Kohtuuttomuudesta kohtuuteen ja muita toivottomuuksia

Me Vähentäjät
1

Vastaanottaisin mielelläni kokemuksia huolellisesta nesteytyksestä narahtamisesta terveydenhuollossa. Lähinnä kiinnostaa, kuinka asia tuli ilmi, ja oliko suhtautuminen asiallista, peräti ymmärtäväistä vai tympeää ja syyllistävää. Onko kontrollikäyntejä ja syynäystä ollut tämän jälkeen ahdistavan tiheään? Onko antabusta ja pakkoraittiutta yritetty tyrkyttää?

Olen itse juonut vasta vajaan vuoden, joten pelkoni tässä vaiheessa viinalla läträämisestä kärähtämisestä lienee toistaiseksi vielä aiheeton. Välillä tahtoisin hakea apua ryyppäämiseen, (myönnettäköön että useimmiten kylläkään en), ja yksi avunhakemista jarruttavista syistä on juurikin se, että kammoan leimautuvani loppuiäksi ja saamani avun heikkenevän entisestään. Jo nyt julkisesta terveydenhuollosta on kertynyt, ah, varsin mielenkiintoisia kokemuksia syyllistämisestä mm. reippaan ylipainon, liikkumattomuuden ja unettomuuden vuoksi. Ja nämä ajalta jolloin podin ‘pelkästään’ masennusta ja absoluuttista ylemmyyttäni.

Minulla on vakituinen hoitokontakti psykiatrian poliklinikalla (ollut jo monia, monia vuosia), ja tiimini jäsenet ovat yhä siinä autuaassa käsityksessä, että en nauti alkoholia tippaakaan. No, aiemmin en nauttinutkaan, mutta kahden lähiomaiseni kuoleman jälkeen reilun kuukauden sisällä noin vuosi sitten ja sitä seuranneen pahan masennuksen, jatkuvan ahdistuneisuuden, toimintakyvyttömyyden ja vaikean unettomuuden jälkeen jokin napsahti lopullisesti. Minä, vannoutunut absolutisti, aloin juoda.

En alunperinkään kuvitellut korjaavani rikki mennyttä minuuttani juomalla, vaan tarkoitukseni oli, no, pahimmasta yli pääseminen. Turtuminen. Join aluksi pari kolme päivää kerrallaan, sitten olin juomatta pari päivää tai jopa pitempään ja sitten taas mentiin. Viinaan tottumattomana jo kymmenen tai vähän päälle annosta nopeaan tahtiin ja olin laatoituskunnossa. Kirjasin mietteitäni umpihumalassa ylös ja jälkeenpäin uudessa nousuhumalassa luin ajatuksiani nauraen. Juominen tuntui tälle 30+ naiselle aivan mahtavalta uudelta leikiltä. Myönnän olleeni uskomattoman lapsellinen näkemyksessäni, vaikka tiedostin käytökseni järjettömyyden kyllä kaiken aikaa.

Kiskottuani enimmilläni 8 päivää putkeen onnistuin tekemään hetkittäisen ryhtiliikkeen ja olin juomatta melkein kuusi viikkoa, koska toiveenani oli pudottaa painoani. Alkoholista pidättäytyminen ei aluksi tuntunut juuri miltään parin ensimmäisen raittiin päivän kärvistelyn jälkeen. Päinvastoin, oloni oli mainio. Uskoin selättäneeni masennuksen ja laihtuvani pysyvästi. Tätä kaikkivoipaa itseensäuskomista ja tsemppausmielialaa kesti noin kuukauden. Sitten ajatukset alkoivat kääntyä takaisin juomiseen. Tiesin rahatilanteeni kohentuvan pian tulevan suurehkon perinnön vuoksi. Laihduttaminen ja terveet elämäntavat alkoivat vaikuttaa pelleilyltä.

