Hienosti selätetty viininhimot. Näin se on välillä itselläkin: on ollut jaksoja jolloin ei mitenkään tule näitä juomisajatuksia mieleen ja sitten taas ne on seurana, jos ei nyt koko ajan niin tiettynä aikana vuorokaudesta hyvin voimakkaina.
Pari vuotta sitten menin metsään koska ajatukset eivät vain jättäneet rauhaan - silloin olin niin tonttu, että hiljensin ne hetkeksi hakemalla juotavaa, mutta siitähän se sitten hetken hiljaisuuden jälkeen taas roihahti ja oltiin oravanpyörässä. JOTEN kannattaa sitekästi kärvistellä eikä antaa periksi. Se palkitsee todellakin enemmän, kun periksiantaminen.
Pähkinät ja muut herkut tässä alkuvaihessa ovat ihan hyvä keino. Kyllä nekin sitten jäävät taka-alalle. Lihaskunto on tärkeää. Sitä täälläkin pitäisi viritellä taas pitkän tauon jälkeen. Erityisesti jalkojen isot lihakset, jotta pääsee sieltä pytyltä ylös
Mukava pyhäpäivä. Viinaksia ei tee mieli. Sensijaan jäätelöä taas vatsa pullollaan.
Villasukat jalassa, uuni maksimiinsa lämmitetty ja uusia puita rahdattu sisään lämpiämään.
Mieli kevyt. Eilen tapasin kaikkia rakkaitani 3v pirpanan syntymäpäivillä. Päivänsankari tykkäsi pomputella serkkunsa kanssa ilmapalloilla. Voi tuota lapsen hersyvää naurua, niin sydäntä lämmittävää..
Viime viikolla kuulin salaisuuden, kun soitimme videopuhelua pojan ja hänen pienen tyttärensä kanssa. Tytär kertoi: “Minusta tulee isosisko.”
Itku tuli, kun oli niin ihana uutinen: Minusta tulee taas mummo uudelle pienokaiselle.
Taas niin onnellinen tästä raittiina olosta.
Kirjoitan nyt tänne uuden haasteeni, jos auttaisi sen toteutumiseen. @Riikinkukko kertoi tuosta pätkäpaastosta ja pyöriteltyäni aikani ajatusta, tajusin sen tukevan hyvinkin aineenvaihduntadieettiäni. Oon ennenkin pitänyt kausiluonteisesti 18/6 pätkäpaastoa.
Alotan siis maanantaina… Aamulla kahvia ilman maitoa ja sokeria. Eka ruoka klo 11-12. Saas nähdä miten käy
Tsemppiä! Omalla kohdalla tavoite motivoi jaksamaan ja jatkamaan, vaikka pitkälle alkukesään painon pudotuksessa tuleekin menemään. Tänään meinasi (laiska sunnuntai) ruuantuska iskeä liian aikaisin mutta keksin siivottavaa ja muuta touhua - tuska meni ohi. Huomaan myös panostavani ruokaan ja sen tekemiseen enemmän kuin normaalisti (ei huono asia ollenkaan, että kasvikset ja itse valmistettu ruoka lisinyt).
" Tämä uusi harrastus on kiva. Tästä saa joka aamu palkinnon. "
En osannut tuota kopiointia, mutta @Räpistelijä oli tuon kirjoittanut viime vuonna.
Etupäässä tämä lausahdus sopii tähän alkoholin jättämisharrastukseen hyvin. Toivottavasti ei tarvii tätä harrastusta lopettaa.
Tää toinenkin harrastus : pätkäpaasto sekä aineenvaihduntadieetti ja kuntosalilla käynti antaa myös joka päivä palkinnon. Hyvä olo, kun saa itsensä pois sohvalta ja tapaa ihmisiä.
Nämä kaikki tukevat myös tuota päihteettömyyttä. On hyvä, kun on muutakin tekemistä, kuin miettiä sitä miten pysyy raittiuden tiellä. Nyt on jo jonkunverran helpottanut siltäosin.
On se viinipiru saanut kunnon potkun persuksille. Yritän pitää suojamuurin pystyssä. En silti tuudittaudu pitämään tätä itsestäänselvyytenä.
Hiihtokausi avattu tänään. Ei mikää pitkä matka, mutta hyvä olo tuli ulkona liikkumisesta. Toivottavasti ei sada paljo lunta että pääsee valmiille ladulle huomennakin.
Eipä erikoisempaa muuten.
