Lopettamiseen liittyvät oireet

Me Lopettajat
1

Olen yrittämässä alkoholinkäytön lopetusta. Alkoholinkäyttö on päässyt täysin käsistä, siihen pisteeseen että join lähes joka päivä vähintään 6 kpl puolen litran siidereitä, lonkeroita ja oluita. Tämä siis vähimmllään. Enimmillään laatikko viiniä tai vodkapullo päivässä. Olen siis alkoholisoitunut. Olen noin 30 v. nainen. Alkoholinkäyttö on lisääntynyt vuosi vuodelta ja ei ole ollut mitään motivaatota lopettaa, koska olen vain viihtynyt tissutellen illat kotona. Baareissa en käy. Mutta kuolemaanhan tämä tällainen johtaa. Pakko lopettaa nyt jos koskaan.

Olen ollut nyt juomatta 25.1. asti eli 1,5 viikkoa ja tämä on todella vaikeaa. En saa mitään aikaan, kävelen kotona illat ympäriinsä huoneesta toiseen, en saa siivottua tai järjesteltyä tavaroita tai tehtyä ylipäätään yhtään mitään, ja olen aika hermostunut, niskassa on nykimisoireita. Viinan tilalla juon virvokevesiä. “Vieroitusoireet” ovat pahimmillaan iltaisin, jolloin olen tottunut olemaan pöhnässä. Lisäksi muisti pätkii pahasti ja unohdan mitä olen tekemässä, unohdan yksinkertaisetkin asiat, mikä on noloa.

Onko tämä vain ohimenevää vai onko toivoa, että elimistö vielä pystyy normalisoitumaan? Entä muisti? Palautuuko se normaaliksi vai olenko saanut aivovaurion eli aivot eivät kykene enää toimimaan ilman viinaa?

Mitä te suosittelisitte? Jokainen viinaton päivä kun on todellista tuskaa. Retkahtamisen vaara on siis suuri.

2

´

3

Viinaa ne nyt vähiten tarvitsee toipuakseen. En oikein jaksa uskoa, etteikö raitistuminen auttaisi myös sinua ongelmissasi.
Suosittelen tekemään kaikkesi, jotta raitistuminen on totta. Mitä se kaikki on, niin siihen sinun täytyy löytää omat jutut, mutta useimmiten totuudella, rehellisyydellä ja avun hakemisella pärjää jo pitkälle.

Olisiko AA sinun juttu, niin se selviää tulemalla ryhmään. Olisiko joku hoitopaikka, kuten Minnesota-hoito se sinun juttu, niin se selviää hakeutumalla hoitoon. Onko raitistuneita kavereita, joille voit soittaa, mennä käymään, joille uskallat puhua omasta halusta raitistua? Onko sinulla läheisiä jotka voisivat tukea sinua päätöksessäsi?..

4

Ole armollinen itsellesi, työstät nyt suurta muutosta itsesi kanssa. Ei ole ihme että energiat ovat vähissä. Älä vaadi itseltäsi liikoja - lepää, lue, syö hyvin. Jos kestät epämukavaa oloa vielä jonkun hetken, olosi paranee kyllä. Älä pelkää tulevaa, kerro itsellesi mitä kaikkea hyvää on odotettavissa: tasapainoista oloa, iloa ja mielenrauhaa. Hyvin monet ‘kummalliset’ häiriöt häipyvät kun vieroitusoireet hellittävät.
Hyvää ja rauhallista yötä!

5

Yksin asioitaan ja olojaan murehtien se vaara on yleensä vieläkin suurempi. Hae ihmeessä apua itsellesi jo tänään. Olen kuullut useamman kuin yhden sanoneen, että jo pelkkä puhelisoitto sai asiat rullaamaan oikeaan suuntaan.

Auttavia puhelimia on olemassa ja nimettömänä saa olla, kunhan asioistaan saa edes jollekin puhua, jossain muodossa.

AA:n VASTAUSPALVELU
040- 84 84 000 Koko maa, kaikkina aikoina

AA AUTTAVAT PUHELINNUMEROT

ALAJÄRVI
050 3369333
ma-su 8-23

ALAVUS
0400-617011
kaikkina aikoina

ANJALANKOSKI 040-835 7395
kaikkina aikoina

ANTTOLA
015-660080

FORSSA
03-4223770
su 09-10, ma 19-21

050-5734297
kaikkina aikoina

EVIJÄRVI
050-3369333
kaikkina aikoina

ETELÄ-POHJANMAA
044-3369339

HAAPARANTA-TORNIO
044-936991
ke ja pe klo 19-21, su klo 10-12 (Suomen aikaa)

