Iltasanomista huomasin äsken juttua luovuttamisista
Hiljaa hyvä tulee
Jos Jumalaa puhutella tohtisin, niin Hänelle huomauttaisin, että maailmassa on monta pahempaakin ongelmakohtaa kuin minun suhteeni alkoholiin. Voisi kiinnittää vähän huomiotaan vaikkapa nälkää näkeviin ja sodan jaloista pakeneviin lapsiin ja ehkäpä heidän vanhempiinsakin, jos viattomia ovat heitä kohdanneisiin myllerryksiin.
Ehkäpä nuo poloiset eivät ole luovuttaneet tahtoaan ja elämäänsä Jumalan huomaan kun niin monelle käy kalpaten, mutta meiltä juopoiltapa Jumala sulkee korkin jos hänen mielikseen teemme.
Mutta mikä niistä lukuisista Jumalista onkaan Hän? Jahve, Allah, Odin, Vishnu vaiko kenties muinaissuomalaisten ylijumala Ukko?
Vaiko ehkäpä itse Karhu, joka onkin niin konkreettinen olento että varmaan luovuttaisin jos metsässä vastaan tulisi.
karhunkansa.fi/
Se karhu on kyllä vähän semmoinen… samoilla seuduilla olen karhun kanssa liikkunut, ja oli se yö yksin pimeässä metsässä hiukan kolkon oloista kun aloin sitä karhua miettimään.
Olen kyllä ihan tarkkaan miettinyt mitä teen jos ihan nokakkain karhun kanssa metsäpolulla satutaan törmäämään.
Melkoisella varmuudella siinä ensi töikseni paskannan housuihini. Sitä en tiedä mitä seuraavaksi teen.
Onko se sitten luovuttaminen, en osaa sanoa. Taitaa olla siinä tilanteessa aikalailla samantekevää, luovutanko vai en. Voin yrittää, jos hermot kestävät, sitä neuvottua kuolleeksitekeytymistemppua. Tai sitten tosiaan luovutam ja sanon sille karhulle että hyvä on, minä luovutan. Senkun sit saatana syöt minut. Voi olla karhullekin samantekevää , eikä välitä pätkääkään siitä luovutinko vai kyteekö vielä mielessäni jotain pelastuksentoivoa. Huitaisee kämmenellään jos tuntee että sen niin on tehtävä, ja jos taas toisin asian päättää niin tyytyy nousemaan takajaloilleen ja tekemään valehyökäyksen löntystelee sitten pois… se on kyllä siinä sitten ihan karhusta kiinni, ei siinä minun miettimiseni tai luovuttamiseni tai toivonkipinäni pajon paina.
Kiitos, alkoholille en luovuta elämääni.
Minun, raitistuneen alkoholistin, oli taas aamulla mukava herätä ilman krapulaa, kun en näet juonut eilen alkoholia. Juomattomuuteni juontuu siitä, kun kerran epätoivoisena tajusin että en pärjää alkoholille ja luovuin yrittämästäkään, siis luovutin.
Alkoholismistani huolimatta voin elää raittiina, kunhan muistan, että alkoholi ei sovi minulle. Kukaanhan ei voi minulta kieltää alkoholia. On ollut oma valintani luopua elämääni tuhoavan aineen käytöstä. Oma valintani on myös, millä toimenpiteillä pidän tunne-elämäni niin tasapainoisena, että juominen on pois suljettu ratkaisu. Näistä toimenpiteistä en halua luopua.
On suuri ilo ja kiitollisuuden aihe tänäänkin lähteä tapaamaan saman kohtalon kokeneita ja saman ratkaisun tehneitä tovereita.
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
Itselleni ajankohtaisena Eila Kivikk’ahon runo jonka upottaminen kuvaan ei välttämättä oikein onnistunut.
Joskus on luovuttava. Mutta ei välttämättä luovutettava. Kaksi eri asiaa, kuitenkin.
Tulipa vain mieleen nyt kun pyysin että profiilini poistetaan, että niinhän tässä on pitänyt luovuttaa tämänkin asian suhteen. Ei mitenkään surullisesti, vihaisena tai luovuttaneena, vaan ihan rauhallisesti ja oikeastaan hyvillä mielin.
Huolestunutläheinen ei enää ole minua. Siitä olen kiitollinen että aloin tänne kirjoittaa ja luin muiden kirjoituksia ja tajusin että ihan turhaan olen huolissani muista ihmisistä, pelkään pahinta, tai yritän estää muita tekemästä virheitään tms. Tuo mieli-alahan se oli se pahin mihin piti juoda, että sai turrutettua pelon ja ahdistuksen.
