Mutta on se jännä, miten sitä alkaa mieli tekemään alkoholia. Kummasti jo ajattelee, että no voihan sitä ottaa vaikka ihan vaan pari, jos ei nyt muuten, niin seuran vuoksi…
Ensimmäinen business -reissu selvitty selvinpäin! Saa antaa aploodit!
Muut alkoivat ottamaan jo päivällä. Täytyy kyllä sanoa, että hitokseen teki itselläkin alkuun mieli ottaa, mutta mitä pidemmälle ilta eteni, sen vähemmän houkutti ajatus juomisesta. Asiaa varmaan helpotti se, että kävin välillä vetämässä kympin lenkin, joka kivasti laski ylivirittyneisyyttä. Lisäksi oma puolisoni tsemppasi viesteillä pitkin päivää, joten sekin auttoi paljon. Kaverit kyllä kyselivät miksi en juo, tuputtivat viinaa n. 20 kertaa, piruilivat ja vittuilivat. Vähän väsytti kuunnella, mutta toisaalta, itse olen maineeni viinamäen miehenä vuosien saatossa hommannut.
On muuten outoa miettiä, että mitä sitä huomenna voikaan aamulla tehdä, kun ei tarvitse hotellissa vapista krapulassa ja oksentaa. Ajattelin itse asiassa skipata hotellin aamupalan ja käydä jossakin kaupungilla aamupalalla. Samalla saa raikasta ilmaa ja liikuntaa. Lentomatka kotiinkaan ei pelota, kun ei tarvitse jännittää minkälaiset olot on kentällä tai koneessa…
Välissä pari päivää kotona ja sitten kolmen päivän reissulle. Siitä tuleekin sitten haastavaa, mutta pitää yrittää muistella tämän reissun hyviä ja raittiita hetkiä.
Hienosti tehty!
Nuo ei ole helppoja paikkoja kun monesti tuntuu, että matkoilla on ihan eri säännöt kuin kotona. Vähän kyllä ihmettelen millaisellä TYÖmatkalla voi alkaa dokaamaan jo keskellä päivää.
Mutta on sinulla niin paljon parempi fiilis kuin työkavereillasi. Sillä ratsasta seuraavalla kerralla. Jossain kohtaa huomaat, että he saattavat alkaa katselemaan sinua kateellisena.
Olen iloinen Moguli puolestasi!
Hienosti selvitty. Omassa työssänikin on alkoa tarjolla, mutta ihmettelen minä näitä fiksuja ihmisiä, kun kerrasta ymmärtävät, jos sanon “kiitos ei”- otan vettä, eivät onneksi tyrkytä tai ääneen ihmettele,… toista on sitten kaveri tai sukulaisuuspiireissäni, mutta selvitty on niistä tilanteista…
Hyvää jatkoa…
Juopottelukielto työssä koskee ruumiillista työtä tekeviä. Heidän juopottelunsa oli rumaa. Sivistynyt skoolaaminen on sopivaa.
Katso amerikkalaisia elokuvia.
Pientä päivitystä tilanteeseeni. Niinhän siinä keväällä kävi, että alkon käyttö lähti vauhtiin hiljakseen ja kiihtyi syksyä kohti. Kesällä meni keppanaa todella paljon.
Lokakuun alussa vetäsin vajaan viikon putken ja yllättäen olikin putken lopettaminen suhteellisen vaikeaa. Säikähdin tätä ja myös jatkuvasti lisääntyvää alkoholin käyttöäni. Selvittelin pääni ja menin elämäni ensimmäistä kertaa AA -kokoukseen. Oli mukava ja lämmin tunnelma, sekä koin oikeasti saavani sillä hetkellä apua kanssaolijoilta tuskaani. Mitenkään vaikeaksi en kokenut sanoa ääneen muille olevani alkoholisti. Voin kokemuksesta suositella AA:ta, jos ja kun apua kaipaatte. En ole käynyt sen jälkeen kokouksissa, mutta ajattelin lähiaikoina mennä piipahtamaan.