HAMINA
040-8480774
ti, to 19-21, su 18-20

HEINOLA
0440-152569
ma-su 9-21

HELSINKI
040- 84 84 000
kaikkina aikoina

09-750200
ma-su 9-21

HUITTINEN
040 828 3847
kaikkina aikoina

HYVINKÄÄ
040 7474901
joka päivä 18-22

HÄMEENLINNA
050 5411077
ma-su 16-22

03-6127255
ti, to 19-21, su 10-12

03-6759030
ma, ke, to,su 19-21, la 10.30-12.30

II
040-573 3426
kaikkina aikoina

IISALMI
017-813162
ke 19-20, pe 18-19 muulloin vastaaja

ILMAJOKI
040-573 6740
ma,to 19-20.30

IMATRA
040-5211055

JANAKKALA
0400 624869
ti 18-20.30

JOENSUU
013-123121
kaikkina aikoina

JYVSKYLÄ
050-5759300
kaikkina aikoina

014-3100522
joka päivä 18-21, muulloin automaatti

KAJAANI
044-281 3903
su 10-11 muulloin vastaaja

KANKAANP
050 381 7089
AA ja Al-Anon, ma-su 8-21

KALAJOKI
040-8163976
joka päivä klo.17-21

KARJAA
019-233 993
to 19-21, la 11-13

KAUVATSA
040 828 38 47
kaikkina aikoina

KAUHAJOKI
06-2312903
ti, pe 19-21

KAUSTINEN
050 3369333
kaikkina aikoina

KEMI
040-731 8161
kaikkina aikoina

KEMI 040-8318661
kaikkina aikoina

KEMIJÄRVI
040-846 4076
kaikkina aikoina

KERAVA
09-2941550
ma, ti, pe 19-21

  Al-Anon ke 19-21. muulloin vastaaja.

