Kysymys bentsoista ja riippuvuudesta niihin

Olen lukenut foorumijuttuja (joiden kelpoisuus minkäänlaisena vertailukohtana mihinkään on tietenkin aina kyseenalaista) sekä katsellut joitain diagrammeja siitä, kuinka voimakkaan riippuvuuden bentsodiatsepiinit aiheuttavat. Ilmeisesti nämä tarkoittavat vain kyseisen lääkeaineen käyttö viihde-/päihdetarkoitukseen, eikä sitä, että jotkut, kuten minä, joudumme oikeasti syömään niitä joka päivä selvitäksemme arkirutiineista.

Aloin kuitenkin tuossa kerran miettiä, että onko kohta kymmenen vuoden mittainen yhtäjaksoinen käyttö mahtanut sumentaa todellisuudentajuni (vaikkakin pidän itseäni mielenterveysongelmia lukuunottamatta suhteellisen tervejärkisenä ihmisenä - ymmärrän tämän toteamuksen paradoksin, mutta en keksinyt parempaakaan ilmaisua), koska en koe olevani niistä riippuvainen sanan siinä merkityksessä, kuinka se vaikka pollenistien kanssa tavataan.

En ole riippuvainen siinä mielessä, että minun olisi etenkään fyysisten vieroitusoireiden takia “pakko saada” ja kuola valuu suusta, vaan siksi, että ilman rauhoittavaa nappia minun on pahimpina aikoina täysin mahdotonta selvitä arjesta.

Olen hyväksynyt jo aikoja sitten itselleni sen, että tulen tarvitsemaan jotain rauhoittavaa elämäni loppuun saakka, koska terapiat on todettu usean yrityksen johdosta minulla hyödyttömiksi.

Vastapainona kykenen olemaan toisinaan, ns. parempina aikoina, jopa päiviä ilman lääkettä, jos ei ole mitään stressaavaa ohjelmaa luvassa. Monta työpäivääkin on mennyt ilman. Samanaikaisesti on tosin päällä myös pitkäaikaislääkitys paniikki- ja ahdistushäiriöön, mutta kyllä bentsoakin tarvitsee jatkuvasti.

Pakko myöntää, että ns. viihdetarkoitukseenkin olen bentsoja kokeillut, mutta todennut ne hyödyttömiksi - paljolti varmaan korkean toleranssini vuoksi.

Edit: lääkeaineen nimenkin jo muistin väärin.

Hieman vaikea vastata kun et kerro millaisilla annoksilla syöt bentsoja ja mitä bentsoa?

Kyllä kaiken järjen mukaan +10vuoden käyttöhistorian jälkeen ihminen noihin troppeihin koukuttuu fyysisesti erittäin lujaa. Poikkeuksiakin tosin varmaan voi olla olemassa…
Kerrot, että et voi olla syömättä niitä koska muuten elämästä ei tule mitään. Vai voisiko olla, ettei elämästä tule mitään 3-6pv jälkeen kun olet ilman bentsoja siksi koska vieroitusoireet puskee päälle?
Aika helppoahan tuo on mielestäni testata. Varaa 6-14päivää jolloin “otat lomaa” etkä tee mitään stressaavaa tai mitään sellaista mihin odotat tarvitsevasi bentsoja. Sitten et vaan syö niitä ja tämän periodin aikana sinulle kyllä selviää oletko niistä riippuvainen fyysisesti. Ei niitä refloja voi olla huomaamatta…

Mutta mikäli bentsojesi syönti on reseptin mukaan menevää, tunnet että niistä on apua ja ne parantaa elämänlaatua, niin asiathan on hyvin. Kyseessä on kuitenkin lääke joka tässä tapauksessa on kohdallasi tarpeellinen.

Kannattaa myös muistaa, että koska olet syönyt noin kauan säännöllisesti bentsoja, niin vieroitusoireet ei tule ihan heti. Riippuu edelleenkin yksilöllisistä ominaisuuksista, mikä bentso ja millä annostuksilla.

Voin kertoa sen, että uskon kyseisten lääkkeiden käytön vaikuttaneen merkittävästi sinuun ja ajatusmaailmaasi. Huomaat asian sitten, kun olet lopettanut ne ja olet aika ”hukassa” toista vuotta. Tuon ajan jälkeen huomaat myös, että ihan kaikkea ei ole sittenkään menetetty.

Tälläkin foorumilla on erittäin hyviä pohdintoja kyseisistä päihteistä/lääkkeistä, mutta valitettavasti nämä helmet hukkuvat yleiseen kohinaan :confused: .

