Päivä numero 150 on menossa. Voisin sanoa että vielä tämä ja huominen niin on 5kk täynnä, mutta en sano. Sanon että päivä kerrallaan, tähän päivään voin vaikuttaa.
Tsemppiä kaikille, pystytte siihen jos valitsette niin! Olkaa rehellisiä itsellenne ja muille, myöntäkää ongelmanne! Ulos kaapista ja aloita Elämä isolla E:llä! Helpottaa, lupaan sen! Vaikka velat kaatuisi niskaan, mutta sekin on vain rahaa. Tuskasta ja itseinhosta pääset avautumalla ja olemalla rehellinen.
Vieras edellisellä sivulla, KIITOS! Huomasin toissapäivänä, kun laskin häviömääriä kasinolla leikkipelillä (riskialtista ehkä tämäkin? Tosin tällä kertaa vei vaan haluja pelata) että mulla on nyt myös 100% kasinobonus odottamassa. Minulla olisi periaatteessa ylimääräistä pelaamisbonusten tultua vähän kokeilla, siis ilman että laitan omia rahojani (talletusrajat laitoin jo niin, että se ei onnistu). Olen pyörinyt asian kanssa, kohtahan tuo vuorokausi vaihtuu ja pari sataa saapuisi pelitilille. Viestisi luettuani tuli taas vahvempi olo siihen, että en edes kokeile. Luin ohjeesi uudestaan ja uudestaan, jos minulla olisi tulostin, tulostaisin tuon jääkaapin oveen. Kynä ja paperia kyllä löytyy. Taidan toteuttaa jääkaappiviestin perinteisin menetelmin. Ehkä en tarvitse syvempää pohjaa, ehkä tämä tilanne (joka näillä tuloilla korjaantuisi n. 2 vuodessa) voisi olla minun pohjani?
Tämänhän pitäisi olla suorastaan helppoa, koska pelit eivät jatkuvasti vinkkaa minulle niinkuin kaupassa pullot alkoholisteille (en tunne enää vetoa kolikkopeleihin - tiedä sitten, jos sekin muuttuu) vaan joudun itse etsimään tieni nettikasinoiden äärelle. Ja voin sulkea sivut itseltäni. On sitä heikko…
Päätin, että raportoin Valttiin, kävi miten kävi. Ehkä tuleva häpeäkin estäisi kokeilemasta edes sitä kolmeakymppiä (jonka saisin tuplaten, ärrr). Tämä on huvittavan osuva koitos, koska pelitili on ainoa auki oleva (jotta saisin ne pelaamalla kerätyt bonukset rahaksi). Ja nyt vielä tuo kasinobonus…
Kuudes päivä menossa, toivotaan että ylihuomenna on kahdeksas, eikä ensimmäinen. Tällä hetkellä usko ja halu siihen vahva.
Mukava kuulla että viestistäni oli hyötyä!
Jokaisen pohja on henkilökohtainen, joillekin riittää ensimmäiset maksuvaikeudet veloista. Jotkut eivät velkaannu ollenkaan herätäkseen ongelmansa kanssa töihin. Valitettavan monella se menee hyvin pitkälle, ennenkuin ollaan valmiita. Jotkut eivät herää koskaan, eivät suostu myöntämään ongelmaansa. Omalla kohdallani mentiin myös hyvin pitkälle, velkaa n. 20 000euroa, masennus, itseinho ja jopa itsetuhoisuus pyöri mielessä.
Myöntäkää ongelmanne, aloittakaa kamppailu ja elämä!
Tsemppiä! Asioilla on tapana järjestyä, kun niitä ruvetaan järjestämään! Päivä kerralaan, pelaamatta!
Lisätään vielä että 151 päivä menossa pelaamatta.
Vieras, huikea määrä “kuivia” päiviä, tsemppiä jatkoon sinullekin 
Ei ole mukavaa luettavaa sinunkaan tarinasi. Tai siltä osin on, että kaikesta huolimatta selviydyit ja tie vie vain ylöspäin, etkä pelaa enää. Olisiko sinun tarinasi kokonaisuudessaan jossain luettavissa?
Sinne meni. Kirjoitin jo tilinumeron kotiutukselle, kunnes päässä flippasi. Sitten peleihin, joita en ikinä pelaa ja kunnon panoksella sisään. Itseinho on valtava. Ei yhtään taistelumieltä enää. Enkö edes tähän pystynyt! Vaikka tiedän jo millainen olen. Taidan olla niitä jotka lopettaa haudassa.
