Läikkynyttä Vinettoa

Kysy mitä tahansa päihdeongelmaan liittyvää. Lupaan vastata 24 h sisällä kysymykseesi. Jos kysymys on asiallinen ja ystävälliseen sävyyn esitetty niin vastaus on samoin. Myös asialliset kriittisetkin kysymykset sallitaan ja vahva paino sanalla asiallinen.

Olen siis pitkään raittiina ollut henkilö joka tällä hetkellä ei asu Suomessa. Sukupuolellani ei ole väliä koska päihdeongelma ei ole sukupuolisidonnainen vaikkakin sosiaalinen paine ei varmaankaan jakaudu tasaisesti se myönnettököön.

Iälläkään ei ole luultavasti kovin väliä mutta aivan nuori en ole koska olen oikeastikin juonut joskus Vinettoa jota ei ole enää vuosiin Suomessa myyty.

Dear Vinetto,

Olet ehkä joskus kertonut tämän, mutta en muista sitä, koska minulla on sama pää paitsi kesät talvet, myös syksyt ja keväät.

Siis: oletko ollut päihdekuntoutuksissa laitoshoidossa joskus, ja millaisia kokemuksia sinulla niistä on? Oliko päihdehoitoon helppo päästä, jos sellaisessa olet ollut?

PS. Minäkin olen juonut Vinettoa, vaikka olenkin ihan nuori. :smiley: Kerran esimerkiksi Ilosaarirokissa, mutta järkkärit kaatoivat sen maahan.

Hei Vinetto!

Onko sinulla faktatietoa, milloin alkoholisti mahdollisesti muuttuu entiseksi alkoholistiksi?

Ensimmäiset asiat ensiksi

Olen ollut Järvenpäässä ja silloin se oli Sosiaalisairaala vielä ja siitä on kauan aikaa. Olin pitkään eli reippaasti yli puoli vuotta. Pääsin silloin helposti A-klinikan lääkärin kirjoitettua lähetteen ja kotikuntani sos.toimiston myönnettyä maksusitoumuksen ja jatkoaikaa. Ehkä tuolloin yhteiskunnallinen ilmapiiri oli suopeampi päihdeongelmaisia kohtaan.

Järvenpää pelasti henkeni. Se ei ole ylistyslause vaan fakta. Olin niin henkisesti hajalla että en kyennyt elämään yhteiskunnassa ja esim. AA ei auttanut koska AA on tavallaan vain oireen mukaista hoitoa (oma käsitys). Järvenpäästä tultuani ja hankittuani uuden ammatin , saatuani asunnon ja jopa työpaikan ratkesin kuitenkin uudelleen juomaan ja join reilun parin vuoden aikana muutaman kahden viikon 24/7 juomaperiodin. Olin Kyläsaaressa katkolla kaksi kertaa viikon ja sitten tuli se tienhaarani, loppukesän yö alamaailman kapakassa Vallilassa ja sen jälkeen en ole juonut pisaraakaan…

Järvenpäässä olin samalla osastolla tämän laulajan kanssa ja tuo oli kova hitti Suomessa silloin. Kari menehtyi jo vuosia sitten ja alkoholi oil kyllä vauhdittamassa loppuaan…

youtube.com/watch?v=7RJP_z–08Q

Samoin Järvenpäässä olin pitkään tämän kirjan kirjoittajan kanssa. Gunnar teki itsemurhan muutaman vuoden jälkeen hoidosta…Han orkade inte leva , kirjoitti Hbl

siivola.org/markku/krit/prinses … oholi.html

fi.wikipedia.org/wiki/Gunnar_Mattsson

Oma subjetiivinen käsitys on seuraava:

Lääketieteessä entiseksi alkoholistiksi tuleminen tarkoittaa elimistön toimintojen pysyvää lakkaamista. Entiseksi alkoholistiksi tulemisen hetki voidaan määritellä verenkierron ja hengityksen loppumisena tai aivojen toiminnan loppumisena. Entiseksi alkoholistiksi tulemisen juridinen määritelmä vaihtelee jonkin verran eri valtioissa. Suomessa ihminen voidaan todeta entiseksi alkoholistiksi, kun sydän on lakannut sykkimästä ja joku seuraavista pätee: hengitys ja verenkierto ovat loppuneet, ruumis on tuhoutunut tai toissijaiset merkit ovat ilmaantuneet. Hengityksen ja verenkierron loppuminen todetaan esimerkiksi silloin, jos elvytyksestä huolimatta verenkierto ei käynnisty tai jos elvytykseen päätetään olla ryhtymättä toivottoman ennusteen vuoksi. Ruumiin tuhoutuminen tarkoittaa esimerkiksi palamista tai murskaantumista. Toissijaiset entiseksi alkoholistiksi tulemisen merkit ovat lautumien ja kankeuden (rigor mortis) ilmaantuminen sekä ruumiin jäähtyminen ja hajoaminen. Entiseksi alkoholistiksi tulemisen toteaa lääkäri.

