö suomennos yhdestä saksalaisesta erittäin hyvästä kirjasta. Pitää oleellisen sisällään. Tsemppiä edelleen, Prossa! :smiley:

Sateinen aamu avautui silmiini kun avasin ne, mutta ei mieli silti synkistynyt, päinvastoin :slight_smile:. Tuli mieleen lapsuuden rapaleikit ja kaikenmaailman hiekkapatojen rakentelut paikkoihin jossa sadevesi vähänkin virtas, se tuntui pienestä pojasta mukavalta puuhalta.

Tuommosia muistoja ei olisi juolahtanut mieleen jos olisin herännyt krapulassa aamuiseen vesisateeseen :slight_smile:. Kohta lähden viemään nuorimmaista kouluun ja kun tulen kotia takaisin, niin taidan vetää peiton korviin vielä hetkeksi sateen kunniaksi.

Hyvää raitista päivää kaikille sitä haluaville!

T: Propina

Olen tässä viime päivinä läpi käynyt aika dramaattisia ja elämää koskettavia asioita, ainakin oman mittapuun mukaan. Olen tämän myötä myös miettinyt elämääni monelta kantilta ja olen saanut ehdottoman varmistuksen siitä, että raittius on se mun juttu ja tiedän myös sen, että pitämällä siitä kiinni ei asiat ainakaan huonone.

En missään tapauksessa halua enää koskaan kokea humaltumisen tunnetta, krapulasta puhumattakaan. En kaipaa tai himoitse minkään alkoholipitoisen juoman makua edes alkoholitomassa olomuodossa.

Ei, minusta ei ole tullut alkoholin vastainen saarnaaja vaan pikemminkin raittiina elävien ihmisten ymmärtäjä. Ymmärrän myös ihmisiä jotka eivät pääse irti juomisestaan vaikka “haluaisivat”, ymmärrän siksi, että elin itsekkin vuosia onnistumatta siinä. Avainsana onkin tuossa haluamisessa, minäkin halusin kuitenkaan haluamatta, eli kun se oikea halu tulee esiin sen ratkaisevan oman kokeman pohjan löytyminen myötä, niin johan alkaa lyyti rallattamaan. Minun pohjani ei ollut loppu viimein mikään kovin dramaattinen tarinana verrattuna monien muiden tarinoihin, vaan omani löytyi totaalisen väsymyksen, kyllästymisen, häpeän, valheen, pettymyksen, kärsimyksen, masennuksen ym. täyttämästä elämästä. Alkoholi typisti minun elämäni erittäin pieneen kehään jossa sitten leikin omaa pikku piiri piiri pyörii leikkiä näkemättä ympärillä olevia lukuisia muita leikkejä.

Kun todella löysin halun lopettaa alkoholin juonnin, niin luovuin myös ajatuksesta, että riittää kun pistää vaan korkin kiinni ja se on siinä. Nyt minäkin ymmärrän mitä tarkoitetaan luovuttamisella :slight_smile:

Raitista ja iloista päivää kaikille.

T: Proosaaja

Aika makia sunnuntai päivä kelin suhteen ja toki muutenkin. Viikonloppu on sujunut mukavasti ilman mitään dramaattista ja hyvä niin koska ei tästä ole kuin vajaa pari viikkoa kun olin niissä tunnelmissa, mutta siinä ei onneksi ollut alkoholi mukana pelissä, se nyt vielä olisi puuttunut.

Tänään aion käydä ryhmässä kuuntelemassa ja ehkä jopa puhua lorauttaakin muutaman sanan puheenvuoron osuessaan kohdalle. Ennen ja jälkeen palaverin on mukava jutella niitä näitä muittenkin raitistelijoitten kanssa ja olenkin iloinen, ettei minun tartte enää olla yksin tämän asian kanssa. Yksin olin alkoholismini kanssa liian kauan ja kyllähän se näkyikin lukemattomissa lopettamis yrityksissä ja epäonnistumisissa, sitäpaitsi yksin oleminen alkoholismin kanssa oli helvetin tylsää. Nyt on eri meininki kun on ryhmän kautta saanut raittiita ystäviä joiden kanssa on kiva soitella tai rupatella kun satutaan törmäämään tuolla kylillä, eikä silloin alkoholi ole ykkös puheenaihe, vaan ihan arkiset asiat paskan puhumiset unohtamatta :slight_smile:.

T. Proosa