Päiviä nolla.
Sama Vieras tässä jälleen. Minun tarinaani löytyy ainakin osittain täältä:
viewtopic.php?f=36&t=24558&start=15#p640063
Olen se Vieras & “Peluri”, ja päivitinkin omaa tilannettani juuri.
Loppuenlopuksi se olet SINÄ, joka teet elämäsi valinnat. Minun silmiini näyttää siltä, ettet ole “kokenut” tarpeeksi lopettaaksesi. Ikäänkuin et ole menettänyt tarpeeksi, tai et pysty tiedostamaan sitä, mitä tulet menettämään jos jatkat. Tämä on hyvin henkilökohtaista, milloin se raja tulee ja herää.
Voitko miettiä, ja listata asioita joita saatat tulla menettämään jos jatkat tätä rataa? Entä mitä saat? Listaa pelaamisen hyviä ja huonoja puolia. Yritä miettiä millaisena haluat itsesi nähdä viiden vuoden kuluttua?
Oletko hakenut apua? Tietääkö läheisesi ongelmastasi?
Suosittelen avautumista, ja pankkiasioiden antamista jollekin läheiselle. Tehkää yhdessä pelaamisestasi äärimmäisen vaikeaa.
Tsemppiä!
Hei vttsoikoon.
Älä heitä nyt kirvestä kaivoon. Vaikka ei sinulla taida olla tällä hetkellä mitä pelata, aiempia viestejä kun lukee. Moni meistä varmaan ajatteli etukäteen, että näin tämä menee; ei me pystytä, varsinkaan “ilmaista” rahaa pitämään kuivilla. Se olisi ollut ylläri jos olisit bonukset kotiutettua.
Nyt otat sen viimeisenä oppituntina peliriippuvuudestasi. Aloitat käytännön harjoittelun seuraavaksi ja olet pelaamatta. Ei ole sinun, eikä kenenkään muunkaan, arvoista alentua siihen pelikurimukseen. Onneksi täällä saa kannustavaa, saman läpikäynyttä seuraa!! Tsemppiä!
Yhtä helvettiä nyt! Lopetin sit viikonloppuna tupakankin mutta en tiedä riittääkö voimat kahta riippuvuutta vastaan nyt. Painin vaikeiden kysymysten edessä… Taistelenko ja koitan jättää sekä pelit että röökin… 102 tuntia nyt ilman tupakkaa. Siksi pelottaa että tässä käy retkahdus suuntaan tai toiseen joko rupean pelaamaan tai polttamaan. Näitä kahta riippuvuutta ei pysty vertaamaan mitenkään keskenään mutta jos on PAKKO valita niin itselleni koen pelaamisen tuhoisammaksi kuin mitä tupakoinnin.
Kiitos vastauksistanne vierasthepeluri ja theyoda Aina kun joku vastaa, niin tulee tässä salailun maailmassa mieli tunnustautua oikeassakin elämässä rehelliseksi, avoimen heikoksi. Miten se voikin olla näin vaikeaa? Lähes fyysistä tärinää aiheuttaa ajatuskin…
(Muutaman tunnin kuluttua…)
Viesti-ikkuna jäi auki pitemmäksi aikaa. Tässä välissä otin ja soitin läheisille (luulen, että teidän kahden viesteillä on jotain osaa tähän). Ajattelin ennen Valttia, että pystyn salaillen jotenkin luikertelemaan asioista ja lopettamaan itsekseni, kunhan lisää tähän tekosyy. No, monesta liemestä olen selvinnyt salailemalla ja valheilla. Nyt on ohi se aika. Itkua nieleskellen (mistä ne kyyneleet johtui? Häpeästä? Helpotuksesta? ) soitin vaikeimman puhelun, vanhemmalleni. En voi uskoa, että asia otettiin niin hyvin vastaan! Avopuolisoni tietää nyt myös. Täysin käsittämätöntä, ettei minua tuomittu. Ette usko miten hieno fiilis! Tämä oli ehdottoman tärkeää, kiitos kaikille jotka olette terottaneet avoimuuden tärkeyttä. Ensimmäistä kertaa olo on sellainen, että pystyn tähän. Tarvitsen apua ja olen tämän asian kanssa heikko, mutta uskon, että pystyn jättämään tämän osan elämästäni taaksepäin, päivän kerrallaan “kuivilla” vastaanottaen. En tarvitse pelejä, en tulisi ikinä voittamaan jackpotteja tai loppuelämän leveitä rahoja ja hävityt rahat ovat menetettyjä, pystyn hyväksymään sen nyt. Selviän näistä tekemistäni typeryyksistä nöyränä, mutta todellisena voittajana.
