Päivä nro. 157 menossa.
Kaunista kesäpäivää kaikille! Jatketaan päivä kerrallaan, pelaamatta!
Päiviä 10. Ei ole paljon, mutta luottavaisin mielin,
että niitä kertyy vielä kovasti lisää 
.
Kiva kun vieraspeluri rekisteröidyit, tunnistaa sinutkin Ja kiitos sekä sulle että vieraskolmoselle tsempeistä ja kannustavista viesteistä, toivat hyvän mielen! Kävin ne jo aiemmin lukemassa, mutta sittemmin olen pitänyt itseäni mahdollisimman kiireisenä internetin ulkopuolella, joten en muka ole ehtinyt kirjoitella mitään, selaillut vain. Tarvitsen jonkinlaisen rauhallisen fiiliksen että saan kirjoiteltua, nyt taas sellainen.
Viides pelitön päivä menossa ja mielestäni yllättävän vähän pelit pyörineet mielessä. Kunnes äsken löysin screenshotteja suurimmista voitoistani. Kuohahti todella, himo oli sekunnissa päällä. Poistin äkkiä kuvat. Sitten palautin mieleeni voittohetket. Aika pieniä ne riemun tunteet lopulta olivat. Ei mitään verrattuna niihin epätoivoa tihkuviin häviämisen tunteisiin. Nyt tunnen jopa ärtymystä noita voittoja kohtaan, ilman noita onnenkantamoisia en ehkä olisi ajanut itseäni tähän pisteeseen, vaan pelaisin edelleen kympin sinne, toisen tänne…Terävin katkeruus silti puuttuu. Ehkä se on hyvä, tunnekuohut näissä asioissa eivät ole koskaan tuntuneet vievän hyvään. Ja voihan olla jopa hyvä, että tunnistin riippuvuuteni nyt, kun taloudellinen tilanteeni ei päästänyt sadan tonnin velkaa ottamaan. Luulen, että minulla on jokin “palikka” päässä sellaisessa asennossa, että peliriippuvuus (ja luulisin, että monet muutkin) syntyy hetkessä. Tai voihan olla kyse vain luonteesta (sen tietyn tyyppisestä heikkoudesta?). Oli miten oli, nykyfiilis on parempi kuin aikoihin.
Juuri isot voitot, niiden tuottama mielihyvä ja se että “onnistui” ovat hyvin tuhoisia. Itsekin tein suurimmat tappioni heti suurimman voittoni jälkeen. Ja kun olin hävinnyt kaiken, piti ottaa velkaa että saisi ne kaikki takaisin. Tämä aiheutti sen, että toleranssi kasvoi, pienet panokset ei enää kelvannut, koska ei niillä voinut voittaa “mitään”. Ennen kelpasi kympin voitot, myöhemmin piti olla satasien voitot, lopulta tuhansien, kunnes minulle riitti. Muistot noista isoista voitoista säilyy pitkään, ja ne ovat äärimmäisen voimakkaita.
Enää en haikaile menetettyjä rahoja.
Keskitytään yhdessä parempaan tulevaisuuteen! Päivä kerrallaan!
vieraspeluri, juuri samaan aikaan kirjoitin toiseen ketjuun tuosta samasta aiheesta 
Panoksista, voitoista, summien kasvamisesta, käsityskyvyn katoamisesta… Niin monella kaava tuntuu tutulta, että hirvittää. Onhan joukossa taatusti pelaamisen hallitseviakin… Välillä vain tuntuu, että tämä joukko on aika harvalukuinen. Jättipotit tekee pelureita, pelurit jättipotteja, hallitusti pelaavat ovat pieni epäolennainen joukko.
- päivä menossa. Hyvä niin. Täysillä eteenpäin pelaamatonta elämää päivä kerrallaan!!
118 päivää täynnä.
Kävin lauantaina ekaa kertaa en edes muista kuinka pitkään aikaan baarissa bileissä kaverin kanssa, hävisin 40€ blackjackiin, mutta ei kolikkoakaan ole uponnut RAY:n roistomasiinoihin. Jonkun mielestä tuo olisi sortuminen, itse en laske koska alusta alkaen olen sallinut itselleni määrätyt, tilanteisiin sidonnaiset uhkapelit. Eli lähinnä satunnainen lotto jos on iso potti, kavereiden kanssa pokeri-iltamat, sekä baareissa Bläkäri jos tekee mieli. Sinänsä, kun siinä pelasi ja hävisi, ensin 10€, sitten vähän päästä 10€ lisää ja myöhemmin vielä 20€, niin joka kerta mietti, että onko tässä mitään järkeä? Edes sen vähän aikaa kun olin voitolla niin ei oikein napannut koko homma. Silti pelasin chipit pois.