Raittiusväliaika katkesi välittömästi, kun perintörahat kilahtivat tilille. Aluksi join taas muutaman päivän putkissa ja kärvistelin päivän pari välissä ilman. No, viimeisin on kestänyt tänään tasan 5 viikkoa, eikä loppua näy. Tällä ja viime viikolla päivässä on mennyt noin 10-20 annosta; lonkeroa, vahvaa siideriä ja viskiä. Huolestuttavinta itselleni tässä on se, että vaikka olen juomarina vielä täysi noviisi, viimeiset päivät olen huomannut, että 20 drinkin jälkeenkin maistuisi vielä ja paljon. Toisina päivinä sitä taas joutuu ikäänkuin pakottamaan itsensä juomaan - mutta kuitenkin tulee juotua, koska ilmankaan ei enää osaa olla.

Viimeistään ensi viikolla on tilapäisesti ryhdistäydyttävä päiväksi pariksi, kun tapaan vakinaamani psykiatrisella polilla, eikä sinne sovi mennä edellisen illan jäljiltä heikossa hapessa. Pakolliset laboratoriokokeet ovat vasta ensi vuoden alussa, ja niistä tuskin nyt tämä lyhykäinen perehdytyskurssi alkoholismiin :stuck_out_tongue: vielä näkyy muutenkaan, eikä ns. todennäköisimmin käräyttäviä arvoja ole edes seurattu. Ymmärrän kyllä, että vähentää pitäisi, mutta tekisin sen mieluiten omin päin ja omin ehdoin, syyllistymättä ja leimautumatta, en lääkärin valvovan silmän alla.

2

^ Moi ja tervetuloa, megakettu :slight_smile: .

On hyvin, hyvin yksillöllistä, kuinka nopeasti läträäminen alkaa näkyä veriarvoissa. Joillakin pomppaavat maksa-arvot tappiin ihan muutaman viikon kuurilla ja jotkut voivat kiskoa lähes vuosikymmenien putken ennen kuin arvojen heittelyä ym. terveysongelmia alkaa ilmetä :open_mouth: . Yleensä naiset ovat herkempiä alkoholin terveyshaitoille, mutta tämäkin on tyystin tapauskohtaista, ts. onhan niitä sellaisia juopponaisia, jotka ryyppäävät isoja miehiä penkin alle, eikä tunnu missään.

En tiedä, mitä verikokeita sulta otetaan, mutta maksa-arvot nyt ainakin kielivät ryyppäämisestä. Saattavathan nuo muistakin syistä olla koholla, mutta etenkin GT on sellainen arvo, joka yleensä nousee lähinnä alkoholin vuoksi. Lisäksi ihan PVK-näytteestä, joka nyt kait useimmiten otetaan, saattaa näkyä hyvinkin paljastavasti jo kevyempikin läträäminen, jos korkin sulkemisesta ei ole kulunut kovin kauan aikaa. Jokin punasoluarvo se oli, joka nousee(Vai laskee???) ryyppäämisen seurauksena, mutta en juuri nyt muista, mikä se oli.

Ikävä tosiasia on se, että herkästi kaikki MT-ongelmat pistetään vain päihteiden käytön piikkiin, vaikka MT-ongelmia olisi ilmennyt jo paljon ennen päihteiden käytön aloitusta ja päihteiden käyttö olisi vain seurausta MT-ongelmista, kuten juuri sun tapauksessasi. Itselläni on asiasta kokemusta, eli vaikka olin jo pikkulapsesta saakka kärsinyt mielenterveysongelmista ja ollut lastenpsykiatrisen asiakas ennen kuin mistään päihteistä mitään tiesinkään, niin myöhemmällä iällä, jäätyäni kiinni päihteilyistäni, julkisen puolen mielenterveyspalvelut tahtoivat mieluusti pestä kätensä minusta ja lähettivät A-klinikalle hoitamaan päihdeongelmaani. Eipä siitä pahemmin hyötyä ollut, kun ensisijainen ongelma oli jossakin ihan muualla, eikä mulla tosin järin paljoa motivaatiotakaan ollut päihdeongelmalleni mitään tehdä. Vaikka olisikin hyvä, että pystyisi puhumaan hoitotahoilleen rehellisesti ihan kaikista asioistaan, niin kun käytäntö on vielä nykyäänkin valitettavan usein joko-tai, eli ei haluta tajuta sitä, että MT-ongelmat ja päihdeongelmat kulkevat usein tiiviisti käsikädessä, on parempi olla liikoja mainostelematta päihteiden käyttöään MT-puolella, koska se tosiaan saattaa johtaa siihen, että sitten ei saa sitä vähääkään hoitoa :frowning: :angry: .