Ettei menisi näin mahtipontiseksi, niin voin kertoa, että itkeä vollotan tälläkin hetkellä.
ed89, tuntuu typerältä ainakaan neuvoa, koska en ole kumpaakaan lopettanut. Toivon siis vaan todella kovasti tsemppiä ja voimia! Tee äkkiä jotain muuta, tapaa kannustavia ystäviä vaikka. Käytätkö nikotiinikorvaushoitoa, purkkaa tai jotain?
Toivon kovasti, ettet sorru etenkään peleihin ja pidän sinulle peukkuja täällä!
Hey ed
ei kantsi kaikkea lopettaa yhtäaikaa, mutta jos se rööki tuottaa muita ongelmia niin koita nikotiinipurkkaa(yllättäen maksaa enemmän kuin se “ihana” tupakka, siis jos vetää askin päiväs
Ite on ollut pakko ajatella että eka pelaaminen pois, elämää järjestykseen jne, kyllä kuntoilukin onnistuu vaikka vähän tuprutteliskin.
niin ja kaljaakin vois juoda vähemmän, no mä aloittelen pelaamottomuudesta, kaikki tietty tavallaan
happy faces!
Siitä se lähtee, hyvä vttsoikoon!
ja muista että ihmisissä on hirveästi sitä voimaa sisällä kun oikein yrittää, ja vaikka kuinka pelottaa ja arveluttaa uudet asiat niin ei se haittaa, niin pelottaa ja arveluttaa muitakin.
(pitää erottaa tietty ne jotka ei voi diagnosoidusta sairaudesta johtuen ottaa sitä omaa askelta, siihen ottaa kantaa sitten eri porukka kuin valtin pelurit; lääkärit ja psykiatrit)
tuli hyvä mieli mulle tästä vttsoikoon askeleesta, tärkeä sellainen on nyt siellä otettu, ihan loistavaa
-vieras3
Tänään ois sit pelitön päivä numero 100.
Eilen iski jostain syystä taas kauhea pelihimo, mutta onneksi se laantui nopeasti…
edelleen mennään päivä kerrallaan, kohti pelaamattomuutta…!
tsemppiä kaikille!
Hei,
Pelurivieras jälleen tässä.
Uskon että olet ottanyt nyt ensimmäisen kunnon askeleen kohti parempaa tulevaisuutta. Upeaa että “tulit ulos kaapista”. Eikö helpotakin aivan suunnattoman paljon? Se yksinäisyys, se valheiden ja salailun taakka… se syö miestä (ja naista). Ei muutakun tsemppiä kovasti! Miettikää yhdessä asioita, ole avoin ja rehellinen.
Muillekin rohkeutta tunnustaa ongelma ja olemaan rehellinen ja avoin! Niillä kovin yksinkertaisilla toimenpiteillä on aivan älyttömän suuret vaikutukset. Niin kauan kun olet yksin ongelmasi kanssa, et etene sen kanssa, korkeintaan väärään suuntaan. HELPPOA SE EI OLE, SE VAATII MIESTÄ (tai naista) sen tekemään. Kun siihen on valmis, on valmis jättämään pelit.
10 viikkoa tuli täyteen tänään ilman kasinopelejä. Taitaa kaikkiaan olla 7 viikkoa ilman mitään pelejä (Ray, nettipokka). Ihan ok fiilikset, tosin nettipokka kummittelee hieman mielessä. Kesäloma alkaisi pian ja mieleni tekisi 100€ sijoittaa pokeriin jollekin saitille. Taitaapa kuitenkin olla parempi etten laita koska ei ole mitään takeita siihen ettenkö siirtyisi kasinoille.
Hyvää kesän jatkoa kaikille, ja pysykäähän erossa peleistä.
Itellä 75 päivää pelaamatta, lukuun ottamatta 3e hairahdusta Rayn masinaan, mut muuten pelaatta. Tästä on mukava jatkaa matkaa, fiilikset on hyvät ja kesä on tuloillaan. Ei enää valehtelua, unettomia öitä miettien lisärahoitusta. Positiivisilla fiiliksillä eteenpäin.