Jokeri

Jos tätä ketjua voisi vähän hijackata ja laajentaa muutenkin kysymyksiin bentsoista, niin itse kaipaisin ymmärrystä muutamaan seikkaan:

  1. Mihin tarkoitukseen bentsot oikeasti sopivat - sekä virallisessa käytössä että viihteellisen käytön yhteydessä. Tähän tuntuu olevan harvinaisen vaikeaa löytää mistään kovin tyhjentävää vastausta. Eroavatko eri bentsot merkittävästi toisistaan vaikutuksiltaan, vaiko vain vahvuudelta ja vaikutusajaltaan? Mihin tarkoitukseen bentsoja kirjoitetaan? Mitä iloa bentsoista on viihteilijöille, eli miksi niille on ylipäänsä markkinat katukaupassa?

  2. Minulla on melkoinen kasa Rivatrileja, joista ei itselleni taida olla yhtään mitään iloa. Virallisen selosteen mukaan Rivatrilit olisivat ensisijaisesti vain epilepsiakohtausten hoitoon, mutta kyseisessä reseptissä ne on kirjoitettu hiukan mystisesti leukasärkyjen hoitoon(??!). Mitä ihmeen tarkoitusta bentsot palvelevat tässä tapauksessa - eiväthän ne kuitenkaan ole relaksantteja?

  3. Sikäli kun lääkkeet ymmärtääkseni kuitenkin ovat luonteeltaan rauhoittavia, niin olisiko turhista Rivatrileistani hyötyä läheiselleni joka kärsii paniikkihäiriöstä ja ahdistuskohtauksista?

Rivatril on vahva lihasrelaksantti. Minä olen huomannut sen salilla käydessäni. Ja bentsoissa on eroja, rivat ovat mielestäni yksi vahvimmista.

Tuohon katukauppa kysymykseen voisi vastata että bentsot ovat hieman kuin alkoholi ilman krapulaa. Miksiköhän niille on kysyntää?
Minä syön Bentsoja ihan lääkinnällisistä syistä vaikka joskus otankin enemmän kuin on määrätty.
Katukaupassa näille on myös i kysyntää koska lääkärit määrävät rauhoittavia aika nihkeästi nykyään, myös sellaiset ihmiset ketkä bentsoja tarvitsevat joutuvat ostamaan niitä kadulta.

Millä annoksilla sen relaksanttiuden pitäisi sitten tuntua? Otin itse naamariin 3.5mg tuossa viikko sitten (josta selostinkin Rivatril-ketjuun), eikä se tuntunut tekevän lihaskivuille yhtään mitään verrattuna esimerkiksi Sirdaludeihin…?

Okei, näin epäilinkin. Tuosta varsin reippaasta annoksesta ei mulle tosiaan tullutkaan muuta kuin se epämääräinen humalamainen tila ja tasapaino-ongelmat, mutta en kyllä itse pitänyt siitä ollenkaan… Paljon ennemmin otan ihan perinteistä viinaa. Kohtuullisesti, niin ei sitä krapulaakaan ole. Mutta kaipa tuo käy sitten järkeen. Sääli tietysti jos nämä napit ovat kiven alla sellaisillekin ihmisille jotka niitä oikeasti tarvitsisivat.

Kaipaisin vielä kuitenkin oikein kovasti jonkinlaista vastausta tuohon kolmanteen kysymykseeni - jos bentsot ovat rauhoittavia, auttaisivatko Rivatrilini paniikkihäiriöön tai ahdistuskohtauksiin? Tahtoisin kovasti auttaa läheistäni turhilla napeillani, jos se on mahdollista.

Varmaan ennenki sanonut mutta mulle lekuri sanoi kirkkain silmin ettei riippuvuutta synny juuri ollenkaan jos lääke syödään tautiin, viihdepuolella hyvinki nopeasti. Mene ja tiedä mutta itsellä ihan testimielessä pamit ja teemut ottamatta ny kolmepäivää, yhden Neurotolin otan yöksi etten narskuta hampaitani ja niitäkin on määrätty 4Kpl/Vrk. Illalla otan ihan sen takia etten kroonista itseäni tähän kipuun.

Oletko tosissasi?

Älä ruoki katukauppaa :smiling_imp:

Kyllä mä olen tosissani, se onko kirjoittamani totta on mysteeri ainakin mulle mutta rupean uskomaan että on. Kantaako yksi neurotol 200Mg koko päivän satakilosta ukkoa, jos kantaa niin hyvä et jätän kolme päivässä ottamatta. Multa ei katukauppaan tule mitään, en ole miljonääri mutta pärjään ihan hyvin.

