Läheisriippuvaisen käsikirja

Tänään käyty puhelinkeskustelu:

P.R.-Mulla on aivan kamala ikävä sua.
L-Mä uskon sen.
P.R.-Onko sulla ikävä mua?
L-Tietenkin on välillä,mutta ei se tilannetta muuta mitenkään.
P.R.-No sä tiedät että tulen kotiin kun vaan pyydät.
L-Joo,tiedän,mutta en nyt kumminkaan pyydä.
P.R.-Kyllä osaat olla hankala akka.
L-Niin.
P.R.Se tarjous meni sitten siinä.En enää tulisi vaikka kuinka rukoilisit…tuut,tuut,tuut,tuut…

Että silleen… :wink:

:smiley:

Anteeks, että mä repesin täällä, mutta tuo “tarjous meni sitten siinä…tuut tuut tuut…” oli mulle liikaa!

Niin siinä oli tarjouskin? :laughing: et vaan huomannut :wink: :laughing:

:laughing: Onneksi olkoon, suruvaippa! Hienosti hoidettu tilanne, hyvistä tarjouksista kieltäytyminen ei aina ole helppoa. :laughing:

Tuli mieleen humalaisten tarjoamat seksipalvelut, joista kieltäydyttyään saa kuulla peräänsä jolinan “et ymmärrä mitään hyvän päälle.” Itse asiassa ymmärrän nimenomaan hyvän päälle. :laughing: Hyvä suruvaippa!

Me edistytään naiset!

Mä repesin kans tuohon suruvaipan retkun kommenttiin. Siis todella, just noin se menee :laughing: Mä oon tosi monen kohdalla miettiny, että onks toi retku noin laajasti mua (tai teitä) pettäny, että sillä on lukuisia rinnakkaissuhteita. Kun kuulostaa niin samalta sekä puheet että touhut.

Ihanaa kun näille voi nauraa tällee jälkeenpäin.

Me todellakin edistytään.

Tämä on loistava ketju :slight_smile:

Tässä minun hyväksi kokemaani:

Päihdesairas: Aion lopettaa juomisen
Läheisriippuvainen: Juu juu (ja menee tekemään itselle mieluisia ja tärkeitä asioita)

Päihdesairas: Ajattelin ottaa pari kaljaa
Läheisriippuvainen: Juu juu (ja menee tekemään itselle mieluisia ja tärkeitä asioita)

Päihdesairas: Masentaa (juomisen jälkeisenä päivänä)
Läheisriippuvainen: Juu juu (ja menee tekemään itselle mieluisia ja tärkeitä asioita)

Päihdesairas: Kaikki ihmiset on minua vastaan (kuivahumalassa)
Läheisriippuvainen: Juu juu (ja menee tekemään itselle mieluisia ja tärkeitä asioita)

Päihdesairas: Sinä ärsytät minua tahallasi
Läheisriippuvainen: Juu juu (ja menee tekemään itselle mieluisia ja tärkeitä asioita)

Päihdesairas: Olen kohtuukäyttäjä
Läheisriippuvainen: Juu juu (ja menee tekemään itselle mieluisia ja tärkeitä asioita)

Päihdesairas: Sinä olet ilkeä ja nalkuttaja (juomisen jälkeisenä morkkiksena)
Läheisriippuvainen: Juu juu (ja menee tekemään itselle mieluisia ja tärkeitä asioita)

Päihdesairas: Olen ollut jo viikon juomatta
Läheisriippuvainen: Juu juu (ja menee tekemään itselle mieluisia ja tärkeitä asioita)

Päihdesairas: Sinä et tee minua onnelliseksi (seuraten kokoajan perässä läheisriippuvaista)
Läheisriippuvainen: Juu juu (ja menee ulos tai ystävän luo tekemään itselle mieluisia ja tärkeitä asioita)

Päihdesairas: En ole alkoholisti, koska olen ollut jo kuukauden juomatta. voit luottaa minuun, vaikka ottaisin vain pari kaljaa.
Läheisriippuvainen: Juu juu (ja menee tekemään itselle mieluisia ja tärkeitä asioita)