Hyvää alkavaa kesää kaikille ja voitollista matkaa. Ei peleistä vaan siitä, että on voittanut/matkalla voittoon tästä ikävästä riippuvuudesta ja oongelmasta.
Pelaamaton päivä nro. 154 menossa. Rekkasin myös forumille, jospa itsekin pysyisi kärryillä mitä on kirjoitellut ja mihin. Kyllä suurin voitto on olla pelaamatta.
Tsemppiä kaikille!
3,5 kk pelaamatta (taitaa siis olla reilut sata päivää…).
Oma historiani lyhykäisyydessään, että pelaamista takana yli 10 vuotta, niistä ongelmapelaamista 6 vuotta, jolloin tuli isoin voitto (n 20 000) ja siitä se alamäki alkoi. Minullakin ongelmapaikka oli Paf, lähinnä bingo ja kasinopelit… Pääsin ongelmineni niin pitkälle että helmikuussa menetin vuokra-asuntoni maksamattomien vuokrien takia (rahat siis pelasin) ja nyt olenkin VVA, vailla vakinaista asuntoa. Velkaa joitakin tuhansia vielä jäljellä, joita maksellaan ulosoton kautta jonkin aikaa, olen onneksi työssäkäyvä, vaikkakin hyvin pienituloinen. Uuden asunnon saaminen tuntuu lähes mahdottomalta, mutta pelaamisen lopettaminen on antanut niin paljon uutta toivoa ja tsemppiä, että kaikesta paskasta huolimatta koen, että olen saanut uuden mahdollisuuden! Elämä alkaa alusta…
Näitä juttuja lukiessa usein tuntee ihan kylmiä väreitä, koska kaikilla meillä tuntuu olevan niin samoja fiilareita, toiset eri vaiheissa vaan… Itsekin muistan kaikki ne inhon, häpeän, itsetuhon, epätoivon fiilikset kun pelaaminen oli vielä aktiivista. Kaikki on läpikäyty…
Itse olen joutunut toteamaan nyt, kun olen toivon mukaani sen oman elämäni pohjanoteerauksen nyt läpikäynyt, että pelaaminen ei sovi minulle, ainoa vaihtoehto on nollatoleranssi pelien suhteen! Olen aiemminkin yrittänyt lopettaa pelamisen A-klinikan avulla, mutta silloin en ollut valmis myöntämään tätä vielä, ja puolen vuoden tauon jälkeen pelaaminen alkoi uudelleen, pahempana! Nyt käyn Peliklinikalla, josta olen saanut hyvää apua, onneksi meillä täällä Helsingissä on erilaista apua tarjolla, toisin on varmasti pienemmillä paikkakunnilla, harmi…
Lotosta tuli vielä mieleen, että kun moni täällä uskoo voivansa esim lotota ja toivovansa kuitenkin siitäkin sitä päävoittoa, niin minä olen kyllä tullut siihen tulokseen, että en uskalla edes lotota, ja syyksi käy sekin, että pienikin voitto saattaisi laukaista taas pelihalun! Päävoitosta sekoaisin varmasti niin, että se saattaisi koitua lopulta kohtalokseni, palaaminen alkaisi aivan varmasti siitä. Peliklinikalla tästä juuri keskustelinkin, ja terapeutti kysyikin mikä olisi ns. turvaraja, minkä uskoisin voivani vielä voittaa, ettei se vaikuttaisi pelihimooni, totesin, että ainakaan nyt ei ole mitään turvarajaa, pieninkin voitto olisi riski!!
Tsemppiä kaikille päiviä laskeville, ja rohkeutta niille, jotka vielä painivat siellä pelihelvetin suossa, kyllä sieltä pois pääsee, mutta se vaatii asian tunnustamista niin itselle kuin läheisille! Siitä se lähtee
35.päivä pelaamatta. 5 viikkoa.
Fiilinki on oikein hyvä. Itsetunto alkaa jälleen hiljalleen heräillä. Minäkin olen arvokas persoona, henkilö joka pystyy tekemään itsenäisiä, eteenpäin kuljettavia päätöksiä ja toimimaan niiden mukaisesti. Käyttäytymään ikänsä edellyttämällä tavalla ja kantamaan oman osansa vastuuta. Elämään sellaista elämää, jota voi katsoa tyytyväisenä taaksepäin → samoilla linjoilla Theyodan kanssa.
