Heiwaan ja morjeksia.
^^ Nyt oli ekan kerran ehkä moneen vuoteen jokin lausunto sellainen, että minäkin olen siitä innostuva ja etenkin antikeijosta tyylistä, joka ei ole tavanomaisen tylsä. Muutenkin olen pitänyt tästä Rahvas-Smokki-Vinetto-linjasta kautta vuosien,
vaikkei teitä tyyppejä täällä juuri enää näykään tai kuulu. Ja mitenkään ylenpalttisesti mainittuja, hyviä ja asiantuntevia kirjoittajia yhteenniputtamatta tai toisaalta muita tämän plinkki-perheenjäseniä sen enempää alas/ylöskatsomatta.
Fiksuimmat sanovat, että sisältä tulee, mitä siellä on ja että tulevan käytöksen paras ennustaja on entinen käytös.
Kysynkin, että onko ihmiskunnan juomisen lopettaneilla addikteilla mitään toivoa ? Onko kehitys myöhemmällä iällä mahdollista ??
Olen antanut itselleni ymmärtää, että muutos on miltei mahdotonta ja että raittiina mulkkuna eläminen on se todennäköisin tie.
Esimerkkikeijot puhuvat, kirjoittavat, kävelevät ja mouhoilevat maailmassa tahoillaan, joten kyynisyys on tullut asian suhteen todeksi.
Aina jossain vaiheessa menee hermot ja vanha, erittäin huono käytösmalli ponnahtaa enemmistöllä silmille. Työkavereina mulla on muutamia uskottavan juomahistorian omaavia ja totaalisesti monia vuosia sitten raitistuneita äijiä, joilla aina menee jossain vaiheessa täysin käämit ja vaikkeivat lähdekään dokaamaan, niin ovat melkosen kärttysiä ja ehkä kärsivätkin osaltaan äijämenkoista.
Arvostan näitä herroja hyvin korkealle, kuten aina kaikkia, jotka ovat onnistuneet raitistumaan mistä tahansa kemiallisesta aineesta,
sillä se on tekona erittäin vaikeaa ja pitkäkestoista hommaa… ja itseäni en pysty jäävinä arvioimaan, kuinka eri ressitilanteissa
pärjään tai menettelen, mutten olekaan täydellinen tai pyri perfektionismin suosimaan lopputulokseen, sillä se on mahdotonta !
Samaan hengenvetoon mun on todettava, että vastaava verrokkiryhmä ja iso nippu taviksia ei silleen reagoi äärimmäisesti,
joten oisko meillä vanhan liiton pultsareilla sitten hermot kuluneet enempi tuolla märkäpoteron rintamalinjalla ja
itsekin tunnevammaisena näen asiat ajoittain korostetun mustavalkoisesti. Vastasinko jo itse tähän kyssäriin ??
Oletko koskaan tavannut vuosikausia viinasta raittihina ollutta keijoa,
joka on heittänyt käytöksestään pois alati-katkeran-petterin elkeet ja käytöksen ??
Tämän ainakin luulisi olevan tärkeämpää, kuin egomittelö joutavanpäiväisestä skeidasta.
Ja todellisen elämäntarkoituksen eli The Rakkaan rakastamisen ja rakastetuksi tulemisen ohella…
Kaikki muu lienee sikäli aivan vitun merkityksetöntä, kun asiaa katsotaan kirkkain ja lisäaineettomin silmin.
Onko kaunainen meininki myös jotenkin sidoksissa alkoholin luontaiseen tai pikemminkin luonnottomaan kemialliseen vaikutukseen ??
Väitän lujasti, että muiden substanssien ex-käyttäjät eroavat käytökseltään jopa merkittävästi densonautin pinttyneestä imagosta.
Mutta miten, ei ole sittenkään tällä haaveria niin tärkeää.
Kerran esimerkiksi Ilosaarirokissa, mutta järkkärit kaatoivat sen maahan.