Päihdesairas: Tällä kertaa lopetan juomisen kokonaan (pitkän juomaputken ja törttöilyjen jälkeen)
Läheisriippuvainen: Juu juu (ja menee tekemään itselle mieluisia ja tärkeitä asioita)

Jne…

Huom: Pelkkä yksi juu-kin riittäisi, mutta läheisriippuvainen ei luonnollisesa taipumuksestaan johtuen pysty esittämään asioita vain yhtä kertaa (lapsuudesta johtuva trauman toistamispakko). Siksi on hyväksyttävä sairautensa ja sallittava kaksi juu-ta.

VAROITUS: kolmas juu tai muut lisäsanat ennakoivat vakavaa retkahtamista alkoholistiin :slight_smile:

Voi hemmetti Jouluenkeli, miten mä repeilin. Varsinkin tota toistamispakkoa. Löysin niin ihanasti itseni. joten suon itselleni kaksi juu-ta.

Juu juu, tästäkö se johtuu, että lapset ovat jo vuosia sitten valittaneet, kun puhun asiat kahteen kertaan niin ettei kukaan viitsi kuunnella. Hyvä kun saa asioille selityksen.

Mä kans tunnistin heti oman toistomekanismini.Heh.

Hassua,että tuon puhelinkeskustelun jälkeen mies ollut juomatta. :wink:

Jouluenkeli, vedet silmissä nauran täällä.

Juujuu.

Nostan tämän ja myös kakkososan, kun kanavalle tulee tiuhaan tahtiin uusia keskustelijoita, jotka voisivat hyötyä näistä kootuista keinoista. Loistavat muitten keskustelujen lomassa annetut neuvot hukkuvat viestitulvaan. Olen kyllä tietoinen siitä, että monasti tarvitsee sitä, että joku sanoo jonkin asian suoraan minulle - eikä aina silloinkaan mene perille, kun en ole valmis vastaanottamaan.

Eilinen keskustelu autossa kun vein kotipihalleen

PR: sä et tiedä mitä rakkaus on
LR (mä): no, se on esimerkiksi sitä, että päästää toisesta irti (henkisesti)
PR Irrottaa roikkuvan käden kaulastani

PR: no, mähän päästin irti

LR: ei ku henkisesti
RP: mitä V***Ua. Se on sitä…yhteinen kesämökki

LR: Ai jaa (miettii mitä toinen mahtaa tarkoittaa kun ei omistaa senttiäkään siitä kesämökistä)…

[b]suruvaippa kirjoittaa

P.R.-Mulla on aivan kamala ikävä sua.
L-Mä uskon sen.
P.R.-Onko sulla ikävä mua?
L-Tietenkin on välillä,mutta ei se tilannetta muuta mitenkään.
P.R.-No sä tiedät että tulen kotiin kun vaan pyydät.
L-Joo,tiedän,mutta en nyt kumminkaan pyydä.
P.R.-Kyllä osaat olla hankala akka.
L-Niin.
P.R.Se tarjous meni sitten siinä.En enää tulisi vaikka kuinka rukoilisit…tuut,tuut,tuut,tuut… [/b]

Oli pakko suruvaipan kirjoituksella nostaa tätä ketjua ylös…

On se vaan niin ihmeellistä miten kaikki nuo alkoholistit toimii saman kaavan mukaan. On kuin lukisi kertomuksia omasta exästä.
Valittavat ikäväänsä, ja kysyvät että onko mulla ikävä ja omalla kohdalla exä pyytelee luokseen koska haluaisi niin jutella ja olla halipusipusi-meiningillä. Ja kun niin “houkuttelevan” tarjouksen uskaltaa kieltää, niin sitten muuttuukin ääni kellossa… Omalla exällä tyyliin “En sitten enää koskaan pyydä ku ei kelpaa” ja hetken päästä sama rumba uusiksi.