KESKI-SUOMI
050-5759300

KITEE
013-412415
ti, to 19-21, su 15-17, muulloin vastaaja

  Al-Anon joka kuun 1. ja 3. ke 19-21

050-440 3002
pe 18.30-20.30, muulloin vastaaja

KOKKOLA
06-8312791
ma-pe 19-21, ma-su 12-13.30

KOTKA
05-214803
ti, ke, pe, klo 19-21 la, su 18-20

KOUVOLA
040-7089432
ma-pe 19-21, la-su mys 9-21

KUOPIO
017-2622621
joka ilta 19-21, su mys 9-11
ma-la 11-13

017-2633221
kaikkina aikoina

KUSTAVI
040-720 8144
ma-su 9-17

KUUSAMO
050 3531342
07.00-22.00, muulloin vastaaja

KYMENLAAKSO
040 - 8357395
kaikkina aikoina

LAHTI
03-7342228
ti, to-su 9.30-12.00, joka ilta 18.30-21.00

LAPPAJRVI
050 3369333
kaikkina aikoina

LAPPEENRANTA
0400 393 907
joka ilta 19-21

LAPUA
06-4331200
ti, pe 19-20.30

LIEKSA
040-8359196
ma-su 12.00-21.00

  Al-Anon to 18-19.30

LILJENDAL
040-817 9550 ti 18-20
LOHJA
0400 548 200
kaikkina aikoina

LOIMAA
040-539 1813
kaikkina aikoina

LOVIISA
040 5070382
kaikkina aikoina

MERIKARVIA
040-549 5543
torstaisin 18.30-21, muulloin vastaaja

MIKKELI
0440 368 310
kaikkina aikoina, mys Al-Anon

MÄNTYHARJU
0400-878232
kaikkina aikoina

MYRSKYL
050-4031311

NOKIA
050-913 3890
kaikkina aikoina

050-4407805
ma,to-la 19-21, su 10-12

NURMES
013-480531
kaikkina aikoina

ORIMATTILA
040 819 5253
joka päivä 15-22

OULU
041-4572841
kaikkina aikoina

08-338272
joka ilta 19-21

PERHO
050 3369333
kaikkina aikoina

PERNIÖ
040-8703558
ke 19-21

PIEKSÄMÄKI
050 4411103
kaikkina aikoina

PIRKANMAA
03-2551400
su 10-12, su-ma 18-20, ti-pe 19-20

040 831 2903
joka päivä 8-22

POHJOIS-KARJALA
013 - 730 133
kaikkina aikoina

PORI
040-761 9459
joka päivä klo 17-22

02-6325610
ma, ke, pe 19-21, su 10-11.30

  Al-Anon ti 19-21, muulloin vastaaja

PORVOO
040-877 0429
kaikkina aikoina

019-5248599 ma-pe 19-21, la 10-12
PÄLKÄNE
0400 896606
ma 19-21

RAUMA
02-8210701
ti,pe 19-21, la 12-14

050 5436747
Varmimmin klo 18-22

RIIHIMÄKI
019-733000
ti,ke,pe 19-21, su ja ti 10-12

040-7790602
joka päivä 7-23

ROVANIEMI
040 521 0863
joka päivä 19-21

SALO
02-733 1811
ti,pe 18.30-20.30

SAVONLINNA
015-272091
kaikkina aikoina

SEINJOKI
040-7378191
8.00-22.00 joka päivä

SIILINJÄRVI
017-4624450
to, su 19.00-21.00, la 9.00 -11.00

SUONENJOKI
050-5119595
kaikkina aikoina

TAMPERE
03-2551400
su 10.00-12.00, su-ma 18.00-20.00
ti-pe 19.00-21.00

040 831 2903
joka päivä 08-22

TERVO
040 513 8969
kaikkina aikoina

TORNIO
044-9369961
ke,pe 19-20, su 10-12

TURKU
050-441 1115
joka päivä 17-21

02-2501125 ma-su 18-20, ti 13-15
040 7208144
joka päivä 17-21

UUSIKAUPUNKI
040-720 8144
ma-su 9-17

VASA
050-432 6223
kaikkina päiväin 08.00-23.00

VAASA
06 317 0886
kaikkina aikoina puhelinvastaaja
vriga tid. telefonsvarare

VAASAN SEUTU
044-3293829
Ruotsinkielinen

VALKEAKOSKI
040 5040089
ti, ke, pe 19-21 su 11-13

VAMMALA
040 828 3847
kaikkina aikoina

VANTAA
09-8573438
ma 11-12.30, 19-20.30

  ti 12-13.30 

  ke 19 -20.30

  to 12-13.30

  pe 09-10.30, 23-00.30 

  la 09.00 -10.30, 19-20.30 

  su 14-15.30

VARKAUS
040-418 1663
kaikkina aikoina

040-5126209 kaikkina aikoina
VARSINAIS-SUOMI 02-2501125 ma-su 18-20, ti 13-15
VIMPELI
050 3369333
kaikkina aikoina

VIRKKALA
019-341627
ke 10-12, la 17-19

VIRRAT
050-378 6718
kaikkina aikoina

YLIVIESKA
040 752 3697
joka päivä 18-21

NEKOSKI
040 7495880
ti, to, su 18-20, la 10-12

VIRO

TALLINNA
+37253331700
ma-su 17-21, suomenkielinen

TALLINNA

  • 372 529 9955
    kaikkina aikoina, vironkielinen
6

Voitko lähteä pois kotikulmiltasi muutamaksi viikoksi? Vanhempiesi luokse, mummolaan tms…? Jonnekin, missä et voi juoda. Niin pääsee ihan hyvään alkuun. Sinne lukemiseksi “Riippuvuus- valheiden verkko”. ja “Eläminen raittiina”. AA:ta en voi suositella, sillä en kokenut sitä omaksi jutukseni. Luotan siihen, että ihminen kyllä pärjää, kunhan selviää muutaman kuukauden kestävistä juomahimoista, eikä ryhdy niistä selvittyään haaveilemaan kohtuukäytöstä. Tärkeintä on asennemuutos. Miten ikinä sen sitten toteuttakaan. Terveellä järjellä pärjää varsin hyvin.

7

Puolitoista viikkoa ilman viinaa on hieno juttu päivittäisen alkoholinkäytön jälkeen, mutta moni asia on päässä sekaisin. Kyllä siellä ovat aivan oikeasti aivokemikaalit ihan väärässä jäjestyksessä. Toinen puolitosita viikkoa alkaa jo oikaista niitä kemikaaleja - usko pois. Uni muuttuu uudenlaiseksi ja tunne-elämä tulee takaisin. Tuo raitistumisen muutos on todella suuri askel elämässä. Kyllä se kuormittää mieltä aivan mielettömästi. Väsymys, energianpuutteet ja muistin ongelmat johtuvat siitä, että tuo muutos pyörii mielessä ja vie voimat. Kyllä se siitä oikeaa.

8

Lopettamiseen liittyvistä oireista on kysymys.
Nyt kun lopettamisestani on aikaa jo puolenkymmentä vuotta, voin muistella oireitani paljon objektiivisemmin kuin ne alussa ymmärsin.
Itsesääli, itseinho, psyykkiset ja fyysiset vierotusoireet erilaisine ilmentymisineen olivat sellainen “paketti” etten ihmettele lainkaan sitä, että moni joutuu juomaan, vaikka haluaakin lopettaa. Ymmärrän oirehtimisen nyt paremmin ja korostan ajattelutavan muutosta. Irti itsekeskeisyydestä ja itsensä hyväksyminen alkoholistina, yksilönä jolle viina ei sovi lainkaan.
Ajattelutavan muutokseen on varmaan monia tapoja, enkä tyrkytä yhtäkään. Esimerkiksi AA:n ylenpalttinen korostaminen on mielestäni, kuin ajettaisiin käärmettä pulloon. Läheskään kaikille ei sovi se, mikä sopii jollekin ja tuntuu “tuosta jostakin” ainoalta vaihtoehdolta. Jollekin asia onkin juuri niin musta-valkoista; joko ryhmään tai juomaan.

Minä sain ryhmistä kipinän sisäiselle muutokselle, joka tarkoitti mm. sitä, että aloin toimia itse itseni hyväksi.En samaistumalla heihin, jotka sairastavat lopun elämäänsä, vaan lopettamalla sairastamisen ja pitäytymällä parissa tosiasiassa. -normaalia elämää, mutta ilman viinaa, -lakata kieputtamasta ajatuksia yhden ja saman asian ympärillä,
-lopettamalla “tietämästä,” mikä on parasta jollekin toiselle.