Onneksi mies lakkas mässyttämästä omenaa, jonka mun piti huomenna laittaa kaalisalaattiin. Oikeesti ärsytti. Kuinka yhden omenan syöminen voi kestää niin kauan Eka kerta, kun tään pätkäpaaston aikana ärsytti toisen syöminen, kun itse saa syödä vasta huomenna puoliltapäivin. Tämmösiä nää omat vapaaehtoiset säännöt…
( Hyvä ku sai tänne kirjottaa, meni jo ohi : ) )
Kohta saa tehdä yrttiteetä ilman makeutusta
Hassu kirjoitus, mutta menköön. Niin kyllä selvinpäin kirjoitin.
Mulla on nyt paastoa takana 5 viikkoa ja ihan nyt yllättäen hoksasin syöneeni eilen viimeisen kerran kello 14.30. Illalla ei ollut nälkä eikä nyt aamullakaan ruoka ole edes mielessä. Maha siis tottuu, kun malttaa hetken hammasta purra @Tämiss
Joo tää alku on tässäkin asiassa vaikeempi. Mutta jo huomaa kehon alkaneen puhdistua kuona-aineista. Hampaita pitää pestä useammin, kun hengitys kuulemma haisee : (
Tuosta kahvin ja teen juonnista ollaan kahta mieltä, että katkaiseeko se autofagian. Kahvissa on ehkä 2 kaloria kupillisessa jonkin lähteen mukaan. Teen kaloreista vaikee sanoa, kun juon itse kasvattamistani-ja luonnonyrteistä tekemääni teetä iltaisin.
Aamukahvi on niin ihanaa. Maistuu muuten hyvältä suussa pitkään, kun ei syö sen kanssa mitään.
Myönnän olevani kiukkuisempi paaston alku-aikana. Mieli seestyy kyllä myöhemmin ja tulee kiva olo.
Panostan myös enemmän ruuan laatuun. Syön paljon kasviksia mm. raakasalaattia.
Mietin, että vaikuttaako tää päihteettömyyteen. Niin kyllä vaikuttaa. On aivoilla muuta työtä, kuin miettiä alkoholia. En juovana aikana tietenkään pystynyt ollenkaan pätkäpaastoamaan.
Liikunta tukee sekä paastoa, että päihteettömyyttä. Ei kun hiihtämään, kunhan päivä valkenee
Viikonloppuvieraina surullista ja lopulta iloisempaa porukkaa kyläilemässä. Tytär oli irtisanottu. Olin jo tietoinen, kun oli itkien soittanut asiasta. Istuin lähinnä vaiti, kun hän purki asiaa rönsyillen aiheesta toiseen. Oli ollut Shokissa. Totesi sitten myöhemmin, että mun ikäluokan ihmiset suhtautuu juuri noin, että se on uusi alku jollekkin jopa paremmalle ja itseä tydyttävälle ratkaisulle. Menivät isoveljensä kanssa samalla autolla takaisinpäin ja olivat rakentavasti asiaa läpikäyneet.
Tyttären syntymäpäivän lähestyessä kippisteltiin inkivääishoteilla. Kerroin vihdoinkin, että minullakin on aihetta kilistellä 0-prosenttisilla. Mulla kohta 100 päivää ilman viiniä. Voi niitä onnellisia ilmeitä, joilla minua karsottiin.
Mieskin kuuli asian ihan mun itseni esittämänä.
Tänään on se päivä🥰 “sata lasissa” Haen kohta kuplivan siiderin, tietenkin alkoholittoman, kaadan meille sen hienoihin laseihin, juomme yhdessä.
Merkkasin jo kalenteriin seuraavan etapin. Silloin on jo kesäkuu. Hymyilen, tiedän, että se on monien vuosien jälkeen koko kesän selvää aikaa.
Oli paljon kyyneleitä. Aikaa meni kauan, kun vähä kerrallaan puhelimesta luin.
Niin monta tarinaa ja koskettavaa laulua, joita palaan vielä kuuntelemaan.
Yksi kaunis hengellinen laulu oli Herra kädelläsi. Itken aina, kun kuulen sen. Se oli viimeinen laulu, jonka kuulin äitini laulavan. Istuimme vierekkäin yhden nuorena kuolleen sukulaiseni muistotilaisuudessa.
Äiti eli vielä pitkään, mutta halvaantui. Kun hän sitten nukkui pois, halusin pitää muistopuheen, jossa oli lopussa tuon laulun sanat.
Kiitos @Putkis_0132 Teet todella tärkeää työtä päihderiippuvaisten parissa.
Minä lauloin 9-vuotiaana Herra kädelläsi -laulun isoäitini hautajaisissa. Isoäitiäni olen monesti elämässäni huutanut tulemaan hakemaan minut jo pois täältä… Kiitos isoäiti koalarepusta, käytän sitä vieläkin näin 41-vuotiaana <3