Nyt siis kun vuosipäivä lähenee tunti tunnilta, päätin testata tänne tulemista oman ketjuni kanssa, pidän kuitenkin vähentäjien ketjuni happireikänä. Eli tarut jatkuu sitten täällä, ja kaikkea saa kommentoida, ehkä opin täällä jotain uutta 
.
Nyt on vuosipv, niin mielessäni on kaikenlaista. Onneksi pääsin eroon siitä jäkyttävästä dokaamista, joka ei olisi toiminut muuten ellen olisi ottanut sitä tosissani ja huomannut että ehkä minullakin on elämisen arvoinen elämä. Sitä ennen tuhosin itseäni miten vaan voin, pillereillä, ranteitten avaamisella, kaadoin tuoli että jospa se veisi hengen kun pamautin pääni lattiaan (ystäväni kuoli niin että hän oli kaatunut ja lyönyt päänsä, ei ollut mitään tehtävissä). Kokeilin siis kaikkea mitä keksinkin, ja tähän tilanteeseen tuli pakko lopettaa ja sillä tiellä ollaan… Eli kiitos päiväsairaalan, ja sen lääkärin. Luulisin heidän olevan ihmeissään että olen näinkin hyvin päässyt eteenpäin. Muut eivät varmasti sitä katso että mulla menisi hyvin, mutta en välitä muiden puheista .
Nyt siis tänään 1V, alkotonta ja seuraava tulee 
.
Hei,
Ja onneksi olkoon! Se on saavutus josta voi nostaa rintaa rottingille.
Itse en ko. juhlapäivää pysty pitämään vielä pitkään aikaan, mutta päivä kerrallaan edetään sitä kohti. Suurena apuna on se, kun muistan millainen oli lähtötilanteeni viime syksynä. Kun huomaa tapahtuneen positiivisen muutoksen, niin haluaa pitää sen positiivisen muutoksen pysyvästi itsellään, eikä tee mieli sitä ensimmäistä ryyppyä.
t, Mayflower
[size=200]Onnea Leija[/size]
Tosi hienoa että olet pysynyt päätöksessäsi ja tavoitteessasi.
Mulla pian 3kk
Vuosi on siinäkin merkityksellinen aika, että siinä on ennättänyt nähdä vuoden kaikki tapahtumat ja asiat.
Kesän ja talven.
Toinen kesä ilman alkoholia, sen tiettä jo mitä se on.
Rinta rottingilla sitä kohden, raitista kesää
Onnittelut ystäväni, todella hienoa että olet “alentunut” tänne lopettajien tasolle ja iso
saavutetusta vuodesta!
On upeaa että olet löytänyt raittiuden ihanuuden, kaikki, vaikka olisivat juotuaan kuinka kauan, eivät sitä saavuta 
Itse tunnen olevani vielä ihan aloitteleva lopettaja, vaikka vajaa kuukausi on vuosipäivään.
Ensimmäisinä viikkoina olin kuin kukkulan kuningas, suuri Lopettaja, niin hienoa ja uskomatonta se juomattomuus oli
Toivottavasti viihdyt täällä meidän joukossamme ja ihanaa loppuviikkoa Leija
Vuosi on upea saavutus!
Suuret kiitokset ja halaukset, olen kyllä parina päivänä käynyt koko vuoden läpi, ensimmäinen ristihän oli tietenkin vappu… Onneksi sain sellaisen vieraan viettämään kanssani vappua, ettei hänkään juonut mitään alkoholipitoista, ja sain halauksen vappupäivänä raittiista vapusta . Juhannus meni sitten paljon paremmin, eikä ollut mitään pakkoa viettää sitä jotenkin erikoisesti… Kyllä tähän vuoteen mahtuu niin tuskan kun ilon kyyneliä, paljon enemmän kuitenkin sitä iloa. Mutta silloin kun minulle tuli vaikeita paikkoja, sain täältä sen potkun persauksiin ja järkeä päähän. Plinkki on todella hyvä paikka, silloin kun se toimii sellaisena mitä pitäisi, eli vertaistuellisesti, eikä taistelutantereena.