Antabusta voidaan kyllä tyrkyttää, mutta eihän ketään voi tai ainakaan pitäisi moiseen lääkitykseen pakottaa, koska henkihän siinä saattaa lähteä, jos Antabus-kuurilla innostuukin tinailemaan. Siksipä Antabuksen käytön tulisi aina perustua täysin potilaan omaan haluun ja omaan aloitteeseen.

Ikävää, että sinä(kin) olet kokenut tuota syyllistämistä :frowning: . Sillä tavoinhan neuvottomat MT-ammattilaiset yrittävät siirtää ongelmaa niskoiltaan, että “mitäs et käy lenkillä ja mitäs et syö terveellisesti ja sulla ei itselläsi ole motivaatiota hoitaa itseäsi”, vaikka pitäisihän noiden nyt tajuta, että taudinkuvaan kuuluu hyvin vahvasti se, että sitä omaa motivaatiota ei pysty oikein mistään repimään, vaikka periaatteessa tahtoisikin :imp: .

Jollet noissa verikokeissa tahdo narahtaa, niin kannattaa tosiaan pitää korkki nyt visusti kiinni niihin asti. Luulisi, että mahdollisesti päin prinkkalaa olevat arvot olisivat vuodenvaihteeseen mennessä palautuneet normaaleiksi, jos vain jaksat siihen asti nenääsi valkaista. Eihän se välttämättä tosin helpolla käy, kyllä minä sen tiedän ja ymmärrän.

En tiedä, oliko tästä vastauksestani mitään apua, mutta tsemppiä kuitenkin koko elämäntilanteeseesi :slight_smile: .

3

Kiitoksia kovasti kommentistasi, Winston-84. :slight_smile:

Eilisen aikana tuli vedettyä öbaut 25-26 annosta holia. No, eipä nukkumisesta tietenkään mitään tullut. Neljän aikaan aamuyöstä oli pakko ottaa ahdistukseen ja infernaaliseen sydämentykytykseen pari Tenoxia, jonka avulla pahimmat olot lähtivät pois ja hetkeksi sai jopa untakin. Kovasti vannoin ja lupailin itselleni, että nyt ei ryypätä yhteen kokonaiseen viikkoon ja pitihän allekirjon itsekuri peräti melkein koko aamupäivän. :mrgreen: Juuri aukesi päivän ensimmäinen lonkero, eikä tällä hetkellä edes vaivaa tieto siitä, että ensi yönä on sitten taas vähemmän hauskaa. Huomenna kyllä oikeasti aloitan viikon mittaisen kuivattelun.

Todella kurjaa, että sinut ohjattiin väkisin a-klinikalle, vaikka se ei ollut sinulle oikea paikka. Hassua, että meitä hulluja ja juoppoja kyllä syyllistetään asennevammaisuudesta ja haluttomuudesta tehdä vallitseville olosuhteille mitään (ja välillä varmaankin myös ihan ansaitusti :wink: ), mutta kyllä julkisessa terveydenhuollossa rehottaa sellainen asenneongelma tiettyjä potilasryhmiä kohtaan, että joskus toivoisi jonkinlaista empatia-ajokorttia kaikille hoitoalan ammattilaisille. Toki on paljon myös aivan ihania hoitajia ja lääkäreitä, enkä minä muutenkaan sitä ole vaatimassa, että vaikkapa lääkärin tarvitsee ruveta sympatiseeraamaan ja kovasti komppaamaan potilaan joka sanaa ja vielä tirauttaa pari myötätuntokyyneltäkin. Mutta olisi huomattavasti helpompaa käyttää julkisen terveydenhuollon palveluita, kun tietäisi tulevansa kohdelluksi sentään ihmisenä.