Nyt muistan kuinka elin ainaisessa huolen ja murheen mieli-alassa. Mistä se minuu tuli, varhaisessa lapsuudessako jo, kenties, vai juovassa ympäristössäkö? Luulenpa että se tosiaan tuli siinä kun aloin elää juovien ihmisten ympäröimänä. Arvaamattomassa ja vaarallisessa ympäristössä, joss aihmiset teki mitä sattui, pitivät muka hauskaa. Enkä kyennyt silloin näkemään mihin se johtaa. En syytä muita, enkä oikeastaan itseäkään, minn oli vain jostain syystä koettava kaikki tuo että kasvaisin ihmisenä, luultavasti, ehkä, en tiedä, en tarvi tietääkään. Kunhan nyt voin jo elää ilman painostavaa tunnetta niskassa että jotain kamalaa kohta tapahtuu.
Tässäkin tapahtui luovuttaminen, vanhan ajatustavan pois luovuttaminen ja uuden vastaanottaminen.
Ja yhä enemmän vakaasti uskon Korkeampaan Voimaan, eikä se tarkoita sitä että elämisen ongelmat ja vaikeudet poistuu, vaan suhtautuminen niihin muuttuu.
Maailman tilanne on paha, historian mukaan ollut aina jotain pahuutta jossain. Miksi? Onko ihminen sitten kuitenkin läpeensä paha joka tekee hirmutekoja muille ihmisille?
mutta hyvä jatkoa kaikille! Poistun ja kiitän lämpimästi kirjoitustenne voiman annosta!
Uskossahan on tavallaan kysymys luottamuksesta Jumalan lupauksiin. Kun alkoholisti haluaa luopua päihteistä ja hän antaa elämänsä Jumalan huomaan, tuo USKO (jumalan lupauksiin) pitää hänet raittiina. On Jumala sitten Allah, kristinuskonjumala tms. Kyse ei ole niinkään siitä, mikä tai kuka Jumalaa kiinnostaa.
huolestunutläheinen kirjoitti
Hyvää jatkoa sinullekin!
Mieluisaa on ollut lukea myönteisiä tekstejäsi, ja jos muutat joskus mielesi, kokemuksesi ovat tänne tervetulleita vahvistamaan sekä pidempään raittiina olleita että vielä uutta elämäntapaa harkitseville ihmisille.
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
Ihminen ei ole läpeensä paha, vaikka maailmassa on pahuutta. Ihminen ei myöskään ole läpeensä hyvä, vaikka maailmassa on hyvyyttä.
Meidän jumalattomien mielestä kaikki hyvyys ja pahuus on meissä itsessämme, ja me voimme valita itse teemmekö hyvää vai pahaa. Usein tietysti saatamme tehdä pahaa vaikka uskomme tekevämme hyvää, koska olemme erehtyväisiä ja epätäydellisiä.
Meidän täytyy pyrkiä hyvään, ja tehtävä hyvää vain siksi että se oikein, eikä esim. siksi että pääsisimme taivaaseen.
Uskostakin voi olla apua, se on totta. Se voi auttaa, minkä uskoo auttavan, vaikka sitten heittelisi kuperkeikkoja. 
Niinpä niin.
Jos asia niin olisi, että Jumala sen päättäisi kuka juo ja kuka ei, niin mitäpä siihen sitten sekaantumaan.
Mutta mikä vimma niillä Jumalan kaikkivaltiuteen uskovilla sitten on päästä sorkkimaan muidenkin ihmisten ajatuksia, käännyttämällä ja selittämällä samaa jumaluudenolemassaoloa päivästä toiseen?
Ettei vaan sittenkin olisi niin että sitä omaa uskoa pitää pönkittää ja varjella itseään ettei vaan tulisi asiaa ajatelluksi ihan uudempaan kertaan?
Vertaistuki on sekin kovin usein valjastettu jonkun hengellisen ohjelman/uskon/ levittämisen työkaluksi.
eikö siinä jo ole sitä toisen hädänalaisen tilan hyväksikäytön makua?
Kristinuskoon liittyy lähetyskäsky. Evankeliumin saarnaaminen ja ihmisten pelastaminen. Ehkä se minkä moni kokee kännyttämisenä, on kristityn näkökulmasta pyyteetöntä pelastuksen tien tarjoamista.