En ole ruokkimassa katukauppaa; tahtoisin antaa itselleni turhat pillerit pois parempaan käyttöön…
Kyseinen läheiseni on todella onneton käymään lääkärillä itse; ei tykkää puhua vieraille ongelmistaan jne.

Voisin kuvitella, että Rivatril jeesaa myös paniikkioireisiin kuten kaikki muutkin bentsot enemmän tai vähemmän.

Ymmärrän toki auttamisen halusi ja joskus benzot todella ovat hengenpelastajia. Tuossa saattaa vain valitettavasti käydä niin, että läheisesi ei sitten ainakaan hae ammattiapua, kun saakin helposti oivan pika-avun niistä Rivoista. Sitten hän ryhtyy napsimaan niitä, kun ne ovat niiiin loistavia lääkkeitä ja pian benzokoukku on valmis ja se ei lopulta helpota kenenkään elämää vaan tekee siitä entistä pahempaa. Sitten elämä on sitä pelkkää benzojen ympärillä pyörimistä, eikä mikään onnistu ilman niitä. Kokemusta on, valitettavasti :imp: :frowning: . Tietenkin noista antamistasi benzoista saattaa olla ihan oikeaakin apua, eli läheisesi uskaltautuu niiden turvin hakemaan muutakin apua itselleen.

Ammattiauttajista ei välttämättä kyllä apua ole, tästäkin on omakohtaista kokemusta, eli on mentävä sitten itselleen parhaaksi katsomansa lääkityksen voimin jotenkin eteenpäin, kun kaikilla auttavilla tahoilla tunnutaan lähinnä lyttäävän, mutta tämäkin riippuu siitä, millaisen lääkärin/terapeutin itselleen onnistuu löytämään. En minäkään automaattisesti kaikkia psykiatreja, sairaanhoitajia, terapeutteja jne. hauku, vaikka se joskus siltä saattaa kuulostaakin. Kyllä joukkoon mahtuu niitä helmiäkin ja mullakin on nyt viimein itselläni terapeutti, josta olen kokenut olevan jotakin apua mulle, eli ihan pelkästään itseräätälöidyn lääkityksen voimin mun ei tarvitse pärjäillä :slight_smile: .

Päätös on sinun, mutta suosittelisin, että yrittäisit saada läheisesi hakemaan muutakin apua, kuin vain pikahelpotusta benzojen rouskimisesta. Tietenkin, jos päällä on todella paha, akuutti ahdistuskohtaus, niin kannattaa antaa ensiavuksi Riva tai kaksi.

Bentsodiatsepiinien käyttäjiä on moralisoitu jo aikojen alusta asti, useimmiten turhaan. Riippuvuudesta, niin henkisestä kuin fyysisestäkin, puhutaan monesti liioittelevaan sävyyn. Fakta on, että bentsoille on olemassa ihan oikeita käyttöaiheita, eikä tarjolla ole korvaavia valmisteita jotka yhtä tehokkaasti lievittäisivät ahdistuneisuutta. Suurin osa bentsojen käyttäjistä syö niitä väliakaisesti, lääkärin määräämänä ja pitäytyen oikeassa annostuksessa.

Tietenkin kaikkiin lääkkeisiin liittyy haittoja. Bentsojen kohdalla suurin haitta on lääkityksen lopettamisen vaikeus, kun lääkitys on käynyt tarpeettomaksi. Vieroitusoireiden pelko voi olla syynä, mutta myös “henkinen riippuvuus”, eli se että bentsoista on tullut tapa selviytyä ja reagoida erilaisiin vastoinkäymisiin. Mutta jos bentsoja otetaan tarpeeseen, eivätkä annoskoot kasva järjettömiksi, on asiasta turha syyllistää ihmisiä.

Mä en moralisoi bentsodiatsepiinien käyttäjiä, en millään muotoa. Siihen mulla ei ole mitään varaa. Mä tiedän myös sen, että benzot ovat monissa tapauksissa juuri se paras ratkaisu lääkitykseksi, en halua, että benzojen määräämistä mitenkään radikaalisti rajoitettaisiin(eikä tuohon liity todellakaan pelkästään se, että mulla on oma lehmä ojassa :mrgreen: ), en todellakaan kannata tätä nykyistä, monien lääkärien tapaa, että neuroleptejä määrätään heti ensimmäisinä lääkkeinä jokaiseen pikkupaniikkiin, lieviin tai kohtalaisiin univaikeuksiin yms. Mä tiedän myös sen, että monet ihmiset osaavat syödä benzonsa ilman minkäänlaista väärinkäyttöä ja onnistuvat irroittautumaankin niistä melko tuskattomasti, varsinkin, jos kuuri ei ole ollut pitkä. Senkin tiedän, että satunnaisesti, esim. n. kerran kuussa paniikkikohtaukseen napattu Pami tai Santtu, ei aiheuta riippuvuutta ja on juuri oikea ensiapu.