Olen päättänyt olla puhumatta psykopolilla dokaamisistani mitään. En halua joutua pallotelluksi psykopolin ja a-klinikan välillä, kun arvon asiantuntijat arpovat, kumpi on seuraus ja kumpi syy. Ja olen melko varma, että bentsodiatsepiinejä ei kyllä tämän jälkeen enää irtoaisi sitten millään, vaikka olen käyttänyt niitä täsmälleen reseptin mukaan eli ottanut määrätyn määrän tarvittaessa enkä tehnyt niistä mielenkiintoisia cocktaileja alkon kera. Mitkään Ketipinorin kaltaiset muotilääkkeet eivät ole koskaan unettomuuteeni ja ahdistukseeni tehonneet, päinvastoin Ketipinor vain pahensi oloa pistämällä sydämen jyskyttämään nopeasti ja kovaa.

GT-arvoa ei ainakaan tämän vuoden alussa katsottu, ALAT tai ASAT otettiin (en muista kumpi). Tuosta PVK:sta en tiedä, onko sitä viimeksi otettu, pitänee varmistaa omakannasta. Lähinnä noita labrakokeita tehdään vuosittain käyttämäni psyykelääkityksen vuoksi, niillä kun on tapana nostaa esim. kolesteroliarvoja.

En kyllä millään lihaksilla pysty kituuttamaan ensi vuoden tammi- tai helmikuuhun asti ilman ilolientä. Kuukausi ennen kokeita saattaisi onnistua. Onneksi se ei ole vielä kamalan ajankohtaista. :slight_smile:

Hieman jännittää, millainen kiirastuli tulevasta viikosta on muodostumassa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun olen yhteen putkeen juonut näin pitkään ilman yhtäkään alkotonta välipäivää ja kitatut määrätkin ovat olleet ihan kunnioitettavia, joten en osaa arvailla, kuinka monen päivän krapulointi on luvassa ja kuinka paha. Tenoxia on varmaankin pakko ottaa pahimpiin oloihin. Mutta se on huomisen murhe se.

4

Suoritin tuossa juuri perin informatiivista ynnäystä päättyneen viikon annosmääristä, ja mikäli laskimeni ei täysin villiksi heittäytynyt, niin tulos 112 lienee oikea. Toisaalta per päivä se merkitsee vain 16 annosta, mikä ei kuulosta kovin pahalta. Vähennettävää olisi ja on silti kyllä, mutta tämä päivä ja koko viikko on nyt tarkoitus armahtaa maksaa ja hoidella jykevästi rästissä odottavia siivousurakoita.

Yritän tämän raittiin viikon aikana myös tehdä emotionaalista inventaariota mahdollisimman rehellisesti. Jo nyt olen oivaltanut, että tämänkin raittiusrakosen taustalla on paitsi pelko kiinnijäämisestä, myös ryyppäämisen mahdollistaminen jatkossa. Pieni huili, jotta jaksaa taas kiskoa taikajuomaa kaksin tai kolminkin käsin. :mrgreen: Jos maratonkännäyksen ammattitaudit saisi jollain ilveellä vältettyä, joisin ja joisin maailman tappiin saakka. Toki tähän vaadittaisiin melkoisesti varallisuutta, ja tätä tahtia perintövarat on valutettu kurkusta alas kolmessa neljässä vuodessa ellei jo aikaisemminkin. Toisin sanoen, pelkään jo etukäteen sitä, että viinarahat loppuvat juuri kun ollaan kaikkein jännimmän äärellä, ja sitten ei ole kellään kivaa.

En tiedä, voiko sitä koskaan oleilla selvinpäin ns. vääristä syistä, mutta jos voi, niin omat syyni taitavat nyt olla niitä vääriä.

Mutta pystynpä sentään myöntämään tämän itselleni. Ja kukaties viikon kuivattelu poikii toisenlaisia ajatuksia ja seitsemästä päivästä tulee neljätoista.

…vaikkakin itseni tuntien näin ei käy. :mrgreen: Mutta ei maailma siihen kaadu. Päinvastoin, tässähän pelastetaan kotimaista taloutta taantumalta sijoittamalla vahvasti väkijuomateollisuuteen.

5

Eipä taida viikon kuononvalkaisu onnistua.

Ensimmäinen päivä on ollut sellaista tunteiden salkotennistä, ajatusten polkkaa ja vaihtelevan epämiellyttäviä epämääräisiä fyysisiä oireita, että hulluksihan tässä tulisi, ellei olisi jo.