Sallin jatkossakin moisen jos huvittaa, mutta tuon jälkeen ajatus blackjackistä baari-illan aikana ei oikein kiinnosta.
Käytiin tänään myös katsomassa asuntoa joka olisi tarkoitus ostaa. Iso velka häämöttää. Homma saa luvan pysyä hanskassa, ja niin myös tulee tekemään.
Helteistä kesää kaikille! Paitsi niille jotka inhoavat kuumuutta, pilvistä ja viileää keliä heille.
T. NysseLoppu
15 vkoa
Eilen taas kiusasi pelihimo mutta onneksi vain pienen hetken…
Tsemppiä kaikille pelittömyyteen!
- päivä pelaamatta. 6 viikkoa.
Jep, kaikki okei Hieno kesä kaikin puolin, no tietty terveyden kannalta saisi helpompi olla mutta nautin kaikesta hyvästä mitä elämässäni on juuri nyt.
Ja hyvin menee toisessakin proggiksessa, 16. päivä ilman herkkuja joita luettelin edellisessä viestissä. Noiden lisäksi tiputin keksitkin pois viime maanantaina. Nyt siis syön hyvällä omallatunnolla normisafkan lisäksi vielä jädee ja leivonnaisia ilman rajoitteita kunnes aika on taas seuraavan askeleen. Hillittömät päänsäryt ovat jättäneet minut rauhaan nyttemmin ja olen satawarma, että ne johtuivat noista lisäainepommeista joita ennen oli tapanani mättää ääntä kohden mielinmäärin.
Ainiin, huoltamolla jonottaessani kassalle huomasin että rayn koneisiin on nostettu kesäpotti sataan euroon… voi hemmetti, siinä sitä taas viedään peliongelmaisia kiikkumaan kuilun reunalle kasvaneen pääpotin toivossa. Kiitollinen olen, ettei tarvitse itse olla hamuamassa tuota kesäpottia kiihtymyksen ja kasvavan ahdistuksen vallassa kun raha vaan imeytyy loputtomalla syötteellä koneen sisään.
Ja Suomeen megalotto, oliko se ny isoimmillaan pääpotti 90 miljoonaa erkkiä…terve! siinähän sekois jo tasapainoisemmankin kupoli jos tommone summa läiskähtäis tilille. Mä ikävä kyllä luulen että toi megalotto tulee olemaan monen häiskän& daamin kompastuskivi pelaamattomalla tiellä, nytkin kun seuraa tätä kirjoittelua täällä tosta normilotosta 
Eipä siinä, nämä asiat ompi käytävä itsensä kanssa tarkkaan läpi jotta tietää missä kulkee omat rajat ja mahdollisuudet ettei tartte tiukan paikan tullen rupee arpomaan- siinä saattaa sit äkkiä mennä kivitalo bemareineen… 
Nautinnollista kesää ja voimia, tsemppiä jokaiselle toivottaa kultakaneli
Tänään menossa päivä numero 164 pelaamatta.
Keskityn tänään jälleen vain tähän päivään.
Hyvää pelaamatonta päivää kaikille, satoi tai paistoi - ei pelata!
Tsemppiä ja rohkeutta muutokseen!
123 päivää takana, parikyt tuhatta vielä edessä.
Tarjous kämpästä tehtiin ja se meni läpi, joten loppuvuodesta olen melkein miljoonan mummonmarkan veloissa. Ajatus pelottaa, mutta vain siksi, että jos pelihimo yhtäkkiä riistäytyy käsistä niin taloudellinen turmio on taattu. Kunhan se pysyy kurissa niin ei ole hätää, ellei jotakin traagista muuten tapahdu. Koneita kohtaan ei ainakaan kuukauteen ole ollut minkäänlaista kaipuuta. Eikä tule.
t. NysseLoppu
Ehkä sohasen kepillä muurahaispesää, mutta kommentoin kuitenkin.
Saatat leikkiä tulella vähätellessäsi BJ -sessiotasi, vaikka olet “sallinut” itsellesi määrätyt “tilanteisiin sidonnaiset” pelit.
Olet hyvällä polulla pelaamattomuutesi kanssa, väittäisin kuitenkin että pääset “helpommalla” kun asetat rajan pyörään nollaan kaikkien rahapelien suhteen. Joskus pienikin pelisessio, lottorivi, mikä tahansa saattaa sytyttää sen saman pelihelvetin, jossa olet ollut.