Täydellinen elämän- ja ajattelutavan muutos lopetti oireilun kohdallani. Oivalsin että ratkaisut ovat käsissäni, sisällä mieleni sopukoissa, eikä kenenkään tai minkään ulkopuolisen käsissä. Ihmisellä, alkoholistilla tai taviksella on mielestäni luontainen pakko hakea syitä, seurauksia ja ratkaisujakin itsensä ulkopuolelta. Ratkaisujen ollessa kysymyksessä se usein tarkoittaa siirtymistä riippuvuudesta toiseen. Tuo uusi riippuvuus voi olla lääkkeet, huumeet, ihmiset (ryhmät/lahkot) tai vaikkapa yli lyövä, hillitön harrastusvimma.
Näin olen kokenut ja olen muuten kuullut aika monen muunkin raitistuneen kokeneen. Raitistuneita on tässä matkan varrella tullut sattumalta vastaan ja sattumalta on asia tullut puheeksi. Luulin minäkin ennen, että kaikki raitistuneet kuuluvat johonkin porukkaan, mutta niinhän ei olekaan IRL.

Alussa tuki on tarpeen, kenellä kuinkakin kauan, onkin yksilöstä itsestään riippuva juttu.

9

Oireilu voi hyvinkin kestää sen pari kuukautta, ellei enemmänkin (mulla kesti 9 ja puoli viikkoa), joten ei kannata hätäillä ja alkaa juomaan, ellei heti helpota. Mutta siis, oireesi ovat aivan normaaleja, eivätkä aivosi todellakaan tarvitse alkoholia yhtään mihinkään, vaan pikemminkin oireilusi kertovat siitä, että aivosi eivät alkoholia enää kestä. Mulla oli myös huonomuistisuutta, joka sekin helpottui sen parin kuukauden jälkeen. Joku saattoi sanoa mulle jotain, enkä muistanut asiaa enää 20 sekunnin kuluttua. Se todella tuntui oudolta, mutta meni ohi. Aivosi etsivät nyt uutta suuntaa, joten siksi olosi on mikä on. Se kuitenkin helpottaa, jos et juo, usko pois.

Itse tiedät parhaiten, tarvitsetko jotain vertaistukea, ettet retkahtaisi. Kannattaa varmaan kuitenkin hakea apua, jos yhtään siltä tuntuu. Kaikki keinot kannattaa käyttää, ettei vaan juo, sillä se on se perusta, josta paraneminen alkaa.

10

Aloittamasi teksti oli sanasta sanaan kuin mun kirjoittama. Olen siis myös 30-vuotias ja juonut n. kymmenen vuoden ajan koko ajan enemmän ja enemmän. Nykyisin mennyt 10-15 siideriä/päivä. Raittiita päiviä jaksan hyvin rauhoittavien avulla, mutta auta armias kun lääkkeet loppuu ja kunto on taas hyvä. Silloin se taistelu itsensä kanssa vasta alkaa.

Tällä hetkellä mulla on diagnoosina kaksisuuntainen mielialahäiriö, johon syön ketipinoria. Tuon lääkkeen pitäisi kuulemma tasata mielialaa niin, että keskittymiskyky palautuisi, enkä ramppaisi koko ajan edes takaisin kämppää. Ja toisaalta sen pitäisi myös estää masennusta, eli summa summarum tasata mielialaa kokonaisuudessaan. En tiedä onko lääke mulle oikea, koska olen ollut juomatta vain joitakin päiviä ja aina retkahdan. Nyt edessä pidempi kuntoutusjakso, jonka aikana varmaankin selviää paljonkin asioita. Mä en silti ole edelleenkään varma, onko mulla riittävästi motivaatiota, mutta sekin selvinnee raittiuden myötä.

Jollet ole jo ottanut yhteyttä a-klinikkaan, niin tee se välittömästi. Sieltä neuvotaan sitten eteenpäin. AA-ryhmät olen kokenut ihan ok-paikoiksi, mutta ei ne sovi kaikille. Kannattaa silti käyttää edes yksi 2 tuntinen, jotta näet millasta siellä on, ja haluatko mennä uudelleen. Itse olen saanut niistä apua, mutta tällä hetkellä mun ongelmiin ei pelkät ryhmät riitä, vaikka ne vanhemmat raitistuneet sitä siellä useimmat toitottaakin.

11

Kirjoituksestasi päätellen et ole saanut aivovauriota. Itselläni muistiongelmat ja keskittymiskykyvaikeudet kestivät aika pitkään eli n. puoli vuotta, mutta olinkin ehtinyt juoda pitkään, päivittäin ja tajuttomia määriä. Nyt alkaa aivojen tila olla hyvä, mutta varmaan jossain testissä paljastaisi, ettei niin hyvä olekaan, mutta ainakin näillä nyt toimeen tulee ja paljon paremmat ovat kuin lopettamisen jälkeen (tilanne itsellä ainakin alussa huononi).