Nyt yhdeksän viikkoa takana selvinpäin, eikä ole ollut oikeastaan lainkaan juomahaluja. Entiseen tapaan reissuja tulossa ja niissä pitää vaan pitää pää kylmänä. Yhtään tilannetta ei helpota se, että joululahjapulloja on alkanut ilmaantua. Pitäisi keksiä kenelle ne antaisi
Käypä tosiaan, vaikka jo tänään. Siellä saattaa olla juuri silloin tuskainen ja hädässä oleva alkoholisti ensi kertaa, ja saa sinun kokemuksestasi raittiuden päästä kiinni, ihan niin kuin sinä ja minäkin ekasta palaverista.
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
Moi vaan Moguli! Ratkeaminen osoitti varmasti, että sairauttaan kannattaa hoitaa joka päivä. Juomallahan se on sinulle tullut, joten sitä hommaa ei kannata jatkaa.
Tekee pahaa lukea täällä päihdelinkissä näitä kuvauksia viinahuuruisista työkekkereistä ym. Oikeastaan niiden lukeminen on aivan älytöntä, koska niissä toistuu tämä alkoholiteema niin vahvana ja toisaalta toistuu myös se kuvaus näissä piireissä, että vakuutellaan, ettei työteho mitenkään kärsi, päinvastoin. Ois monella aika herätä. Onnea Moguli, kun olet alkanut kyseenalaistaa asioita ja jatka toimimista toisin kuin tervehenkinen työyhteisösi!
Itse työ alkoholikeskeisissä työyhteisöissä taitaa sitten olla niin jonninjoutavaa, että kerkiää ryypätä ja käyttää aikansa ja energiansa siihen. Vai haluaako joku selittää, miksi on olemassa aloja sekä työporukoita, joilla on oikeus ja velvollisuus juoda työaikana? Tai vastaavasti työskennellä krapulassa.
On aloja joilla alkoholi on työkalu.
Sitä käytetään enimmäkseen kaupanteossa, sillä pehmennetään asiakkaita ja neuvottelukumppaneita, luodaan vuorovaikutustilanteita.
Siinä joutuu työkalunkäyttäjä itsekin alttiiksi työkalun tuomille vaaroille.
Se on tosiaan taitolaji!
Mutta, minkä me sille mahdamme? Kun bisnes perustuu ihmisten kanssakäymiseen, vuorovaikutukseen, suhdetoimintaan, estojen ja epäluulojen ajoittaiseen murtamiseen ja sen semmoiseen, ei toimivaa työkalua helposti jätetä käyttämättä vaikka sen huonotkin puolet tunnetaan.
Ainoa varma konsti voi olla se, että jos oma taitavuus ei riitä torjumaan työkalun haittoja itselle, niin kannattanee vaihtaa ammattiin jossa ei tuon työkalun kanssa tarvitse touhuta? Tai sitten osoittaa tuloksilla että ainakin yhtä hyvää tulosta syntyy muilla työkaluilla, ilman tuota vaikeasti käytettävää?
Olen pitkin syksyä kieltäytynyt näköjään riittävän paljon tarjotuista juomista, sillä pomokin tuli kyselemään, että kauanko olen ollut juomatta, kun huhut kertovat minun lopettaneen alkoholinkäytön. Olen kyllä kaikille kysyjille sanonut kieltäytyessäni alkoholista, että olen lopettanut juomisen alkoholiongelman vuoksi. Ovat ottaneet vastaukseni vitsinä, mutta mikäpä minä olen heitä asiasta sen enempää vakuuttelemaan.