Nyt olen niin hyvässä kunnossa sekä psyykkisesti että fyysisesti että on ihanaa viettää kevättä ja odotella sitä kesää. Täällä on ollut aivan mahtava aurinko ja kävinkin siitä nauttimassa lenkillä, ja hoidin samalla kauppa ja kirppis asiat. Tämä mun kesän odottaminen on historiallista, yleensä pakenen aurinkoa ja pistän asunnon verhoilla pimeäksi, mutta nyt olen niin onnessani kun vaan voi .
Tsemppiä meille kaikille, kolme kuukauttakin on iso juttu ja jokainen juomaton pullo tai lasi vie lähemmäksi juomattomuutta jos se on päämääränä.
Hienoa leija ja vuosi iliman alkoholia on kerrassaan mahtava juttu! Susta säteilee parhaillaan iloisen ja onnellisen ihmisen säteitä ja ne tuntuu tänne asti. Kiitos siitä!
T. Rosentti
Kiitos prossa 
, nyt tuntuu todella hyvältä ja näin onnellinen en ole ollut aikoihin ja nautinkin kaikista rippeistä mitä vaan saan…
Ajatuksissani olen kuitenkin siinä miten juominen alkoi pahemmin, ja se eka sysäys taisi olla kun ystäväni kuoli, halusin vain mennä mukana… Ja sitten eksä jäi kiinni niistä suoraan sanoen paskoistaan. Sen jälkeen mentiin eikä meinattu. Jostakin syystä olen nyt saavuttanut jotain hyvää, ja elämäni on johdattanut mut lähelle läheisiäni ja antanut onneni. Veljeni tulee huomenna käymään ja oikein odotan sitä, ehkä pystyn nyt kertomaan hänelle tämän, katson kuitenkin missä kunnossa hän on itse ennen kuin aloitan…
Ostin suklaata juhlan kunniaksi ja ne on jo syöty…
Onnea ja monta, monta, monta raitista vuotta lisää Leija! Kun kalenterivuosi on käyty, on kaikki pahimmat karikot jo kertaalleen ohitettu puhtaalla päällä. Tervetuloa
Kiitos cricket !
Nyt oli sellainen aamu että oli tosi vaikea nousta ylös, ja kahvin avulla yritän tässä herätä. Olisin muuten jäänyt sänkyyn mutta kun se veli on tulossa niin oli pakko nousta ja imuroida.Muuten olen saanutkin siivottua.
Ajattelin ihan tosissaan kertoa tämän alkoholismini hänelle, se missä oltiin ja mihin on päädytty, mutta niin kuin eilen sanoin katson hänen omaa vointia. Jos hän on huonona niin sitten siirrän sen myöhempään ajankohtaan… Mutta on kyllä tosi kiva nähdä hänet .
Onnea kaikille teille, joilla lähestyy vuosipäivä. itselläni vielä 3 kk. On se muuten kumma juttu, että aika on mennyt näinkin nopeasti. Välillä tuntuu, että viimeisestä ryypystä on kulunut aivan liian vähän aikaa.Toisaalta parempi niinpäin, kuin että tuntisi olleensa raittiina ikuisesti. Hyvä että menneet pysyvät mielessä ja pää sen vuoksi selvänä
olet mahtavan selkärangan omistaja !onnittelut siitä ,sekä vuosipäivästä!itse tarvon tätä suota edelleen 
Olette te ihania, onnittelut tuntuu niiiin hyvälle !
Ja tein jotain muutakin, kerroin veljelle tästä ja puhuttiin tosi paljon aiheesta ja sen vierestä. Hän otti asian todella hyvin . Ja lupasi ettei puhu siskolleni mitään, minä haluan olla se jolta hän asiasta kuulee, eli ei niin että tulisi muualta ilmi…
Mutta tämä nosti vieläkin meikäläisen mielialaa, mikä voisi olla parempaa kun saada mahdollisimman monen läheisen hyväksyntä, paitsi että kyllä olen tästä yhdestäkin onnellinen!!! Tiedän jo siskoni olevan vaikeampi pala (velikin sanoi sen että varaudu), jo siihen tilanteen jossa kerron, rakenteluun. Kun en viitsi nyt missään kassajonossa möläyttää että hei arvaa mitä olen alkoholisti, olen ollut vuoden kuivilla. Ja kun hän on tänne tulossa, pitäisi poikaystävä olla mukana, enkä todellakaan ala siinä kertomaan… Nyt vain mietintä hattu päähän miten sen saan onnistumaan, vaikia pala. Pitäisi olla kärsivällisyyttä ja odottaa sitä tilaisuutta, mutta en ole kärsivällisyydestäni kuuluisa. Ja toisaalta haluaisin tämän jännityksen loppuvan että voisin olla vapaammin ja esim. käydä a- klinikan kokouksessa. Josta saisin tukea silloin kun tulee taas vaikeampi jakso…
Isot onnittelut Leija minultakin Hienoa, että olet selvinnyt koko vuoden läpi selvinpäin! Itse olen vielä puolivälissä, mutta tavoitteena päästä samaan pisteeseen kuin missä sinä nyt olet. Iloitse, nauti, ole ylpeä itsestäsi
Mukavaa myös saada uusi kirjoittelija tänne Lopettajiin. Sinulla on varmasti paljon annettavaa tälläkin puolella. Uudet mielipiteet ja kokemusten jakajat ovat kovasti tervetulleita. Auttavat näkemään asioita vähän uudelta kannalta. Tervetuloa
-Stobe
Moi,
Kerroin tänään vanhimalle pojalle, joka kyseli multa kaupassa käydessämme, että onko meillä joku tipaton aika meneillää.