Dear Vinetto,

Olet siis sitä mieltä että alkoholismi ei poistu ihmisestä muuten kuin elintoimintojen mukana, mutta onko mahdollista että alkoholisti pystyisi vähentämään juomistaan vähemmän haitalliselle tasolle?
En tarkoita siis kohtuukäyttöä eli haitatonta alkoholinkäyttöä, vaan vähemmän haitallista tasoa (esim. juomiskertojen harventuminen, pidemmät kuivat pätkät välissä jne.)

Heiwaan ja morjeksia.

^^ Nyt oli ekan kerran ehkä moneen vuoteen jokin lausunto sellainen, että minäkin olen siitä innostuva ja etenkin antikeijosta tyylistä, joka ei ole tavanomaisen tylsä. Muutenkin olen pitänyt tästä Rahvas-Smokki-Vinetto-linjasta kautta vuosien,
vaikkei teitä tyyppejä täällä juuri enää näykään tai kuulu. Ja mitenkään ylenpalttisesti mainittuja, hyviä ja asiantuntevia kirjoittajia yhteenniputtamatta tai toisaalta muita tämän plinkki-perheenjäseniä sen enempää alas/ylöskatsomatta.

Fiksuimmat sanovat, että sisältä tulee, mitä siellä on ja että tulevan käytöksen paras ennustaja on entinen käytös.

Kysynkin, että onko ihmiskunnan juomisen lopettaneilla addikteilla mitään toivoa ? Onko kehitys myöhemmällä iällä mahdollista ??

Olen antanut itselleni ymmärtää, että muutos on miltei mahdotonta ja että raittiina mulkkuna eläminen on se todennäköisin tie.
Esimerkkikeijot puhuvat, kirjoittavat, kävelevät ja mouhoilevat maailmassa tahoillaan, joten kyynisyys on tullut asian suhteen todeksi.

Aina jossain vaiheessa menee hermot ja vanha, erittäin huono käytösmalli ponnahtaa enemmistöllä silmille. Työkavereina mulla on muutamia uskottavan juomahistorian omaavia ja totaalisesti monia vuosia sitten raitistuneita äijiä, joilla aina menee jossain vaiheessa täysin käämit ja vaikkeivat lähdekään dokaamaan, niin ovat melkosen kärttysiä ja ehkä kärsivätkin osaltaan äijämenkoista.
Arvostan näitä herroja hyvin korkealle, kuten aina kaikkia, jotka ovat onnistuneet raitistumaan mistä tahansa kemiallisesta aineesta,
sillä se on tekona erittäin vaikeaa ja pitkäkestoista hommaa… ja itseäni en pysty jäävinä arvioimaan, kuinka eri ressitilanteissa
pärjään tai menettelen, mutten olekaan täydellinen tai pyri perfektionismin suosimaan lopputulokseen, sillä se on mahdotonta !
Samaan hengenvetoon mun on todettava, että vastaava verrokkiryhmä ja iso nippu taviksia ei silleen reagoi äärimmäisesti,
joten oisko meillä vanhan liiton pultsareilla sitten hermot kuluneet enempi tuolla märkäpoteron rintamalinjalla ja
itsekin tunnevammaisena näen asiat ajoittain korostetun mustavalkoisesti. Vastasinko jo itse tähän kyssäriin ??

Oletko koskaan tavannut vuosikausia viinasta raittihina ollutta keijoa,
joka on heittänyt käytöksestään pois alati-katkeran-petterin elkeet ja käytöksen ??

Tämän ainakin luulisi olevan tärkeämpää, kuin egomittelö joutavanpäiväisestä skeidasta.
Ja todellisen elämäntarkoituksen eli The Rakkaan rakastamisen ja rakastetuksi tulemisen ohella…
Kaikki muu lienee sikäli aivan vitun merkityksetöntä, kun asiaa katsotaan kirkkain ja lisäaineettomin silmin.