Alun levottomuuteen en osaa suositella lääkitystä vaan sitä kävelyä, vaikka sitten huonetta ympäri, niinkuin itsekin alussa tein. Parempi tosin kävellä ulkona. Älä yritä nyt tehdä mitään ihmeitä tai vaatia itseltäsi liikoja, ihmeet voit säästää myöhempään. Nyt olet ilman viinaa ja etsit sopivaa muuta toimintaa. Juo sitä virvoketta, jos se auttaa. Sen tarve loppuu sitten aikanaan.

Luultavasti B-vitamiinikuurista olisi nyt hyötyä, magnesiumia on joissakin valmisteissa mukana tai sitä voi ostaa erikseen… Itselläni auttoi myös L-glutamiini. Vahvoja b-vitamiinivalmisteita saa apteekista ja L-glutamiinia ainakin luontaistuotekaupoista, joistakin tavarataloista myös. Rasvahappovalmisteisiin satsaisin myös (sellainen valmiste, missä on E-Epaa). Ja ei, en omista luontaistuotepuotia tai ole sellaisessa töissä.

12

Hei Tiipero.

Minulla itselläni oli aivan helvetinmoiset alkoholin vieroitusoireet niin henkisesti kuin fyysisestikkin. Tässä muutamia asioita joita voin itse suositella:

-Äkkiä lekurille hakemaan antabukset, lääkkeellä ei yleensä sivuvaikutuksia. Estää alkuraittius vaiheessa spontaanin retkahtamisen. Lekurilta voit pyytää myös joitain rauhottavia lääkkeitä (tätä kannattaa harkita pitkään, sillä ne koukuttavat pahasti ja vaikka ne eivät vaikutakkaan ihan viinan tavoin, niin monet alkoholistit kokevat ne miellyttäviksi, täten myös henkinen koukku niihin voi syntyä)

-Asenne muutos! Tuo tilasi johtaa vääjäämättä ennenaikaseen kuolemaan, jos et saa alkoholin käyttöäsi täysin lopetettua ja kohtuukäyttö tapauksessasi on erittäin epätodennäköistä. Sinun, kuten minunkin psyyke yritti/yrittää hangoitella tätä faktaa vastaan, koska addiktio on niin suuri, mutta asia nyt vain on niin, jotta 1+1=2.

-Jos raitistumisen halusi on todella vahva, niin hakeudu ihmeessä johonkin hoitoon. Päihdekatkasuun, minnesotaan, ihan minne vaan, mitä asuin kunnallasi on alkoholisteille tarjolla. Mene A-klinikalle. Käy tsekkaamassa olisiko AA sinun juttusi.

-Ymmärrä se, että alkoholistin raitistuminen on erittäin rankka prosessi psyykkisesti ja siihen kuuluu vaikka minkä moiset oireilut. Mutta ne on vaan sen kuvitteellisen “Viinapirun” eli addiktiosi luomuksia aivoissasi. Aivosi/kehosi eivät tarvitse etanolia, tuota hirveää solumyrkkyä/liotinta yhtään mihinkään. Ymmärrä myös se, että olet tekemisissä yhden pahimmista huumaavista aineista joita ylipäätään on. Alkoholin vieroitusoireet alkoholistilla ovat pahemmat kuin käytännössä minkään laittoman vahvan huumausaineen. Joten ei ole mikään ihme, että olo on HIEMAN kummallinen.

Kaikkea hyvää raitistumisellesi ja tsemppiä täältä Kanteleen pojalta!

Ps. ja jos retkahdat niin poimippas aina välillä tämä aloittamasi ketju, silloin kun taas ajattelet alkoholin käytön lopetusta, täällä kaikki ovat puhuneet viisaasti.

13

Voi kuulkaa, A-klinikka ja antabukset on kokeiltu jo 3-4 v. sitten. Ei ollut mitään apua. Eivät uskaltaneet enää edes antaa antabuksia kun tissutin niidenkin kanssa, henkeni uhallakin.

Nyt ekaa kertaa olin kuivilla yht 15 vrk varmaan vuosikymmeneen. Ryypättyä on tullut kyllä jo 17 v… Mutta sitten tuli retkahdus. Varmaan aloin tuudittautua onnelliseen tilaan saavutettua 2-viikon maagisen raapyykin.
Ryypännyt olen keskiviikosta asti ja eilen oli jo niin paha olla, että olin varma että kuolen. Ikinä ennen en ole voinut näin huonosti :cry: . Vasta nyt tajuan miten vaikea sairaus tämä oikeasti on. Ekan vähän pidemmän selvän jakson jälkeen alkoholismisairaus iski vieläkin ärhäkämpänä mitä normaalisti. Tämä on ihan järkyttävää :cry: ! Tällähetkellä tuntuu, että toivo on mennyttä. Yritän nyt muutaman tasoittavan sidukan avulla, jotka äsken hain kaupasta, taltuttaa pahimmat vieroitusoireet (tuli juotua 2 vodkapulloa, 8 vahvaa karhua + 12 siideriä ke-pe ajanjaksolla eli hengenvaarallinen määrä naiselle). Rahatkin on ihan loppu kohta.