Mä vastasin, että ei kun meillä on tipatonta nyt toistaiseksi.
Kerroin myös sille, että ole liki 30 vuotta leikkinyt alkoholilla, niin se ei anna enää mitään uutta.
Se suhtautui siihen ihan hyvin, mikä on tietysti mukavaa minusta.
ALkoi puolustelmaan itseään, että niillä on jo ollut kuukausi hyvää viiniä eivätkä ole vielä edes korkanneet sitä, eivätkä ilmeiststi tee sitä meidäkään kanssa.
Mulla ainakin on sellainen etten halua kertoa ennen kuin alkotoomuutta on vielä pidenmmä aikaa takana.
JA silloin kun on siihen oikea hetki.
Liitele sie lintunt vuosi päivässä.
Siitä kannattaa olla ylpeä!
En minäkään kolhuilta välttynyt, yhden humalan koin vuoden aikana, olen kuitenkin onnellinen vuosipäivästäni, nainen jolle oli outoa olla kahta viikkoa juomatta. Lopussa ei mennyt kolmea päivää…
Eksä sai taas viillettyä ja syvältä, se tekee sen kun vähiten odotan…
Olet retkahtanut kerran?
Niin minäkin, täytyy myöntää - siksi on vähän vaikea tarkkaan määritellä tai sisäistää että kuinka kauan nyt olenkaan ollut juomatta. Puolitoista vuotta ja yksi yhden päivän retkahdus. Oli tekemistä siinä ettei seuraavana aamuna jatkanut, siis oli hirvittävä tekeminen. Pahin krapula kuitenkin helpotti iltapäivällä - tiesin sen etukäteen, yhden päivän krapulan, ehkä siksi jaksoinkin - ja silloin saatoin ainakin sen osalta huoahtaa. Se oli poikkeuksellisen epätoivoinen hetki, joka johti juomiseen. Morkkikset olivat hirveät. Kyllä ainakin tajusin, että se juominen on ihan samassa pisteessä kuin mihin sen viimeksi jätin. Ei se parane mihinkään. Olin ihan tolkku pois melkein saman tien, ja viinaakin olin hankkinut varastoon seuraavaksi päiväksi. Niitä en siis kuitenkaan juonut, onneksi.
Onnea Leija, sinulle, ja tervetulosa tälle puolelle. Minttumaariakin voisi liittyä tänne, tähdätä lopettamiseen.
Ei kai siinä mitää vaikeaa ole. Eikös se lasketa viimeisimmästä juomiskerrasta, jos kerran päiviä laskee? Eikö se ole pahemman kerran itsensä pettämistä, jos ei yhden päivän retkahduksia huomioi? Itseni olisi vaikea pitää “vuosipäivää” jos kuitenkin olisin vuoden sisällä ryypännyt.
Kyllä itselleen kannattaa olla rehellinen. Meille muillehan sillä ei ole mitään väliä.
Minun oli valitettavasti pakko muokata onnitteluani. Lasken vuosipäiväni samoin kuin Kalevikin. Mutta silti; kannattaa pysytellä raittiina, niin päivistä kertyy viikot, kuukaudet ja vuodet. Parhaimmillaan yhtäjaksoisesti.
Kunnioitan rehellisyyttäsi, Leija.