.
Päihdeongelman käyttäminen uskonasioiden sisäänvetokonstina on minulle hyvin vastenmielistä katseltavaa.
Yhtä hyvin voitaisiin luvata että kyllähän sinä raitistumaan pystyt, mutta kannattaa nyt varmuuden vuoksi omaksua tämä ehdottamamme persujen puolueohjelma tai että ei sinun ole pakko juoda, mutta lue nyt tarkkaan nämä tuoteselosteemme uusista ravintolisistä, niiden avulla ovat jo miljoonat ihmiset tulleet raittiiksi ja onnellisiksi
tai että spagettihirviö on kääntänyt katseensa sinun puoleesi, nyt sinun on vain ostettava lähimmältä r-kioskilta postimerkkejä ja uhrattava ne kynttilänliekissä polttaen spagettihirviölle. Pelastus on jo kotiovellasi…
Tämä kovasti tuputettu homma sisältää ihan suoraa tekstiä siitä miten päihdeongelmaansa selvittävän pyritään maailmankatsomustaan muuttavan.
Tähän tapaan:
“Perisyntini” veti minua alimmalle tasolle, millä koskaan olin ollut ja myönsin tarvitsevani kipeästi apua. Lakkasin taistelemasta ja antauduin kokonaan Jumalalle. Vasta silloin aloin kasvaa! Jumala antoi minulle anteeksi. … Saan mielenrauhaa vain jättäessäni elämäni kokonaan Jumalalle. Niin kauan kuin olen rehellinen itselleni ja pyydän Hänen apuaan, voin säilyttää tämän siunauksellisen olotilan. … Kiitän Jumalaa, että minun ei tänään ole tarvinnut juoda.
Tässä sen luovuttamisen sisältö on. Tuota uskoa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn.
Uskokoon kukin mihin tahtoo, mutta tuo uskonnon ja vertaistuen kytkykauppa on ikävää.
Omalta kohdaltani voin muuten ihan rehellisesti sanoa, että silloin harvoin kun minulla on mahdollisuus jotain ihmistä jossain asiassa auttaa, niin en totta -ja siinä vaikka jumalat minua auttakoon- yritä ehtona tai kylkiäisenä markkinoida mitään uskoa tai puoluetta tai edes kotivakuutuksia.
Nykytiedon mukaan ihminen on alkukantaisten geenien, joiden tavoitteena on säilyä ja lisääntyä, majoituspaikka ja palvelija. Jalot ajatukset ja teot ovat soveliaita silloin kun noiden geenien edut eivät muuta vaadi. Julmuus otetaan käyttöön tarvittaessa. Näin siis evoluutioteorian ja nykyisen tiedon mukaan, sensijaan eri uskonnot opettavat ihmisen alkuperän ja olemassaolon toisin, mikä milläkin tavalla.
Alkukantainen pyrkimys säilyä ja lisääntyä johtaa siihen, että kussakin tilanteessa valitaan se strategia joka vaikuttaa tehokkaimmalta. Jos ei ole missään viljeltyä peltoa niin silloin on tuottoisin konsti viljellä itse. Mutta jos viljeltyä peltoa on naapuriyhteisöllä niin silloin tuottoisin konsti on riistää se heiltä. No, naapuri oppii aikanaan että peltoja on pakko puolustaa tarvittaessa väkivalloin.
Jos ihmisessä tapahtuisi muutos ja ihminen lopettaisi toiselta riistämisen (vaikkapa fraasin: “kohtele toista kuten toivot itseäsi kohdeltavan” ohjaamana), oppisikohan ihminen sitten olemaan onnellinen, vai kaihertaisiko mieltä ajatus että naapurilla on enemmän, tai ainakin melkein yhtä paljon. En tiedä.
Oli miten oli, evoluutio vie minne vie. Dalai Laman tai Äiti Teresan kaltaisia mutaatioita syntyy jatkuvasti, ja sehän mahdollistaa ihmisen ajattelutavan muuttumisen vaikkapa lempeämpäänkin suuntaan jos uusi tyyli osoittautuu elinvoimaiseksi.
Ihmisyhteisöjen on suurimman osan kehityshistoriastaan pitänyt kehittyä selviytäkseen ensisijaisesti luonnonolosuhteista -ne perinteiset tärkeimmät, nälkä ja vilu ensimmäisinä- ja muiden eläinten saaliiksijoutumiselta.
tapaturmia ja tauteja on riittänyt niitäkin.