On siis käsittämätöntä ettei pysty hallitsemaan itseään. Pelkään kuolemaa. Kuolemanpelon vuoksi vajaat 3 viikkoa sitten päätin etten koskaan enää juo, mutta en näköjään pystynytkään siihen. Nyt pelottaa entistä enemmän, koska tajuan, että vaikka nyt oikeasti olen valmis ja halukas lopettamaan alkoholin lopullisesti ,minussa on toinen puoli, joka tekee mitä lystää. Pelkään jo, että saan sydänkohtauksen joku kaunis päivä. Mietin viimeyönä että loppu on jo tulollaan koska oli niin paha olla.

Minulla on sellainen tunne, että mikään eikä kukaan pysty minua enää auttamaan :cry: . Koko elämä on ihan viturallaan :cry: . Jos minulle tulee jotain vakavaa tai kuolen nyt tähän, niin olen aiheuttanut sen ihan itse kaatamalla viinat kurkusta alas. Mikä on järkyttävää, sillä en haluaisi kuolla. Minulle on määrätty Ketipinoria myös (lisädiagnoosina alkoholismin ohella masennus, ei kaksisuuntaista kumminkaan), mutta se on aiheuttanut pahaa riippuvuutta myös + yöllisiä unihalvauksia jolloin luulen tukehtuvani. Ketipinor kuitenkin lienee yksi turvallisimmista alkoholismin hoitoon.

Olen tänään juonut 5 siideriä ja yhden oluen.Nämä juomat ovat kuitenkin vain olon normalisoimiseen, ei humalahakuisuuteen, koska kaikesta huolimatta yritän päästä maanantaista alkaen uudelle kuivalle jaksolle. Motivaatio on iso, mutta alkoholismi näköjään niin paha, että tarvitsen ulkopuolista apua. A-klinikka ei sopinut minulle. Mitä se apu sitten olisi, en tiedä. Kaikki ystäväni ovat raittiita ja reipaita työikäisiä ihmisiä, myös vanhempani. Olen itse ainoa jolla on tämä ongelma. En siksi voi puhua asioista kellekään. Kukaan ei voisi ymmärtää. Koska ei sellainen ihminen ymmärrä, jolla ei riippuvuutta ole kehittynyt. Alkikset ovat heidän mielestään vain ärsyttäviä ja halveksittavia tyyppejä vailla itsekuria. Kukaan sellainen ei voi tajuta millaista helvettiä tämä on oikeasti! Itse teen/tein töitä kotoa käsin, ja se on mahdollistanut tissuttelun. Mutta, koska tää on päässyt niin pahaksi ei töidenkään teko onnistu vaan olen pa ja rahaa ei tule tilille, koska töitä ei jaksa tehdä.

Voi kunpa voisin kelata aikaa taaksepäin edes tuohon keskiviikkoon. Siihen hetkeen jona kävelin alkon ovesta sisään ja estää sen jotenkin. Että olisin säästynyt tältä kauhealta olotilalta ja pettymykseltä ja pelolta. Kuolemanpelko on niin suuri, ettei sitä edes viina enää vie pois.

Olen tässä miettinyt, että miltä heroiinivieroitusta läpikäyvistä ihmisistä tuntuu. Onko se jotain tämän kaltaista vaiko vieläkin pahempaa. Pieni lohtu on, että en ole sotkeentunut huumeisiin. Se vielä puuttuiskin…

14

Ehdottiko lääkärisi sinulle mitään hoitopaikkaa, vai antoiko vain psykoosilääkkeitä, kun juominen on karannut käsistäsi? Jos ei, niin suosittelen Minnesotahoitoa Lapualla. AA toimii myös, kuten moni muukin paikka, jossa saa apua ja tukea lopettaakseen juomisen.

Kyllä sinua voidaan auttaa, vaikka olo saattaa olla epätietoinen. Se on hämmästyttävää, kun saa huomata, ettei olekaan ongelmansa kanssa yksin, eikä ne ongelmat olekaan sellaisia, etteikö joku toinen olisi ollut vieläkin suuremmissa ja silti saanut elämänsä kuntoon. Luon tässä sinulle toivoa ja toivon sinulle voimia sekä rohkeutta tehdä ratkaisuja, jotka auttavat sinua ongelmassasi.

Apua saa ja sitä on olemassa, hae heti huomenna ja tänäänkin ehtii soittamaan vaikka auttavaan puhelimeen. Minnesotahoitoonkin voi soittaa, niin he auttavat sinua myös. Soita ihmeessä.

15

Mitenköhän kalliiksi nämä Minnesota ym. hoidot mahtavat tulla? Mulla on niin vähän rahaa tilillä nyt juomisen mentyä talven aikana entistä pahemmaksi (kuten jo sanoin, jos et jaksa tehdä töitä, niin rahaakaan ei tuu tilille) että tuollainen Minnesotahoito kuulostaa mun korvaan vähän isokenkäisemmille tarkoitetulta jutulta.