En maalaa tämän enempää piruja seinille. Teet itse valintasi.
Lähes 4 kuukautta mittarissa, (2 päivää vajaa vielä).
Yllättävän hyvin menee edelleen, mutta varpaillaan on pakko olla koko ajan pelaamisen suhteen, ei auta herpaantua!
Pidetään elämä kuosissa ja pysytellään rahapeleistä erossa! Tsemppiä!
Kaksi viikkoa Hyttyset imeneet pelihimon? Odotan siis vielä ensimmäistä todellista taisteluani, pelit eivät ole houkutelleet vielä. Yhden pelaamiseen liittyvän (voitto)unen näin ja aamulla inhotti voitosta huolimatta siihen asti, että selvisi uneksi
Pelivapaata kesää, toverit!
- päivä tänään.
Ymmärrän hyvin kommenttisi. Olisin ollut suorastaan pettynyt, jos joku foorumilla ei olisi tähän tarttunut ja kannustanut poispäin moisesta ajattelusta. Takavuosina kun baareissa enemmän tuli käytyä oli kyllä blackjack:kin ongelma, joskin mittasuhteeltaan kalpeni varsinaisiin RAY:n koneisiin. Kuitenkin aina vähintään kymppejä, joskus yli 100€ meni illan aikana, kun esimerkiksi drinkkeihin meni 20-40 euroa. Baarissa käyminen nykyään on harvinaista herkkua, ja koetin ottaa illasta kaiken irti. Ei se ilo läheskään sen rahan arvoista ollut. Kyllä siellä pelikoneitakin oli, mutta niihin hädin tuskin vilkaisin.
Mitä taas pokeri-iltamiin kavereiden kanssa tulee, näitä aiemmin ollut 2-3 vuodessa, nyt vähemmän toisen lapsen syntymän jälkeen. Niitä en edes samaan kategoriaan aseta koska rahan voittaminen tai häviäminen ei ole ollenkaan oleellista, lähinnä se on vain tekosyy saada juoda kaljaa ja puhua paskaa hyvässä seurassa. Niissä ei ole koskaan harmittanut että on 20€ hävinnyt 4 tunnin aikana koska on ollut liian kivaa.
t. NysseLoppu
Noin tunti sitten tuli ensimmäinen himon aalto. Minulla on liian vähän rahaa, jotta pääsisin kalvavista veloistani, sain maksettua vain osan. Niin tutusti mieleen pilkahti, miten tälläkin summalla voisi vähän kokeilla ja voitoilla maksaa kaikki velat heti pois. Parissa sekunnissa mielikuvat veivät nettikasinolle. Samojen sekuntien kuluttua sanoin avopuolisolle ääneen, että nyt kävi pelihimon aalto, tekisi mieli pelata. Ja jotenkin sen ääneen sanominen vei koko himon Tämä tunnustaminen oli todella parasta mitä saatoin riippuvuuteni tukahduttamiseksi tehdä! Jos vielä piilottelisin, olisi tämän himoaallon tuoman häpeän myötä saattanut tulla mieleen kaikki ne aikoinaan hävityt rahat - se ajatus olisi saattanut johtaa siihen, että taas kerran yritän saada aikoinaan hävityt rahani takaisin
No, ensimmäinen aalto murrettu. Toivottavasti seuraava murtuu yhtä nopeasti! Tai vielä parempi, jos ei tulisikaan
MUOKKAUS:
Voi ei, lueskelin aiempia viestejäni, ja olihan minulla jo näitä aaltoja, kun löysin screen shotteja voitoistani! En edes muistanut. Melkoista. No mutta, onpahan aallonmurtajani osoittaunut ainakin hiukan päteväksi. En ihan joka mielenliikkeestä sorru pelaamaan, toisin kuin vaikkapa kuukausi sitten…
Hieno suoritus!
Tsemppiä!
Päivä numero 167 menossa.
Päivä kerrallaan!
12 viikkoa takana nyt. Pelit aika vähän pyörineet mielessä, mutta joitakin kertoja kuitenkin. Pokeriin olen meinannut sortua, huomatakseni että tilini on edelleen kiinni. Hyvä niin. Jos laittaisi pokeriin esim. 100€ niin luulisin että turhautumisen iskiessä kasinot taas kutsuisivat, enkä niitä aio tod pelata enää joten pokeri jääköön myös muiden peliksi.
hoh, tajusin just, että lauantaina tulee 16vkoa pelitöntä elämää täyteen!
No mut edelleen kuitenkin päivä kerrallaan…