On totta, että pelit pyörivät päivittäin mielessä mutta syy miksi pyörivät on se että haluan aina tunnustella uutta kultakimpaletta, nousujohteista lukua pelaamattomista päivistä ja iloita siitä, jokaisena päivänä.
Kyllä tulee vaikeina päivinä impulsseja että ei helvata, tästä mitään tuu joten sama sen millään enää väliä, käyn morjenstamassa monipeliä, tähteä tai jotain muuta turmion lupausta. Sitten kun otan ihan iisisti ja odotan että impulssi saa riehumisensa riehuttua niin se fiilis häviää ja tulee mukavia ajatuksia tilalle, semmoisia rohkaisevia jotta kyllä elämä kantaa .
Mulla nyt menossa myös toinen elämänmuutos… 9. päivä ilman herkkuja joka käsittää: karkit, suklaat, roskaruoat( mäkki, hese ja grillimätöt, pizzat) sekä limut. Tämä oli mielestäni aivan yhtä välttämätön ja kiireellinen kuin pelaamattomuus- päätös. Ei ole tehnyt tiukkaa, koska mä saan vielä syödä kotiruoan lisäksi keksejä, jätskiä ja leivonnaisia. Seuraavaksi tiputan noi keksit, sitten rajaan itselleni yhden päivän viikossa jolloin saa kohtuudella herkutella näitä mulle sallittuja juttuja. Näiden muutosten aika ei ole vielä sillä haluan tehdä tämän pysyvästi joten menen omaan tahtiini 
Myöskään nuo ensimmäisenä mainitut eväät eivät ole ihmiselle välttämättömiä elämän eteenpäin viemisen kannalta aivan kuten eivät pelitkään ole ja kuten tiedätte toisille ne ovat elämää turmelevia juttuja niin silloin niistä on hyvä pyrkiä eroon 
Kohta joku kiirehtää sanomaan että liikaa juttuja koska pelaamattomuutta kuitenkin kestänyt vasta viisi viikkoa. Minäpä näytän ajan kanssa että ei ole liikaa juttuja koska aloitin tämän safkaproggiksen juuri siksi porrastettuna että saan aikaa totutella isoon muutokseen juuri niin paljon kun on tarvis 
Peleistä vielä sen verran, tai oikeastaan lähipäivinä olleesta lottokeskustelusta- voiko peluri lotota vaik peliprobleeman pääpaino olis ollu jossai ihan toisaalla esim. rayn masiinat, netticasinot, pokerit, ravit jne…asiahan on tietysti yksilöllinen mutta harvemman kohdalla toimii, lukekaa ketjuja taaksepäin niin sieltä niitä lottorysäytyksiä paljastuu, peluri ollu jo hyvällä alulla pelaamattomalla taipaleella ja kas, kuinka somasti tullu juur jättipotti arvontaan lotossa ja sit on tuntunu et hyvinhän täs menee, eikä lotto oo koskaan se mun painajainen ollutkaan…laitanpa tuosta 8 riviä + jokerit ja lisävoittoluokatkin ihan varmuuden välttämiseksi. Voe kuinka harmi, potti meni sivu suun mut johan mä oon täs pistelly pari tonnii muihin peleihin et jos ny ees jottain irtois…tämmösiä kokemuksia löytyy tosi monelta, lähimpänä tän näppiksen tämänhetkiseltä käyttäjältä 
Joten suosittelen lämpimästi funtsimaan asiaa todella tarkkaan ja jättämään lototkin väliin, toki jos kaikki on kokeiltava kantapään kautta niin eihän siin sit muu auta… 
Onnea mrs.qwertylle ekasta satasesta- hieno homma!!!
Saattoi olla muitakin virstanpylväitä täyttynyt mutta kanelille pyyhkeitä huonosta muistista.
Tsemppiä kamut - tehrähän pelaamattomuushistoriaa!!!
Terveisin Kultakaneli JR
noin 70 päivää takana pelaamattomuutta.
Päivä päivältä helpompaa, tosin käyn varmuuden vuoksi kukistamassa vähäisetkin pelihimojen rippeet lukemalla täällä tästä taistelusta pelihimoa vastaan.
Hyvää Pelaamatonta kesää kaikille!
jklpeluri