Muistin tämän vanhan ketjun, josta saattaisi sinulle, Hannami, olla apua. Alkoholistin juomisesta irrottautuneen kuuloiset vastaukset tulevat automaattisesti vasta, kun on käynyt sen vaihtelevan pituisen irrottautumiskamppailun itsensä kanssa. Sitä ennen tekee hyvää toistella kuin papukaija valmiiksi saatuja vastauksia ja tarkkailla, mitä vaikutuksia uudenlaisella reagoimisella on itseen ja toiseen.

P.R: Mä vihaan tätä maailmaa. Sä olisit ollut ainoa, joka olisi voinut auttaa mua.
L: Niinpä niin. (/juu juu.)

[size=85](viimeisiä “keskustelujamme” nyt eron kynnyksellä)[/size]

Tervehdys!
Halusin nostaa tätä ketjua, koska vanhoja selatessani tämän löysin. Tämä osui nykyiseen tilanteeseeni loistavasti: olen vuosien veivaamisen jälkeen muuttanut kaksi kuukautta sitten pois alkoholistimieheni (ja lasteni isän) luota. Selvää kautta kesti vajaa puolitoista kuukautta ja nyt putkea puolitoista viikkoa. Puhelimessa olen keskustellut miehen kanssa päivittäin ja tämän ketjun neuvot ovat todella hyviä näihin järjettömiin keskusteluihin (jotka tosin voisi välttää olemalla vastaamatta, mutta jos sillä onkin joku kamala hätä tai jos sen onkin selvä tai jos… tai jos…).

Meillä ensimmäiset (täysin tuulesta temmatut) epäilyt toisesta miehestä astuivat kuvioon muutama päivä sitten. Sitä tuli jankattua tyyliin: “sulla on toinen mies”, “ei ole” jne… Lopulta totesin, että jos niin haluat uskoa, niin sulle minä en voi mitään. Se olisi pitänyt todeta heti alkuun. Toinen hyvä aihe on, onko mies kännissä (olen ilmoittanut, että en halua olla tekemisissä, jos on). Siitäkin olen sortunut jankkaamaan, mutta todennut sitten, että jos olet siinä kunnossa, että voit ajaa autolla (siis puhaltaen nollat), olet tervetullut tänne, muutoin voimme lopettaa keskustelun.

Ylipäätään keskustelut alkoholistin kanssa varsinkin putken ollessa päällä, ovat mielettömyydessään uskomattomia. Mutta minulla ainakin edelleen on tarve todistaa olevani oikeassa, tarve saada toinen ymmärtämään olevansa väärässä / syyllinen tilanteeseen juomalla, tarve todistella, että olen kotona, ilman sitä toista miestä jne… jne… Siis melko järjetöntä touhua, mutta läheisriippuvaiselta kai melko tavallista… Lisää siis kiitos näitä vinkkejä alkoholistin kanssa kommunikointiin niin, että ei tule mentyä siihen loputtomaan suohon jankkaamaan juoduista pulloista ja tehdyistä/tekemättömistä/sanotuista/sanomatta jätetyistä asioista! Kiitos!

Moron :smiley:

Komppaan sua Hannaleena. Tää ketju antaa ajattelemisen aihetta, ja tukee niissä ihan päättömissä tilanteissa, joihin päihderiippuvaisen kanssa ajautuu tämän tästä. Olen itse erehtynyt kovistelemaan miestäni tyyliin (joko minä tai kalja), mutta kyllähän hän yrittää sekä että -vastausta saada aikaan, seuraavaan tapaan:

PR: “Sillon kun aloitin juomisen heti krapula-aamuna, se olikin väärin. Olen samaa mieltä sun kanssa siitä. Mut en enää tee niin. Viime viikonloppunakin (se yksi ja ainoa = LR:n huomio) join paljon vähemmän lauantaina.” (huom. PR:n logiikka: perjantaina hieman vajaa kori kaljaa, lauantaina “vain” 10 kaljaa > olen käytännössä raitis)

LR: Selvä. (Tässä vaiheessa meinaa nousta esiin sellaisia sanoja kuin “ymmärrän” ja “onhan se ihan hyvä”, mutta nielen armottomasti).

