^^ Mikä hellespede? Eikös tuo spede ole jo aika vanha juttu? Nykyäänhän kaikki on keijoa, myös helteessä päänsä keittäneet tapaukset. Onkohan nuoriso mukana keijossa? Sen verran vähän tulee teini-ikäisten kanssa oltua tekemisissä, etten tiedä, mikä milloinkin on muodissa, mutta voin ehkä käydä haastattelemassa jonkin pienen otannan.
^hellespede on uussana. Ainakaan mulle ei ole tullut pelkkänä sanana vastaan. Spedenä kyllä on tullut, valitettavasti.
Mut keijo on nimenä täysin lyömätön ja ylittämätön ja kuin suunniteltu käyttötarkoitukseensa
eli ihmiskikkelin ja kestodorkan anonyymiksi synonyymiksi. Siitä tuli tänä vuonna legendaarinen.
Enää ei pysty hallitsemaan naamaansa, jos joku siviilielämän todellinen keijo tulee esittäytymään.
uumoilla, hän uumoili, uumoiltuaan aikansa, uumoilun tuloksena, uumoiltujen uumoiltua, uusimmainen ja uljain uumoilu,
summittainen uumoilu, utelias uumoilu, uumoilu kupeiden kepeydestä, uumoilla itsensä uuvuksiin, uumoilu muistutti ummetusta
koko päivän asiaa uumoiltuaan usko tuli uljaksen kanssa siihen tulokseen, että ulla oli heitä taas vedättänyt
ulla käski sanoa, että tule käymään illalla, niin hän laittaa nisua ja jotain muutakin pöytään
ullan kanssa tässä uumoiltiin, että tule meille asumaan poijes sieltä katuojasta
ollaan ihan ullan kanssa vaan uumoiltu, että josko me tästä laitettais hakien pytty sahtia ja juotais se heti kolmistansa
me ollaan tässä taas kiljupäissään ja pontikan perkeleen jäljiltä ullan kanssa uumoiltu,
että nyt sä keijo olet ehkä jo tarpeeksi vanha, että voit osallistua
meidän ryhmäseksisessioihin, joten alappa riisuutua
piehtaroida
keijo piehtaroi joka yö tuskaisissa lakanoissaan ja toivoi hetkittäistä helpotusta yölliseen yksinäisyyteensä,
mutta puhelin oli ollut hiljaa jo viikon, eikä riittaa tavoittanut mistään, vaan tuo arjen uljas rivisotilas oli kaikonnut rivistä ja kadonnut
kuumotella
riitta kuumotteli tumman, uuden miehensä kyljessä ja haki välillä pakastimesta jääpaloja, joita asetteli hotin uroksensa pyykkilautavatsalle ja he nauroivat yhdessä keijolle, joka ei tiennyt tästä onnellisuudesta mitään tai
ollut koskaan edes kokenut jotain vastaavaa ja niin ihanaa
laskelmoida
keijo laskelmoi ja teki vähennyksiä ja jakoi uudelleen ja kertasi laskutoimituksen, muttei saanut elämäänsä mitenkään tilikelpoiseksi
Turpa kiinni ja vastaa mun kysymykseeni!
Näitä tilanteita siis, kun joku selittää vain ummet ja lammet jotakin omaansa, eikä mene millään asiaan. Voihan siihen kysymykseen toki vastata kirjallisestikin tai vaikkapa viittomalla, joten ei tuossa lauseessa sinänsä välttämättä mitään hirveää ristiriitaa ole.
hymiösyndrooma. Sitä on liikkeellä ja olen itse taas vierottanut itseni saatuani jonkin kälysen tartunnan sitä ennen keväällä netistä.
Tässä luonnollisen raaka esimerkkiteksti ilman lisämerkityksiä ja kuten luojat ovat sen halunneet olevan, jos siis luojia olisi olemassa:
Olipa hyvä päivä. Panin pomoa sen pöydällä ja keijot katteli siitä metrin päästä, kun meikä pumppasi menemään.
Kotimatkalla hajos eturengas harrikasta, mutta en kaatunut ja ajoin kuin herrat taksilla himaan, jossa jo beibe teki pitzaa.
Sitä skruudatessa tsiigattiin pari leffaa ja siinähän se vapaata edeltävä ilta menikin ja mun nainen oli aikasta himokas, mutten mä jaksanut enää bylsiä hania, vaan vedin hanskaan yöllä vessassa pomoa muistellen.