Onneksi puolisoni tukee minua myös omalla toiminnallaan. On se vaan niin helppoa olla, kun kumppanikaan ei käytä alkoholia. Pitäisi vaan muistaa kiittää häntä muutenkin kuin olemalla selvinpäin, vaikka tiedänkin sen olevan se suurin kiitos hänelle. Tänä jouluna ei viiniä ole meillä joulupöydässä tarjolla, mutta ei kyllä ole sitä litkua kyllä ikäväkään! Joululahjapullo-ongelman ratkaisin jakamalla kaikki saamani pullot työkavereille. Kuvaavaa on se, että toistakymmentä viinipulloa ja yhden shampanjapullon sain lahjaksi. Yhden pullon kylkiäisenä oli sentään kynttilä. Olisiko aika jo yritysmaailmassakin keksiä jokin muu muistaminen kuin alkoholi… Ajat sentään on parantuneet, sillä aiemmin tuli viskiä, konjakkia ja muuta tiukkaa viinaa lahjaksi.
Hyvää ja rauhallista Joulua kaikille palstalaisille! Olette kaikki kirjoittaneet olleet suurena tukena vaikeina hetkinä ja on ollut ilo lukea teidän kunkin omia ajatuksia raitistumisesta
Mieleenpainuvin joululahja oli, kun sain pakettiin käärityn vahvan pajukorin, jossa oli muutamia herkkuja, tosin oli pieni pullokin. Kori on ollut kotona hyvässä käytössä jo vuosia. On kestävää ja kaunista tuntemattoman taiturin tekemää käsityötä.
Hyvää juustoa ja parhaan luokan oliiviöljyä olen jo pidemmän aikaa suosinut lahjoiksi ja tuliaisiksi.
Ensimmäiset asiat ensiksi
Kohta tulee 5 kk juomattomuutta täyteen. Tähän asti ollut helppoa. Ei ole ollut pahoja mielitekoja kunnes tuli tämä viheliäinen päivä. Ihan normaali ja tavanomainen päivä, mutta ristus että on tehnyt viinaa mieli. Lienee aivan normaalia tässä vaiheessa raitistumista?
Puhelinkoje päästi puolisen tuntia sitten ilmoille iloisen sävelen ja ilahduin, kun se soi ja sain jutella tutun raittiin alkoholistin kanssa. Juteltiin päivänpolitiikkaa ja kertoili hän odottelevansa lääkärintutkimusten tuloksia lähipäivinä. Puhelinsoitto silloin tällöin suuntaan jos toiseenkin on mulle osoittautunut tärkeäksi ja sopivan myönteistä mielialaa ylläpitäväksi tavaksi.
Tässä ketjussa on ollut keskustelua viimeksi melkein vuosi sitten, mutta ajattelin laittaa viestiä koska oma tarina kuulostaa tosi samanlaiselta. Minulla myös uusi elämä kiikarissa ja suurin haaste tulee olemaan monet työmatkat ja töihin liittyvät illanvietot. Sama tarina, että alkoholi ollut vuosikymmeniä mukana elämässä ja en ole henkilö joka voi ottaa vaan sen yhden saunaoluen.
Itsellä alkoholin jättämisen lisäksi tavoitteena saada ylipäätään elintavat paremmiksi, refluksi vaikuttaa liikaa jokapäiväistä elämää, sen lisäksi myös vehnä on tullut ruoka-aineeksi joka ei sovi. Veikkaan että jos jatkan tätä rataa kuin ennen, niin pienten ja suurempien terveyshaittojen määrä kasvaa.
Olen ajatellut perustella työkavereille juomattomuutta oman kuntoprojektin kautta. Toki se jossain vaiheessa hyvänä syynä jää pois, mutta siinä vaiheessa työkaverit todennäköisesti ovat jo tottuneet siihen että en käytä alkoholia. Työmatkojen lisäksi itselle vaikea paikka on viikonloput, on tullut tavaksi “palkita” itsensä perjantaisin (ja ehkä jo torstaisin ja myös lauantaisin) juomalla.
).näin kyseinen päivä on jo pelastettu.