Onko kaunainen meininki myös jotenkin sidoksissa alkoholin luontaiseen tai pikemminkin luonnottomaan kemialliseen vaikutukseen ??
Väitän lujasti, että muiden substanssien ex-käyttäjät eroavat käytökseltään jopa merkittävästi densonautin pinttyneestä imagosta.
Mutta miten, ei ole sittenkään tällä haaveria niin tärkeää.

:arrow_right:

Tämä on aika hankala aihe kuten varmaan tiedätkin. Oma viitekehys on AA ja se on sopinut erinomaisesti minulle. Siellähän jo lähtökohtaisesti alkoholismi määritellään sellaiseksi josta ei voi tulla enää kohtuukäyttäjäksi.

Onhan maailman sivu ollut kovia viinamäen miehiä, kovia ryyppymiehiä jotka sitten ovat ryhdistäytyneet ja “ottaneet itseään niskasta kiinni” ja alkaneet “juomaan kuin muutkin”. Eli ei se mahdotonta ole.

Itse kuitenkin tiedän edelleenkin että minulta se ei onnistuisi eikä se olisi onnistunut. Ennen Järvenpään hoitojaksoa join yhteen menoon kuukausitolkulla ja kun rahat viinaan loppuivat niin varastin huolto-asemalta Lasolia ja K-Kaupasta “kolinaa”. Ja olin 28-vuotias ja kirjoilla kuitenkin mm. Helsingin yliopistossa.

Nykyinen tyylini sopii minulle täällä Espanjalle kuuluvalla saarella oikein hyvin - tänäänkin. Soy alcoholico tambien hoy :smiley:

Re: Keskustelun provosointi MeLopettajissa
ViestiKirjoittaja Vinetto » 9.11.2016 18:33:09

Arvoisa Päihdelinkin Ylläpito

Itseäni on jo vuosia askarruttanut tuo nimimerkki “mies metsänreunasta” suorittama provosoiminen, paikkansa pitämättömän ja osittain jopa valheellisen tiedon levittäminen AA-liikkestä. Mitkä lienevät hänen motiivinsa ?

Totta kai AA:takin voi kritisoida .Kritiikin tulisi perustua kuitenkin faktoille eikä epämääräisille mielikuville. AA on siitä helppo maalitaulu koska se ei liikkeenä perinteidensä mukaisesti koskaan vastaa mihinkään kritiikkiin eikä ota kantaa kiistakysymyksiin. Minä voin ottaa kantaa yksityisenä jäsenenä ja tässä teenkin.

Asia ei minua juurikaan henkilökohtaisesti haittaa.Olen kasvanut tälläisen yli lähes kolmekymmentä vuotta kestäneen raittiuteni aikana.Mutta en pidä sitä että tälläisellä forumilla, jossa on paljon ensi kertalaisia, informaatio on tarkoituksella trollaavaa. Varsinkin kun kustannukset ylläpitoon tuotetaan julkisista varoista.

Minun mielestä on aivan turhaa luoda vastakkainasettelua ja muuta parjausta mitään hoitomuotoa kohtaan !

Itse olen saanut suuren avun 1980-luvulla Kaisaniemen ja Töölön A-klinikalta . Varsinaiseksi elämäni pelastajaksi osoittautui Järvenpään Sosiaalisairaala 1984-1985 joka ei kuitenkaan silloin ollut vielä A-klinikkasäätiön vastuulla . Ilman Järvenpäätä en enää eläisi. :frowning:

Rakentavin terveisin Vinetto (AA:n jäsen )

“Okei” ja
“selvä !”
“Kiitos”
“oikein paljon”
“vastauksesta !”

noniiiin

:laughing: :arrow_right:

Vadelmamunkki kysyi Vinetolta

Pistän tähän oman mielipiteeni tavattuani muutamia sellaisia.
Uskon, että voi. Alkoholistien joukossa on ns. tuurijuoppoja, joista jotkut ottavat kännit kerran tai vain jokusen kerran vuodessa. Se edellyttää kylläkin tavanomaista vahvempaa itsehillintää ja tahdonvoimaa tai käyttörahan loppumista. Jonkun olen kuullut käyttävän siitä olotilastaan ilmaisua kärvistely.