PR: “Mutta absolutistia minusta ei tule tekemälläkään.” (tämä kommentti on kuultu liioittelematta noin satakaksikymmentä kertaa).

LR: Niin.

PR: “Taidat kyllä liioitella, kun erosta alat puhumaan. Tulee heti sellainen olo, että mikään ei riitä, vaikka vähennän juomista ja kaikkea. On mullakin vaikeaa ja rankkaa.”

LR: (en sano mitään, mielessäni ajattelen, että juttelu on yhtä hyödyllistä kuin vastatuuleen haukottelu)

Jepsanjee…PR on niin taitava luomaan mielikuvia siitä, että asiat kääntyvät parempaan (tai ovat sitä koko ajan, LR on vain niin tyhmä ettei huomaa). Ja kuten arvata saattaa, tätä keskustelua on edeltänyt jo useampi vuosi känni vähintään kerran viikossa -tahti. Onnihan se tietenkin heti ratkee, kun krapulapäivänä tyytyy vain mäyräkoiraan…Juu juu.

Ja eikun jatkamaan harjoituksia (toi aiemmin viestiketjussa esiintynyt juu juu on pistämätön!!!)
L

Moi, täällä uusi kävijä, onpa todella hyvä ketju, en vaan tiedä miten te muut jaksatte päivästä toiseen, oletteko varmoja ettei teidän alkoholistinne/narkkarinne petä teitä muiden naisten kanssa? mUlla on aina sellainen epäilys päällä.

Meillä käydään näitä aivan samoja keskusteluja teksitiviestiversiona…tässä jotain… (mieheni narkomaani) ja meille ei ole tervetulleita narkomaaniystävät kylään!

pr: yks allu, selvääää sellainen tulis tänne treenaamaan !!! (allu=narkomaani myös)
lr: joo sullahan on vaan selviä kavereita, siis se on kitkuis

pr:mä puhuin treenaamisesta , selvän jätkän kanssa, jos se, ei käy, niin sitten ei käy, ajattele .piste. äläkä vääristele asioita .piste.moi.kiitos.

pr: vielä lisäys, kiitoksia TODELLA paljon luottamuksestasi

lr: eksmä ole sanonut ettei meille tulla säätämään mitään kun olen töissä.

pr: noh enhän mäkään sitten ole selvä, sinullehan kaikki muut ovat aina huonompia. olenko itse riittänyt sinulle koskaan? jos väität ettei vaateesi ole aina tavoittamattomissa, niin kusetat itseäsi. noh mutta olethan sinä kyllä tosi kultainen äityli ja esikuva jälkikasvullesi.nyt ei vaan tunnu kuitenkaan olevan meidän aikamme?

sitten viestittely, kun odottelin häntä kotiin perjantai illalla, oli soittanut päivällä että hyppää just bussiin…viesti tuli yöllä…

pr: noh. nyt ollaan täällä ja aikataulut kusee mut ei ei anneta sen häiritä, tulen kun spikin vastustajat on tapettuuuu, jos pystyn?
lr:just

pr:kulta anteeksi että viivyin, olin saanut vanhanfrendin kanssa jo sovittua kyydistä että heittää mut sinun luo, mut matka loppui aika rankalla tavalla,olet kai huomannut sen auton jos olet ollut aamulla liikenteessä, anteeksi kyyti vain pysähtyi ja tuli pakollinen majoitus…
lr:joopa joo
pr: kulta voinko tulla ja annatko anteeksi?
lr:just ja lehmät lentää
pr: kulta jos tulen nyt niin puhutaanko, yritin kulta miettiä koko aamun ja en voi muuta kuin yrittää hyvittää sinulle tämän? join ajattelemattomuuksissani vahvaa viinaa myös harmissani, enkä tajunnut kun se kosahti ja olin perseet?
enempää en voi pahoitella haluan vilpittömästi sanoa, minullakin oli kauhia ikävä.

mulla on luurit täynnä vaikka minkälaista selitystä…voi helevetti…