Kyllästynyt

Mulla on tässä 1,5 vuoden raittiuden jälkeen ollut yksi laivareissu ja yhdet firman juhlat. Laivareissu oli oikeasti mahtava kokemus, koska edellisestä on vuosikausia ja silloin ne oli todella kosteita ja sekavia tapahtumia. Firman juhlissa oli ihan mukava jutella ihmisten kanssa kunnes alkoivat sopertaa ja puhua sekavia. Siinä vaiheessa oli mukava hypätä autoon ja ajella kotiin.

Kyllä oli monenlaista alkoholistia bileissä, monet olivat saapuessaan jo tuhannen päissään ja pöydän alle piti piilottaa omia juomia, vaikka tilaisuudessa sai juoda niin paljon kuin huvitti. Limu ja kahvi oli ainoat juomat joita oli raittiille tarjota. Ei se sinänsä haitannut, koska en koe nykyään tarvetta juoda, ellei janota. Sellainen koko illan jatkuva kittaus tuntuu nykyään aivan uskomattoman typerälle.

Minä olisin varmaan voinut osallistua vastaaviin tapahtumiin jo melko pian lopettamisen jälkeen, koska olin niin vakaasti päättänyt oman juomaurani lopettaa. Tietty vaara noihin tapahtumiin kyllä liittyy, kun osalle tuntuu olevan kauhea ongelma, jos joku ei juo. Moni tuputti ja kantoi olutta eteen. En kellekään sen kummemmin asiaa edes avannut, mitä se kellekään kuuluu, mitä juon tai syön.

Yksi hauska ilmiö oli, ettei osa edes tiennyt, että olin selvänä. Maanantaina kyselivät, oliko kova krapula jne. Noissa humalaisissa on se piirre, ettei ne kovinkaan tarkasti havainnoi ympäristöään ja siellä voi olla seassa, kuin kala vedessä.

Käyttäydyn itseasiassa hyvin samankaltaisesti, kuin aikoinaan humalassa. Juttelen ihmisten kanssa, en tanssi pöydillä tai mölise. Nukkumaan lähden, kun alkaa väsyttää, sopi se jollekin tai ei.

On mukava huomata, ettei alkoholia tarvitse enää, kuin pissapoikaan.

Kyllä noissa juhlissa on ihan mukavaa, mutta niistä pitää vaan liueta, kun meno alkaa muistuttaa eläintarhaa.

Ihan kohta tulee kaksi raitista vuotta täyteen.

6 tykkäystä

Nauratti taas niin sun juttus. Et tarvii alkoholia ku pissapoikaan.

Tosiaan en voikkaa sanoa, etten käytä alkoholia. Käsidesi sisältää usein alkoholia. En oo JUONUT alkoholia reilusti yli puoleen vuoteen.

Toi vahva päätös juomattomuudesta on tosiaan oltava, muuten on vielä vaikeampaa.

4 tykkäystä

alle 3 viikkoa niin tulee 2 vuotta selvinpäin oleilua. Aikamoista edelleenkään en olis tähän uskonut pystyväni ja edelleen sanon, että tämä on paras päätös mun elämässä. Paljon kamppailen toisinaan tunteiden kanssa ja opettelen tuntemaan tätä raitista oikeeta minää, mutta kaikki tää on ollut tän arvosta. Tää kirkkaus, selkeys ja rauha ennen kaikkea itsensä kanssa. Hauska, kun joskus kuvitteli et alkoholi tuo vapauden tunnetta se on kyllä yks iso harha. Nyt mä voin sanoa olevani aidosti oikeasti vapaa ja tunnen sen joka solulla.

Välillä semmoset haavat nousee ylös minkä luuli jo käsitelleensä ja jotenkin hassusti ajattelee, ettei ne tuu ikinä muistuttamaan itsestään. Joskus 5 vuotta taaksepäin havahduin siihen kuinka arvottomuuden ja kelpaamattomuuden tunne huutaa ja puhuu mun sisällä todella ilkeästi. Siis ihan hirveitä juttuja. Mä en ikinä sanois semmosia asioita kenellekkään. Nyt tässä lähiaikoina on noussut samaa tunnetta ylös ja sen myötä kaiken maailman tunneskaaloja käyn läpi, mutta yks asia on eritavalla ja se on mun suhtautuminen itseeni. Ymmärrän, että oon kesken tuun aina olemaan tavalla tai toisella ja aikuinen minä pystyy jo rauhoittamaan sen haavoittuneen lapsen.