Päicä kerrallaan

Oli tarkoitus vastata nopeamminkin mutta kone temppuili ja olen sitoutunut vain 24h vastausaikaan.
:smiley:

On kerrottu että aikoinaan , vuosikymmeniä sitten, alkoholisteja tutkittiin ja etsittiin heidän erityispiirteitään ja tulokseksi tuli että he ovat: yliherkkiä, lapsellisia ja mahtipontisia.Tutkitut olivat kuulema loukkaantuneet kovasti kuultuaan tuloksista. Totuus loukkaa usein.

Tiedä häntä sitten miten noita tuloksia tulisi tulkita.

AA:laiset mielellään hokevat että alkoholismi on “tunne-elämän sairaus”. Enpä tiedä tuostakaan koska mielestäni olen tavannut aivan tunne-elämältään terveitäkin raitistuneita alkoholisteja. En sellaisenaan niele näitä “AA totuuksia” vaan kyseenalaistan asioita ainakin kokousten ulkopuolella. Kokouksissa haluan olla loukkaamatta ihmisiä ja suvaitsen aika paljon.

Ehkä alkoholistit ovat keskimääräistä herkempiä. Ja myös herkempiä loukkaantumaan.

Ei tuo AA:kaan ole mikään sellainen että toisesta päästä lapataan lapiolla sontaa ja toisesta putken päästä lentää enkeleitä. Vajavaisia ihmisiä.

Suurin huomio minkä olen aivan viime vuosina huomannut että on kahdenlaisia alkoholisteja ainakin. Sellaisia jotka ovat alkoholisoituneet melko nuorena ennen kuin elämä on järjestynyt kunnolla. Heidän raittiutensa voi olla sitten enemmän tunne-elämältään jännityksen ja ahdistuksen sävyttämää. Sitten on sellaisia joilla rakenteet eli perhe, ammatti jne. ovat kunnossa ennenkuin alkoholisoituneet vanhemmalla iällä. Heille raittius vaikuttaa olemman helpommin ylläpidettävissä ja tunne-elämä ei niin kimuranttia.

Itse kuulun ensimmäiseen ryhmään ja saatan olla jonkin verran kaunainen ja pahalla päällä vielä kuolinvuoteellanikin :smiley: mutta sitä ennen näillä mennään - tänäänkin.

Onkos sulla montakin tunkkia?

Varhaisella iällä alkon kanssa puljaamisen aloittanut Rio Tinton juoja.

Nope. :smiley:

^^^ Kiitos Vinetto ! Tosiaankin replan toimitusehdoissa oli aikamääräpykälä ja se alittui runsaasti alle tunkkifirman toimitusajan.
Kärsivällisyyttä heti juopolle ! Vaikkei tämä ole vastauksen analysointiketju, niin olen nostava tämän kohdan esiin tarkastelua varten:

Ehkä alkoholistit ovat keskimääräistä herkempiä. Ja myös herkempiä loukkaantumaan.

Kuinka usein täällä palstoilla puhutaan, että tämän taudinhaltija on herkempi ja suorastaan tunneilmaisultaan yliampuva tms. ?

_Eipä kai koskaan, eikä juuri kukaan. Tämä ominaisuus ei juomalla lähde tai että tulis jotenkin paremmaksi ihmiseksi tai koske mua !

Jatkokysymys mr Vinetolle: [i]Sulla on tunnetusti jo kymmenien vuosien ehtaa irtiotto ja vakuuttavan raaka raittius alkomaholista.
Aina silloin tällöin tulee yleisellä tasoilla jostain, ties mistä suunnasta mainintaa tai näkyvää nostoa, että se “todellinen elämä tai raittius” alkaa vasta jonkin nrosarjan jälkeen. Onko tämä vain jotain pitkänmatkalaisten omaa psyykkaamista, olematta kuitenkaan toisten omia taipaleita sorsivaa vai onko todella niin, että meno vaan paranee, vaikka muutoin ikääkin voi jo olla melkein toista sataa vuotta ??

Ja mikä on ollut vaikeinta tahi helpointa asian tiimoilta, voiko henkinen himo aineeseen ja asiaa vahvasti vieläkin epäileville:
voiko ylipäätään päihtymisen hakemiseen toden teolla ja todella halut kuolla jo kymmenessäkin vuodessa, ehkä jo aiemmin ??
[/i]

=>

Dear Kanelijuoma

Muistanko oikein ettö mainitsit joskus Järvenpään Sosiaalisairaalassa olleen lääkärinä kuuluisan Pekka Tuomolan silloin kun olit siellä hoidossa?