Sama teksti teollisilla hymiöillä saastutettuna ja heti alkaa painopiste muuttumaan keinotekoisemmaksi ja reaktioita ohjaillaan:
Olipa hyvä päivä 
Panin pomoa sen pöydällä ja keijot katteli siitä metrin päästä, kun meikä pumppasi menemään 
Kotimatkalla hajos eturengas harrikasta, 
mutta en kaatunut ja ajoin kuin herrat taksilla himaan, 
jossa jo beibe teki pitzaa. 
Sitä skruudatessa tsiigattiin pari leffaa 
ja siinähän se vapaata edeltävä ilta menikin ja mun nainen oli aikasta himokas, mutten mä jaksanut enää bylsiä hania, 
vaan vedin hanskaan yöllä vessassa pomoa muistellen. :mrgreen:
Sitten uuden tyylin haliwuud-studion teksti, jossa on hymiöttömät ohjeet, miten pitää reagoida ja mitä pitää uuskeijottoman tehdä:
Olipa hyvä päivä. (iloitse) Panin pomoa sen pöydällä ja keijot katteli siitä metrin päästä, kun meikä pumppasi menemään.
(naura hervottomasti ja kierähdä lattialle ja pyöri siinä muutama kierros ja nouse ylös lukemaan loput) Kotimatkalla hajos eturengas harrikasta, mutta en kaatunut ja ajoin kuin herrat taksilla himaan, jossa jo beibe teki pitzaa. (päästele erilaisia murahduksia ja kiljahduksia, koita viritellä huutonaurua uudestaan päälle, raavi vähän karvanaamaasi ja kokeile onko tissit ja munat tallella)
Sitä skruudatessa tsiigattiin pari leffaa ja siinähän se vapaata edeltävä ilta menikin ja mun nainen oli aikasta himokas, mutten mä jaksanut enää bylsiä hania, vaan vedin hanskaan yöllä vessassa pomoa muistellen. (ääntele kuin synnytyksessä tai kapakkatappelussa, hyppää tasajalkaa ja lyö päätä betoniin, puukota jotain elävää naamaan ja
jos ei ole käsiaseita huushollissa, hyppää ikkunasta,
pyri hukuttautumaan lähimpään vesistöön).
^ Mua vaivaa ihan IRL:kin sellainen kaamea hymiösyndrooma. Puhuessani virnistelen, hymyilen, murjotan, huutonauran, huudan muuten vain, tuhahtelen halveksivasti, pyörittelen silmiäni jne., jne. Naamani ei pysy peruslukemilla ja jos pysyy, niin silloin asiat ovatkin jo pirun huonosti, ts. olen vakavasti masentunut tai ties missä psykopaattipsykoosissa 
. Sitä naamani vääntelyä ihmiset sitten joutuvat katselemaan ja vastaamaan ihan itse omista reaktioistaan ja erektioistaan mut nähdessään.
Sori offista. Mua vaivaa IRL myös sellainen vimmattu offin rölöttämis -syndrooma :mrgreen: 
.
^ Oisit osallistunut keijo-kurssille keväällä ja alkukesästä, niin ois moiset syntikkarommit lähteneet.
- pitää sopivassa nuhteessa
esim. keijo ei päässyt joka ilta baariin, sillä hänen keijomainen eukkonsa piti keijon henkisessä otteessaan ja sopivasti nuhteessa
- altistaa/altistua elämän realiteeteille
esim. keijo koki edistyneensä alansa töissään paljonkin, mutta hänen keijomainen pomonsa altisti keijon heti elämän realiteeteille
- uppoutua jonkin harrastuksen/harrasteen syövereihin
esim. keijo kaatoi lavan viinan perkelettä naamaansa ja näin uppoutui itselleen tärkeän fyysiskemiallisen harrastuksensa syövereihin
Helteiden lähdettyä voi tuo keijottelukin ehkä päästää piinaavan otteensa kynänhaltijasta ja näppiksen viattomasta uhrista.
Helismainen ainahan on jotain - eikös juu-hokema,
jolla voi yhden päivän aikana saada muut lähelläolevat raivon partaalle.
kuten: ainahan on faksattava, eikösjuu ja ainahan on tiltattava kone eikösjuu ja ainahan on potkittava keijoja munille, eikösjuu jne.
Tämä on aivan uusi, jonka minun mittaiseni nainen lausui mulle hiljattain: eihän sinussa ole mitää vihattavaa
Se ei silti ole aivan valmis sanonta, mutta siitä voi sellanen tulla ja vähän erilaisilla muunnoksilla ja olin kuulemastani ihan hyvilläni.