Nää tunteet on juurisyitä miksi oon alkanut käyttämään alkoholia saadakseni jotenkin itseni kelpaamaan muillekkin. Ympäristö, vanhemmat ja vaikka mitkä tapahtumat on muokannut mulle tämmösen painolastin, jota opettelen ymmärtämään ja sitä kautta elämään sen kanssa.

Mut ihan oikeasti, jos joku olis mulle kertonut nuorena että näistä oloista pääsee irti ihan vaan istumalla niiden tunteidensa kanssa niin olis ollut elämä aika paljon helpompaa. Ei olis tullut välttämättä ajauduttua alkoholiin ja haettua sitä hyväksyntää ihan vääristä paikoista.

Mutta oon onnekas ja kiitollinen kaikista kokemuksista mitä elämä on mun eteen tuonut. Oon oppinut tosi paljon ja opin joka päivä lisää. Alkoholittomuus on aikalailla mun kohdalla jo normaalia, mutta itseni opettelu jatkuu pidemmän aikaa. Sitä kautta oon oppinut löytämään ihmisen mun elämään, joka oikeesti tekee mulle hyvää. Uskon, että elämä tuo todella isoja ihania asioita lisää, kun jatkaa tällä tiellä.

6 tykkäystä

Aivan kun kirjoittelisit minun kokemuksistani :smiley: samoja ajatuksia on herännyt ja samoja kokemuksia tunteiden kanssa. Tai niiden käsittelyn ja kohtaamisen kanssa.

Raittiuden myötä olen oppinut paljon uutta itsestäni. Olen opetellut ja oppinut kohtaamaan ajatuksiani ja tunteitani. Jossain kohtaa raittiutta, arvaisin noin puolen vuoden paikkeilla, mielen syövereistä pullahteli kaikkea padottua kuonaa, ikäviä asioita ja kokemuksia sekä koettua vääryyttä, surua ym ym. Se oli pelottavaakin kokea niitä uudelleen ilman mahdollisuutta paeta pulloon. Viha, suru, katkeruus ja muut ikävät, voimakkaat tunteet vyöryivät yli, samoin syyllisyys omista tekemistäni vääryyksistä. Se oli raskasta aikaa, mutta meni ohi… ihan vain ottamalla vastaan tunteet ja ajatukset, kohtaamalla ja sitten ne menivät aikanaan ohi. Siitä ne ajatukset ja tunteetkin pikku hiljaa raittiuden myötä laimenivat ja kun ne tulivat/tulevat niin pikku hiljaa riittää kapasiteettia käsitellä/pohtia niitä järkevämmin ja nyt, tänään, tuntuu jo paljon paremmalta kun olen saanut tehtyä ‘mielen tai oman eletyn elämän tilinpäätöstä’ kaikessa rauhassa, raittiilla päällä. Alkaa olla oikein hyvä itseni kanssa. Toki niitä välillä tulee kaikenlaisia oloja :smiley: minkä kanssa sitten ollaan. Olen aika rauhaton sielu :joy:

Näin minäkin arvelen. Mielestäni tämä prosessi ja kehitys on mielenkiintoista. Uskomatonta miten ihminen tässä vaiheessa elämää kehittyy (positiivisesti) edelleen näin paljon, välillä tuntuu, että enemmän kuin koskaan.

Toivottelen Sinulle kaikkea hyvää ja onnittelut kahdesta raittiista vuodesta :rose: :sparkles: …jatketaan harjoituksia… :smiley:

6 tykkäystä

Kiitos, että kirjotit! Olen myös aika rauhaton sielu :sweat_smile: Paljon tulee uusia tilanteita vastaan ja välillä on ihan sormi suussa tunteidensa kanssa, mutta etiäpäin mennään hetki kerrallaan :slight_smile: Tässä tää vertaistuki on todella toimivaa, kun saa jaettua samanlaisia kokemuksia puolin ja toisin.

2 tykkäystä