Ihmiskunnan henkiinjääminen on riippunut yhteistyökycvystä, ja se on edellyttänyt myötätuntoa muita saman lajin jäseniä kohtaan. Sympatia ja empatia ovat olleet evoluutiossa kelvollisia piirteitä, ja ne ovat vahvistuneet.
Elimistö ja geenit eivät ole niin tarkkaan hetimmiten erotelleet myötätunnon rajaamista vain just sen oman perheen, suvun, heimnon tai kansan jäseniin vaan siihen on väkisinkin lipsunut mukaan myös yleisempää myötätuntoa kaikkiakin ihmisiä kphtaan.
Toki sitten kilpailu niin vähistä saaliseläimistä, viljelyn alettua viljelykelpoisesta maasta ja vaikka parempien pitkospuiden käyttöoikeudesta aiheutti sen että alettiin eliminoimaan sitä universaalimpaa ihmisystävällisyyttä ja -heps vaan- isänmaallisuus oli syntynyt.
Olosuhteissa joissa ihmisillä on perustarpeet turvattuna, on varaa myös inhimillisyyteen, sellaisena kuin se nykyään ymmärretään eli muidenkin ihmisten ihmisarvon tunnustamiseen.
Uskon tai ainakin haluan uskoa että se on jokseenkin pysyvä suuntaus, taka-askelista huolimatta, ja että vähitellen ihmiset alkavat hyväksymään koko ihmiskunnan “omaksi väeksi”.
Uskontoja ja spirituaaleja yleensä ei tässä tarvita, pikemmin niitä käytetään työkaluina tuon kehityksen jarruttamiseen. Valittuja kansoja, heimoja ja luvattuja maita on sijoitettuna vähän joka huuhaasykeröön, joten odottelen sitäkin että niiden valta edes hiukan heikkenisi.
^^ Yes. Tykkään täs uskaliaasta usvakumpareen tasokkaasta tarinoinnista
ja havainnollistavasta, hienosta ja virikkeellisestä ajatusten viljelystä. 
Oisit kyllä voinut 7kymppi voinut olla laittamatta tätä otsikkoa. Tätä jauhamista jaksa erkkikään… ei luovuttamisen ja luopumisen, etenkään päihteistä puhuttaessa, tarvitse olla missään yhteydessä uskontoihin, jumaliin, AAhan jne. Jostakin kummasta ne vaan ilmaantuvat ja usein ihan muualta kuin asian puolesta puhujilta. Jessus, että pursuaa korvista… 
^^^olen myös samoilla linjoilla paarustajan kanssa…ihminen on itsekäs syntyjään ja eloonjäämisvietti
on voimakkain vietti. tuo vietti näkyy ihan jokapäibäisessä elossa ja nykymaailman menossa…
uskon myös että laaman dee ja co. voivat pienesti vaikuttaa inhimillisyyden kasvattamisessa…
jokapoika ja -tyttö voi myös vaikuttaa isommissa tai pienemmissä piireisssä, missä sitten liikkuukin…
sydäntä vaan enemmän peliin kaiken liian ajattelupaskan sijaan?
youtube.com/watch?v=aDWfMv3BloE
-muistaakseni rushilla piti olla animal instinct niminen biisi, ei löytyny, tämä ny sitten-
olikii lock and key: youtube.com/watch?v=PYAsDQuYHIM
Elämänsa luovuttaminen Jumalalle tarkoittaa sitä että luovutetaan päätösvalta niille ihmisille joilla valta on.
Jumalat on keksitty perusteluksi sille että asiat on näin kuin ne ovat vaikka takana todellisuudessa ovat eri ihmisten hyödyt.
Kun hukkuva tarttuu vaikka oljenkorteen saadaan alistetusta ihmisestä vielä alistuneempi kun perustellaan alistumista Jumalan käskyllä. Luovuttamisen ylistys on ihmisarvon pilkkaa. Sairaat ihmiset käännytyksen kohteena. Saisivat hävetä mutta eivät ne sitä osaa ne pelastuksen sanoman postinkantajat.
Ihmettelen nimimerkkejä joilla ei ole mitään muuta tarkoitusta täällä kuin toimia yhden organisation opin sisäänvetäjinä. Mitään inhimillistä asiaa elämään liittyen ei koskaan. Mikä saa ihmisen ryhtymään siihen . Onko ilo vallasta kun saa käännytettyä heikompia? Kieroutunutta se ainakin on.