Mulla on tässä 1,5 vuoden raittiuden jälkeen ollut yksi laivareissu ja yhdet firman juhlat. Laivareissu oli oikeasti mahtava kokemus, koska edellisestä on vuosikausia ja silloin ne oli todella kosteita ja sekavia tapahtumia. Firman juhlissa oli ihan mukava jutella ihmisten kanssa kunnes alkoivat sopertaa ja puhua sekavia. Siinä vaiheessa oli mukava hypätä autoon ja ajella kotiin.
Kyllä oli monenlaista alkoholistia bileissä, monet olivat saapuessaan jo tuhannen päissään ja pöydän alle piti piilottaa omia juomia, vaikka tilaisuudessa sai juoda niin paljon kuin huvitti. Limu ja kahvi oli ainoat juomat joita oli raittiille tarjota. Ei se sinänsä haitannut, koska en koe nykyään tarvetta juoda, ellei janota. Sellainen koko illan jatkuva kittaus tuntuu nykyään aivan uskomattoman typerälle.
Minä olisin varmaan voinut osallistua vastaaviin tapahtumiin jo melko pian lopettamisen jälkeen, koska olin niin vakaasti päättänyt oman juomaurani lopettaa. Tietty vaara noihin tapahtumiin kyllä liittyy, kun osalle tuntuu olevan kauhea ongelma, jos joku ei juo. Moni tuputti ja kantoi olutta eteen. En kellekään sen kummemmin asiaa edes avannut, mitä se kellekään kuuluu, mitä juon tai syön.
Yksi hauska ilmiö oli, ettei osa edes tiennyt, että olin selvänä. Maanantaina kyselivät, oliko kova krapula jne. Noissa humalaisissa on se piirre, ettei ne kovinkaan tarkasti havainnoi ympäristöään ja siellä voi olla seassa, kuin kala vedessä.
Käyttäydyn itseasiassa hyvin samankaltaisesti, kuin aikoinaan humalassa. Juttelen ihmisten kanssa, en tanssi pöydillä tai mölise. Nukkumaan lähden, kun alkaa väsyttää, sopi se jollekin tai ei.
On mukava huomata, ettei alkoholia tarvitse enää, kuin pissapoikaan.
Kyllä noissa juhlissa on ihan mukavaa, mutta niistä pitää vaan liueta, kun meno alkaa muistuttaa eläintarhaa.
Ihan kohta tulee kaksi raitista vuotta täyteen.