Ehkä ois helppoa järjestää tommosta itselleen, jos ois varakas. Luin netistä Ville Valosta joka oli käynyt 4 viikon vieroituksessa. Oli mennyt 48 000 euroa siihen. Kyllähän niillä levyrahoilla piisaa ostella apua itselleen, kaikilla ei oo varaa kummiskaan tommosiin.

Lääkärini ei tosiaan ehdottanut hoitopaikkaa, Ketipinor määrättiin unirytmin säätelyyn ja masennusta helpottamaan. Epäilen lääkkeen olleen pahentava käänne koska se helpottaa krapulaa. Aloitin lääkkeen vähentämisen muutamia viikkoja ennen sitä kun päätin lopettaa alkoholin käytön. Huomasin että myös sille oli kehittynyt riippuvuus.

Luulen, että myös masennus voisi parantua pelkästään lopettamalla alkoholinkäyttö. En ole varma onko masennus se muna vai kana eli kumpi tuli ensin, alkoholismi vai masennus. Itse olen huolestunut vakavammin tilanteestani vasta lähiaikoina, koska terveys on alkanut reistata ja työ- ja toimintakyy ja muisti pahasti kärsinyt. Menihän siihen näköjään aikaa :unamused: . Ekan kerran aloin epäillä, että olen alkoholismitaipuvainen vuonna 2000-2001. Jos olisin silloin ekojen hälyttävien oireiden ilmestyttyä ymmärtänyt pistää pullonkorkin kiinni en ikinä olisi näin pohjalla nyt.

16

Soita sinne, niin opastavat sinua maksusitoumusten kanssa, kun yhteiskunta ottaa osaa myös siihen hoitoon, mutta eri kunnissa eri lailla. Se maksaa, mutta itse en tunne ketään joka olisi sitä katunut.

Kengistä se ei riipu, vain siitä mitä haluaa, kun itsekin poltin viimeisenä vuonna varmasti neljäkymmentä tuhatta juomisen tarpeen tyydyttämiseen.

17

Kyllä mä sinne varmasti otan yhteyttä ja ainakin kyselen asioista, ei kait se mitään maksa. Mä tosiaan olin niin typerä, että luulin, että pystyisin ominpäin lopettamaan. Kun vaan päätän lopullisesti, että nyt se on loppu, kuolemanpelon siivittämänä uskoin, että pystyisin. Voi mikä idiootti olen! :frowning: En mä tänne foorumille olis kirjoittanut ellen olisi aikonut tosissaan lopettaa. Tarkoitus oli myöhemmin tulla kirjoittamaan et hyvin menee… :unamused: Ei löytynyt selkärankaa eikä suomalaista sisua tästä naisesta :frowning: . Voi itku! Kellekään en voi tästä puhua, niinpä kirjoitan sit tähän.

Vanhempani ovat ankaria ja raivoraittiita ihmisiä. Eivät koskaan itse ole alkoholia edes maistaneet. Ja nuorena sain ankaran raittiuskasvatuksen. Aluksi juominen olikin ihanan vapaudentunteen etsimistä, että sai tehdä jotain mikä oli kiellettyä ja sai vapautua ja rentoutua ankaran kodin ikeestä. Ne kaverini, jotka saivat juoda tavisteinien tyyliin ja vanhemmat ei sitä kieltäneet eivät päätyneet samaan mitä minä. He kyllästyivät melko pian ryypiskelyihin, koska alkoholinkäyttö oli heille niin sallittua. Siinä ei ollut viehätysvoimaa. Minulle kuitenkin kävi niin, että nyt kun minua eivät kahlitse enää vanhemmat, niin mua kahlitsee viina. Eli koko ikäni olen elänyt kuristusnuorassa. Kun pääsin vanhempieni kurimuksesta eroon, tilalle tuli viinan hallitseva voima. Salakavalasti itseni sitä aavistamatta.

Olen tuota miettinyt, että millainen kasvatus oikeasti lapselle on parasta, että lapsi välttyisi alkoholiongelmilta ja varttuisi onnelliseksi yhteiskunnan jäseneksi. Vanhempani uskoivat ,että se kasvatus mitä suuntaa he edustivat, olisi parasta, mutta huonommin ei ois voinut käydä :frowning: . Vihasin ja osin edelleenkin vihaan liian kahlitsevaa lapsuutta ja nuoruuttani. Jos selviän alkoholismistani hengissä, haluaisin vielä omankin lapsen. En ole lasta uskaltanut yrittää ennenkuin raittius on totta. Mutta onko tässä haaveessa mitään järkeä, vaikka onnistuisinkin raitistumaan :confused: ? Miten voin välttyä siltä, että se mahdollinen lapsi ei tulisi kokemaan samaa kohtaloa mitä minä? Olenhan pilannut elämäni. Ainakin toistaiseksi se on täysin pilalla. Jospa tämä onkin geeniperimässä, eli mikään kasvatus ei voisi lastakaan tältä pelastaa…

18

Tuntuu kyllä pahalta sinun puolestasi. Varsinkin kun itse olin niin vastaavanlaisessa tilanteessa vajaa vuosi sitten. Tosin olin onnistunut sotkemaan asiani hieman pahemmin kuin sinä, mutta kuitenkin. Mutta mikä tärkeintä, tuosta VOI toipua. Miten se sitten tehdään on kaikkien kohdalla yksilöllistä.

