Eli ehdotat että välttää ulkona liikkumista ja ottaa selville tuttujensa rikosrekisteritiedot ja välttelee niitä joilla on merkintöjä? Melko pelottava visio…
Se on aivan loistava, ja siitä on vissii joku jatko-osaki…
Niin samaa voi sitten varmaankin sanoa vaikka stalinin aikoina surmattuen ihmisien puolesta mitäs vastustivat valtiovaltaa ja olivat erimieltä asioista
On kyllä hyvä kirja. Ja mahtavaa, että sitä jaetaan yläasteikäisille koululaisillekin… Ainoa mikä vähän kummastuttaa on, että siinä kuvaillaan ehkä vähän turhan tarkasti kaman vetämistä ja keikkailua ja muuta hämärää. Kerrotaan mm. aika yksityiskohtaisesti miten KK murtautuu sisälle paikkoihin ja salakuljettaa huumeita. Joku täällä kirjoittikin, että aloitti Riku Rinteen inspiroimana kokeilemaan aineita (omaa tyhmyyttään tietysti, kellään muulla ei ole vastuuta siitä mitä elämällään tekee kuin itsellään), ja minäkin joskus teininä luettuani sen Rinteen kirjoittaman Päivi Niemen tarinan aloin enemmänkin kiinnostua okkultismista kuin kavahtaa sitä. Monen kohdalla voi käydä niin, että lopetetaan kirjan lukeminen kun KK alkaa tulla katumapäälle ja ollaan saatu ilmainen oppitunti rikollisuudesta. Toisaalta kyllä kirjan alussakin muistaakseni KK kertoo kuinka huonoon jamaan hän loppujen lopuksi meni ennen pelastumistaan. Mutta kaiken kaikkiaan loistavaa, että KK:n tarina voi tavoittaa monia. Kannattaa tosiaankin lukea avoimin mielin.
hohhoh: kirjoittaisin sulle yksityisviestin mutta palvelu ei näköjään toimi. haluisitko laittaa sähköpostiosoitteesi mulle osoitteeseen trinity7@luukku.com, niin laitan sinulle mailia? terv. trinity
Jos tykkäsit tosta ni lue semmonen kirja ku “Kure” Yksinäinen susi.Erittäin hyvä samantyylinen.Omasta mielestäni jopa parempi kuin kuolemankauppias.
se kure-kirja kuuluu tietääkseni samaan sarjaan kun KK.
Tsekatkaa sellanen Kirja ku´HINTANA ELÄMÄ. Äiti kertoo siinä kahden lapsen huume elämästä jossa toinen menee hautaan ja toinen saa aineilla itelleneen psykoosiin kaikkine CIA n agententeineen ja yms yms. Minusta hyvä kirja koska se riipaise niin paljon ku äiti kertoo miltä se tuntuu ku pojat vaa menee yksitelleen…
Ja kukas tän on kirjottanut?
Vielä William S. Burroughs klassikko nimeltä Alaston lounas. Kertoo nistin(huomattavasti heroiinia ja morfiinia) elämästä ja jutut kyllä yltyvät välillä aika,.,., hmm, villeiksi
Kirjottanut Liisa Tallgren.
Mua kiusasi suunnattomasti kun se kerto poikansa jääneen “ikuiselle lsd-matkalle” eli joutuneen hapon jälkeen psykoosiin. Sillä, että kundi oli kiskonut piriä kaksin käsin pitkän aikaa, ei tuntunut olevan Lissulle merkitystä psykoosin kannalta… 
Nisti on kans hyvä.
Minä sain tuon “Kuolemankauppias” -kirjan joiltain vapaiden suuntien edustajilta aikanaan. Bentsovieroituksessa kieltämättä oli Aku Ankkojen lisäksi sopivan kevyttä iltalukemista.
Mutta kyllä se Alaston Lounaskin on ihan ok.
On vähän kyseenalaista kertooko se “nistin elämästä”, pikemminkin levittelee (nerokkaan mielikuvituksen omaavan) nistin päässä syntyneitä mielettömiä visioita lukijan ihmeteltäväksi.
Toi kirja vetoaa kyllä omaan huumorintajuuni todella tehokkaasti, mm. Interzonen byrokratiaa kuvaava jakso (“selvitysten apulaisarbitraattori”) on hulvaton.
Jep hyvä tarkennus, sitä lähinnä yritin sanoa huonosti ilmaistuna, tämän narkomaanin mielikuvituksesta.
Näin tuosta samaisesta kirjasta tehdyn elokuvan juuri tovi sitten ja eikä se kyllä yltänyt lähellekkään samalle tasoa huikeisiin Burroughsin visioihin.
“Narcotics have been systematically scapegoated and demonized. The idea that anyone can use drugs and escape a horrible fate is an anathema to these idiots. I predict that in the near future right-wingers will use drug hysteria as a pretext to set up an international police apparatus.”
- William S. Burroughs, Drugstore Cowboy (1989)
(1914 - 1997)
Heh, yep…
Ja se oli ihan totta, mä pääsin eroon arjesta vähäksi aikaa ja vieläpä hyvin tehokkaasti. Mä nimittäin tajusin muuttuneeni Aku Ankaksi. Olisin muuttunut Roope Ankaksi, niin olisi kerrankin ollut rahaa kylliksi. Totta puhuen siitä oli leikki kaukana. Mä tosiaan olin varma asiasta ja käyttäydyin kuin Aku Ankka. Olisi tietysti voinut luulla, että ensimmäinen kerta olisi jäänyt viimeiseksi, olihan kokemus niin paljon karmaiseva. Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan kohta lähdin seuraavalle matkalle. Henkisesti mä ajauduin siihen jamaan, että itsemurha pyöri jatkuvasti mielessä. Ei ollut enää mitään mieltä jatkaa. Muutaman kerran yritinkin päättää päiväni, mutta ei niistäkään tullut mitään valmista. Kai ne olivat paremminkin jonkinlaisia avunhuutoja."
Nää on aika vanhoja, mutta oikein kerrottuna ne toimivat edelleen varoittavina esimerkkeinä.
[i]Ritu: Meidän jengissä yksi poika kokeili LSD:tä. Kaverilta meni tutka sekaisin, ja kuten nuoret sanoo, hän joutui pönttölataamoon. Pari vuotta sitten kävin katsomassa häntä siellä Kuopiossa Niuvanniemen mielisairaalan suljetulla osastolla. Siellä kundi vaan luki lehteä ja höpötti itsekseen “trippimatka, trippimatka”. Poika lähti matkalle ja on ollut siellä jo pitkälti toista kymmentä vuotta.
Hesassa, Pasilassa, yksi 16-vuotias kaveri otti LSD:tä ja kuvitteli olevansa lintu. Lintu hyppäsi viidennestä kerroksesta, ja se oli hänen viimeinen lentonsa.
Keravalla yksi tyttö otti LSD:tä ja kuvitteli olevansa appelsiini. Sitten hän otti veitsen ja alkoi kuoria sillä omaa vartaloaan.
Mä tiedän, että nää jutut kuulostaa uskomattomilta, mutta ne on totta. Ja jos mä haluaisin, mä voisin kertoa vastaavia vaikka kuinka paljon.[/i]
toi ritun kirja pitää lukee, huomenna kirjastoon 
Ajattelin ihan samaa, mutta tajusin, että mullahan on lainauskielto, perkele.
mee toiseen kirjastoon 
Tämä on vähän Kajaani, ei ole toista kirjastoa. Muutenkin kaikki kivat huume kirjat on aina lainassa, kun minä niitä sieltä yritän etsiä. Mikähän narkkari niitä täällä lukee. 