varoitan, mielestäni täysin aiheellisesti, ihmisiä bentsodiatsepiiniriippuvuuden vaaroista, koska mä tiedän, omakohtaisesta kokemuksesta, millaista helvettiä se on ja kuinka salakavalasti koukkuun voi jäädä. Benzot ovat oikein hyviä lääkkeitä, oikein käytettyinä, enkä tahdo niiden suomaa apua keneltäkään evätä, mutta kehoitan ihmisiä varovaisuuteen niiden kanssa, varsinkin, jos taustalla on päihdeongelmaa. Tietenkään kaikille ei käy, kuten mulle ja monelle muulle onnettomalle typerykselle, mutta koskaan ei voi tietää, kuinka herkästi addiktoituva ihminen on kyseessä, joten varoituksen sana on todellakin paikallaan.

Reilu viikko ilman teemuja ja pamit minimissä, yöksi yksi neurotol. Ei viekkareita mutta ny kipu ylitti rajani ja sain mielettömiä kramppeja joten eikun kotiapteekille, saakeli ku pari teemua toimii tauonjlkeen ei mitään oloja josei lasketa säryn helpotusta. Ei edes oksettanut normi tapaan, Gapapentin ja Cymbalta alla mutta en tiedä mihin gateriaan ne kuuluu, vievät multa hermosäryn. Nyt murtunut selkä vaan sanoi et lääkettä ukko tai käy pahasti.

Juurikin näin. Ja ne reflat on kovat ja kestää kauan vaikka aluksi harmittomilta tuntuukin.

Kyl kai oikein käytetyt bentsot- siis jos ottaa päivittäin vuosia - aiheuttavat riippuvuutta siinä, missä väärinkäytetyt. Lääkärin reseptikö määrää, mikä on oikeinkäyttöä? Oma tilanne ressujen suhteen on se, että vuosia sitten MT-puolel kirjoitettiin vikat reseptit, ennen kuin lykättiin eläkeLLäiseksi ja siirrettiin Teekoohon “hoitoon”. Siel useat eri lääkärit, joista yhden jopa tapasin vuosia sitten, ovat uusineet reseptit sellaisenaan. Jokainen mul määrätty lääke on merkitty Kantaan ja terveyskeskukseen tittelillä “säännöllinen lääkitys”. Eipä siinä sitten tarvitse kummempia kiireisen lekurin pohdiskella… Bentsot aiheuttavat sietokyvyn kasvun (elimistön mukautumisen aineeseen), tosin nopeammin ja enemmän syntyy sietokykyä unettavalle vaikutukselle kuin ahdistusta lievittävälle, eikä kaikille edes tule jälkimmäistä :open_mouth: .

Lainauksia kirjasta Huume-ja lääkeriippuvuudet (kustantanut Duodecim 2012):

Vieroitusoireet ovat huumekohtaisia ja niiden voimakkuus ei ole suhteessa päihteen addiktiopotentiaaliin. Esimerkiksi ekstaasi on hyvin addiktoiva, mutta sen käytön lopettamiseen ei liity juurikaan vieroitusoireita. (s.30)

Päivittäin käytetyn päihteen määrällä näyttää olevan käytön kestoa suurempi merkitys. Fyysisen riippuvuuden kehittymiselle on ilmeisesti olennaista, että yksilö on pitkäaikaisesti altistettuna päihteelle eli elimistössä on yhtäjaksoisesti päihdettä. (s.31)

Riippuvuus voi kehittyä pitkään bentsodiatsepiineja sairauteensa ohjeen mukaisesti käyttäneille aikuisille, jotka ovat saattaneeet käyttää niitä vuosien ajan matalina annoksina. Valtaosalle heistä tulee vieroitusoireita käytön äkillisesti loppuessa ja vieroittautuminen lääkkeestä onnistuu harvoin. (s.63) [ :astonished: :frowning: :imp: ]

TOISAALLA kuitenkin:

[i]Vieroitusoireiden kesto on yksilöllinen. Asteittain ne kuitenkin lievittyvät ja lopulta loppuvat. Riittävän hitaasti toteutettu vieroitus pitää vieroitusoireet hyvin vähäisinä. Vieroitusoireet eivät ole koskaan niin vaikeat, että ne estäisivät vieroittautumisen. Tarvitaan vain riittävästi aikaa.[…]On kuitenkin epäselvää, onko pitkittyneissä oireissa kyse vieroitusoireista. Voidaan esimerkiksi ajatella, että jos potilas on käyttänyt bentsodiatsepiineja nuoruudesta lähtien ahdistuksen ja masennuksen helpottamiseksi, niin hänelle ei ole kehittynyt taitoja käsitelllä näitä tunnetiloja. Vierottautumisen jälkeen näiden taitojen oppiminen kestää jonkin aikaa ja kysymyksessä ei siten ole vieroitusoire, vaan potilas tarvitsee aikaa omaksua uusia asioita./i

…ja paljon muuta mielenkiintoista luettavaa löytyy kirjasta (toimittaneet henkilöt, joiden meriitit ovat: LKT, päihdelääketieteen professori, ylilääkäri, Tampereen yliopisto, TAYS / LT,ylilääkäri, psykiatri, psykoterapeutti/ LT, päihdelääketieteen professori, alkoholisairauksien ylilääkäri, Helsingin yliopisto ja HUS; tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos / FT, tutimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; neurobiologian dosentti, Helsingin yliopisto…on siellä nimetkin, katsokoot ketä kiinnostaa. Luulisi ny noiden j o t a i n asiasta tietävän… :unamused: ), joka ehkä kandee lukea, jos tietoa haluaa…

Ai nii tää vielä, huh :confused: :

Bentsodiatsepiinien ja barbituraattien käyttöön liittyvän riippuvuuden hermostollista perustaa ei tunneta [ :open_mouth: ]. Toisin kuin useimmat muut huumeet ne eivät lisää dopamiinivälitteistä viestintää accumbens- tumakkeessa. (s.27)

Kiitos itse kullekin vastauksista täällä, oikein hyödyllinen ja asiapitoinen ketju - vaikken aloittaja ollutkaan.

Erikoinen kyllä tuo ero annostuksissa, mitä huomaan itselläni muihin verrattuna. Lienenkö jotenkin semi-“immuuni” klonatsepaamille…?

Kun toinen ihminen (jolle kysyin aiemmin apua Rivatrileista täällä) on melkein unessa ja ihan pyörällä päästään jo 0.5mg:llä, ja mulla se 2mg+:kaan ei tee oikein kertakaikkiaan mitään, muuta kuin antaa vähän tavallista paremmat unet jos käyn nukkumaan. Eikä ole yhtään mitään bentso- tai paljon muutakaan historiaa minulla.

Ja tosiaan mun puolesta ei ainakaan tarvitse olla huolissaan, ihan 100% kohtuudella ja vain tarpeeseen käytön rajoissa mennään mun talossa, kaikkien nappien kanssa. :exclamation: Eikä sitä tarvetta kovin usein ole, ihan nuori ja perusterve ihminen olen. Mitä nyt kieltämättä ibuprofeenia kuluu vähän tarpeettoman paljon, johtuen samasta lihasrasituksesta kuin mihin relaksantteja tarvitsen. Aktiivisen salikuntoilun aloitus tosin vei osan siitä tarpeesta pois, mikä on tietysti hyvä juttu.

Bentsodiatsepiinien ja barbituraattien käyttöön liittyvän riippuvuuden hermostollista perustaa ei tunneta [ :open_mouth: ]. Toisin kuin useimmat muut huumeet ne eivät lisää dopamiinivälitteistä viestintää accumbens- tumakkeessa. (s.27)

Ihmiset yllättyy aina, kun oikein perehtyy jonkin tieteenalan tutkimustuloksiin, miten VÄHÄN tiedämme oikeasti asioista. Siksi kannustan kaikkia syventymään johonkin aiheeseen kunnolla. Ensin egotuttaa, sitten alkaa lopulta nöyryys lisääntymään.

Olisi tietenkin pitänyt jo avauksessa kertoa, että mitä lääkeainetta tarkalleen käytän. Kyseessä siis oksastepaami, ei suinkaan Rivaltrin tai sen tapaiset tuotteet.

Mielenkiintoisia pohdintoja on tullut joka tapauksessa. Syön ihan reseptini mukaisesti enkä kahmalokaupalla. Joku kehotti testaamaan, että miten menisi ilman. En näe mitään syytä sille, että minun pitäisi edes yrittää, koska ensinnäkin kokeilujakson järjestäminen olisi mahdotonta ja toisekseen en - avausviestiä myötäillen - näe, että käytöstä olisi enemmän haittaa kuin hyötyä. Pikemminkin päin vastoin ja siksi olen paitsi myöntänyt itselleni, että näin menee elämäni loppuun saakka, myös tyytyväinen, kun lääkäri uusii reseptini.