Ksalol
Lollollol. Siis tämä ulkomaan Xanor, joita on kuulemma nykyään paljon liikkeellä katukaupassa. Kuulostaa ihan joltakin vaikealaatuiselta puhevialta, kun on tottunut siihen, että Xanor on Xanor . Itseasiassa ensikertaa tuosta kuullessani(En muista missä yhteydessä) luulin aivan tosissani, että joku mömmöillä aivonsa muussannut sekakäyttäjä tai tyhmä toimittaja typottaa ihan omiaan . Minä olen niin vanha ja kehityksen kelkasta pudonnut, että silloin joskus ammoisina aikoina, kun vielä ryynejäni kadulta ostelin, ne olivat pääsääntöisesti sitä tavaraa, mitä Suomen apteekeista saa.
Ksalolit ovat serbialaisen Galenikan 1mg alpronappeja, ja helvetin kovaa valuuttaa nykyään. Saman lafkan “kymppipami” on Bensendin. Aina pk-seudulla käydessä nappaa noita parisataa lätkää, ja siinä hoituu parin kuun kämpän lainanlyhennykset. Aivan hulluina ovat noihin.
Salamia.
Noin loihe lausumaan eräs tuttuni, kun hänen piti puhua salamoista. Ei tuossa muuten mitään niin hirveän hauskaa olisi ollut, mutta kun kyseinen tyyppi veti varsin viihdyttävät itqpotqraivarit, kun ryhdyin kuittailemaan ja vittuilemaan jotakin salamimakkarasta. Tyyppi onkin aivan täysi keijo ja siedän häntä silloin tällöin ainoastaan sen vuoksi, että sattuu seurustelemaan yhden erittäin mukavan naisen kanssa, jota kyllä mieluusti tapaan.
Täältä puuttuu sellanen Lasten Suusta-palsta ja on vain näitä lisäainekäyttöisiä ketjuja, enimmäkseen.
Viitaten häpeän tunteeseen, poimin tämän ihan äsken jostain ip-lehdistön mielipuoli-palstalta ja huvituin:
Kauan sitten, ehkä noin 35 vuotta sitten, olin täydessä linja-autossa matkalla kotiin Tampereen keskustasta. Pispalanharjun kohdalla isänsä kanssa matkustava pikkupoika, ehkä noin 4v, kajautti kirkkaalla äänellä: “Isi, miksi sää vieläkin pissaat lavuaariin vaikka äiti on kieltänyt”.
^ Siinä oli kyse noloudesta, ei häpeästä. Nolous on sellainen “hihhih, olipa noloa, voi vitsit, hihhih” -fiilis, josta yleensä kutakuinkin terveellä itsetunnolla varustettu ihminen selviää ilman suurempia vaurioita. Noloihin tilanteisiin yleensä päätyy myös ilman kummempaa suunnitelmallisuutta.
Esimerkkinä tämä perinteinen: Vessassa käydessä hame jää takaa ylös sukkahousuihin, sitä ei itse huomaa ja sitten tepastelee ympäri kauppakeskuksen persettään esitellen, kunnes joku ystävällinen sielu huomauttaa asiasta . Vähän noloa, mutta naurattaa vain, en traumatisoitunut, eikä olisi niin vakavaa, vaikka onnistuisin tekemään tuon uudestaankin(Tarkoitukseni ei ole pyrkiä ottamaan uusintaa). Siitä en tiedä, saiko joku silminnäkijä pahatkin traumat perseeni näkemisestä, mutta en suostu tuosta huonoa omatuntoa potemaan.
^Joo, mut ainahan on hävettäväkin, eikösjuu…
Se tuntui niin hyvältä (idealta).
^ Joo’o, kyllä alituinen ja hellittämätön häpeä, aiheesta tai aiheetta, miehen tiellä pitää ja toki naisenkin. Tuo ei ollut mikään lempilauseeni.
Se menee niin kuin se menee. Tätä tykkään hokea itselleni, kun stressaan ja kuumottelen jotakin tulevaa tilannetta ja yritän rauhoitella itseäni ja noinhan se menee .
[size=150]sen näkee sitten[/size]
[size=150]rakkaalla lapsella on monta äitiä ja isää[/size]
[size=150]hätä ei ole tuon näköinen
hätä ei ole tämän näköinen
hätä ei ole minkään näköinen
hätä ei tule vetävän käteen
hätä ei lue osakeyhtiösäännöskokoelmaa
hätä ei lue annosteluohjekirjallisuutta
hätä ei ole tuon näköinen, se on paljon pahempi[/size]