Tärkeintä on etsiä apua hinnalla millä hyvänsä. Alkoholismin hoitoon on kyllä tarjolla tässä maassa paljon apua. Mielestäni sinä ainakin tarvitsisit kunnon alkusysäyksen etanolittomalle polulle, jossain hieman pidempään kestävässä hoitopaikassa. Sen vuoksi, että alkoholin fyysiset vieroitusoireet saataisiin ensin pois. Tämän jälkeen pystyisit sitten keskittymään siihen psyykkiseen puoleen.

Ketipinor/Seroguel tai muutkaan neuroleptit eli psykoosilääkkeet eivät ole alkoholisminhoito lääkkeitä. Olen myös itse kyseistä myrkkyä syönyt ja kokemukset pelkästään negatiivisia. Lääke myös aiheuttaa joillakin selkeästi riippuvuutta, vaikka lääkärit eivät tätä myönnä kovinkaan helposti. fi.wikipedia.org/wiki/Neurolepti <–Täältä löytyy esim lainaus “Neuroleptien korkea-annoksinen, pitkäkestoinen käyttö voi aiheuttaa pysyviä vahinkoja aivojen tunne-elämää ja älyllisiä toimintoja sääteleville osille. Tämän johdosta niiden käyttö tulisi rajoittaa lyhimpään tarpeelliseen määrään ja aikaan, sekä ainoastaan vakavien mielenterveyden ongelmien hoitoon.” En ihan heti sanoisi neuroleptejä haitattomiksi, vaikka sinulla ilmeisestikkään annostuskoko ei ole korkea, esim 1000mg/pv.

Oma raittiuteni lähti liikkeelle tietynlaisen “oma oivalluksen”/“perspektiivin muuttumisen” kautta, mutta siihen varmasti vaikutti kattava tieto siitä, mitä alkoholismi on ja eräs päihdekuntoutuslaitos. AA:n olen myös kokenut auttavan.
Mikä sinut sitten nostaisi pois tuosta samasta kurjuudesta jossa itsekkin ryvin, niin rehellisesti sanottuna en tiedä. Mutta sen tiedän, että sieltä monet nousevat ja suurimpana auttavana tekijänä on halu ottaa mitä tahansa apua vastaan, mitä hoitavilla tahoilla on annettavanaan.

Paljon voimia sinne!

19

Jaa, luulenpa, ettei tässä paina kasvatukset suuntaan tai toiseen. Itse olen saanut kohtuukäyttökasvatuksen, niin vaan suohon suistuttiin. Isän puolen suvussa meikäläisen kaltaisia piisaa, äidin suvussa ei. Kyllä tässä jokin geneettinen taipumuskin on. Sen kun olisi arvannut tai tiennyt, olisiko osannut olla ottamatta ensimmäistäkään huikkaa? Silloin luuli, että alkoholistiksi tullaan juomalla liikaa. Varmaan niinkin päin. Mutta kyllä taipumus alkoholismiin auttaa paljon tuohon paljoon juomiseen.

Mietit lapsia ja lastesi tulevaisuutta. Omille lapsille olen suoraan sanonut, että minulta ovat voineet periä taipumuksen addiktoitua (tulla helposti riippuvaiseksi), eli ei kannata ottaa. Toistaiseksi kaikki ovat pysyneet irti, yksi kyllä käyttää, mutta ainakin toistaiseksi vähän. Apuna on tietty se, että puolisoni suvussa ei ole yhtään alkkista eikä puolisoni itsekään (vaikka joskus ottaakin) ole selvästikään alkolismiin taipuvainen. Sanoisin, että sen näkee juomatavasta jo heti alkuunsa. Ei sitä selvästikään potkase viina sillä tavalla kuin itseäni. Useinhan vielä sattuu niin, että kaksi alkkista pariutuu ja siinä on sitten sekä perimät että käyttäytymismallit lapsille yhtä aikaa tarjolla.

Mutta nyt hoidat ensin itseäsi. Varaudu, että aikaa menee. Ihan tavallinen susta ei tuu koskaan, jos tavis on ei-alkoholisti. Mutta kyllä sua voi odottaa hyvä elämä ilman viinaa.

20

Huh, selvisin hengissä tuosta kauheasta tilasta, jossa olin viikonlopun ja vielä maanantainkin. Uusi taistelu selvinpäin siis alkaa. Väsymys ja saamattomuus on seuranain. Mutta yritetään taas.