Pekka on minun entinen pomoni noin 7 - 8 vuoden takaa. : ))

Niin, 20 ensimmäistä vuotta vituttaa mutta sitten helpottaa, näin mulle sanoi eräs aikanaan. :smiley:

Yksilöllistähön tuo on. Ehkä jokunen vuosi menee että on todella tukevalla pohjalla alkoholin suhteen. Juomisesta näin unia kyllä ainakin sen 10 vuotta ja aamulla olin kauhuissani. En ole enää vuosiin nähnyt.

Mutta sitten elämä on kuin muillakin ihmisillä paitsi tietysti ilman päihteitä. Oma henkinen rakenne ja tunne-elämähän sanelee sitten miten eteentuleviin asioihin suhtautua. Ja kyllähän esim. AA:ssa on mahdollista oppia erilaisia toimintamalleja ja ennen kaikkea kuulee kokemuksia monista asioista. Elämän taidosta on kyllä pitkälti kysymys.

Raittiitta vuosia ei kannata missään nimessä kovin tuijottaa. Eikä niillä oikeastaan olekaan sen kummempaa merkitystä muille mutta tietysti raittiille itselleen. Minulle ne vuodet antavat perspektiiviä ja vertailueroa. Ja ovat tietysti elämäni kallein asia.

Raittius on ollut aika helppoa mutta elämä ei aina ole sitä ollut. Vaikeinta kai oli ainakin nuorempana olla raittiina erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa joissa ihmiset yleensä juovat.

Pekka Tuomola oli tosiaan lääkärinä silloin. Laitoksen johdossa oli kuitenkin Paavo Koistinen. Muista Pekan tuolta ajalta. Ja nyt myöhemmin olen nähnyt hänen toimivan paperittomien pakolaisten lääkärinä ja arvostan tätä asiaa suuresti.

vihrealanka.fi/henkil%C3%B6 … ynyt-hyvis

Tähän oletkin jo aika pitkälti vastannut ja 24h mennyt, mutta mainitaan silti.

Eli tuolla aiemmin oli puhetta että alkoholistit on tunneherkkiä, mahtipontisia ja mikäköhän se yksi vielä oli?

No anyway, kysymykseni olisi ollut että onko alkoholistilla mahdollisuus kasvaa tuosta yli? Kun meitsi ei ainakaan voinut koskaan ekoina raittiina vuosina ymmärtää tuota siinä mielessä että jotkut ihmiset saa tuon kuulostamaan joltain lopulliselta tuomiolta. AA:ssa olen myös törmännyt ihan elävästi sellaisiin ihmisiin, joissa ei kyllä perkele olekaan oikein mitään muuta kehitystä tapahtunut vuosikymmenien raittiudesta huolimatta kuin että sitä huikkaa ei enää oteta.

Kaikista masentavin ja lannistavin lause jonka olen siellä kuullut on: “Kun kestät tässä jengissä, kestät hengissä”. Eli mitään muuta toivoako ei ole? Sinnitellään vaan elossa? Mutta entäs kun mä haluaisin elääkin pikkaisen?

Näin omalta kohdaltani kun huomaan että vaikka nykyään pystynkin tunnustamaan ainakin tuon yliherkkyyden minussa olevaksi ominaisuudeksi, niin heti perään on sanottava että ihan takuulla myös kehitystä on tapahtunut sillä saralla. Tämä on ihan elävässä elämässä happotestattua.

Hyvä Vinetto;

tämä kysymys on tarkoitettu asialliseksi, mutta nähtäväksi jää millaista keskustelua se herättää.

Miksi alkoholin käytön lopettaneet henkilöt ovat hyvin ärhäköitä riitelemään tai väittelemään siitä miten lopettaminen pitäisi sujua? Ja mitä siinä milläkin tavalla pitäisi apuna käyttää.
Johtuuko se tästä mikä on tullut pariin kertaan tässä ketjussa esiin:

Ei välttämättä kauheasti kannusta lopettamaan tai menemään erilaisten palveluiden / tukiryhmien piiriin tämän kaltainen kirjoittelu.