Fiilikset vaihtelevat laidasta laitaan ja äärimmäisyydestä toiseen. Maksimaalista ketutusta (onneksi asun yksin, niin ei ole kumppania jolle äyskiä), puhdasta ahdistuneisuutta, lievän nousuhumalan kaltaista mielihyvää, ylimielistä hälläväliää… ja mitä pitemmäksi päivä etenee, niin kaikkien tuntemusten seuralaisena paheneva kauhu ja paniikki.

Nivelissä ja lihaksissa suht voimakasta vetoa, kun yksi paikka lakkaa särkemästä, toinen alkaa kipuilla silkkaa pirumaisuuttaan. Sormia pistelee ja ovat oudon puutuneet. Rintaan koskee, pulssi saavuttaa ajoittain tähtitieteelliset ulottuvuudet. Kurkku on kuin olisi niellyt 10 raastinrautaa. Vatsa sekaisin. Ja koko ajan sellainen kumma sisäinen vapina, joka ei näy ulospäin, mutta tuntuu kyllä. Yhtä aikaa uupunut ja ylivireinen olo. Onneksi sentään kuvotuksen tunnetta ei ole, mutta henkinen pahoinvointi… siitä kun ei pääse yli eikä ympäri puhumalla suureen valkoiseen puhelimeen.

Ja melkein koko ajan saan itseni kiinni keksimästä kehnoja mutta ah-niin-vakuuttavan kuuloisia tekosyitä, minkä takia sitä voisi tai oikeammin pitäisi sanoa jo nyt viikon juomattomuudelle hyvästit kun mitäpä nyt yksi viikko pitemmän päälle merkitsee.

Sisko pisti aiemmin päivällä viestiä, että haluanko tavata keskiviikkona. Tottakai menin suostumaan, ja no, nyt on sitten viimeistään silloin luvassa baarittelua. En kehtaa enää peruakaan. :confused:

Onneksi sosiaalinen pelkoni estää sentään lähtemästä ulos ihmisten ilmoille näin myöhään, muuten kyllä tämä täti suorisi vielä tänään vakialkoon ja sen jälkeen ruokakauppaan lonkeroa hamstraamaan.

Kai tässä vaan täytyy yrittää huomenna väsyttää itsensä pyykinpesulla sun muulla tylsällä välttämättömyydellä että edes keskiviikkoon asti onnistuisi sinnittelemään ilman holia. :frowning:

6

Tänään rfllassa 26. Ei tervettä, ei hyvä juu. Mutta jotenkim toivoisi että joku muu tulisi ja pistäisi rajat. Wn itse ole siinä paras mahdollinen yllätys. Muutaman voisi vielä pistellä. En tiedä. Ei kai kukaan voi sanoa, että tämä ei käy. Diis diagnoosia ihan tarkpitan. Kuitenkin. Tiedän, että mikä järkim. Ihan oikeasti. Mutta loppujen lopukdi kun pitäisi olla vahva ja fiksu, ei onistu. Ei csan toimi. Ei toimi. Kuitenkin. Olin kakdi päivää selvinpäin. Se ainakin toinmi, joten kokeillaan lisää. Ihan ok nyt vaan tuntuu, ettö teennäinen juttu. Mitä väliä. Riittää, että itde merkitsee. Eikö. :slight_smile:

7

Äh. Ehkäpä allekirjon olisi jatkossa syytä keskittyä joko ädläämiseen tai palstailuun, mutta ei molempiin yhtä aikaa. Hävettää lukea omaa yöllistä tuotantoani, josta punaista lankaa ei löydy edes elektronimikroskoopilla tarkastellessa.

Tulipa siis eilen vietettyä aikaa ravintolassa, ja siellä seurustelun varjolla kumottua 11 drinkkiä. Kotona tuli luontevasti jatkettua mukavaa fiilistä kahdella puolen litran lonkerolla ja puolen litran flaskalla viskiä. Hauskaa oli. Nyt aamulla ei ole enää niin hauskaa.

Alkaa oikeasti ottaa päähän oma kädettömyys tämän touhun suhteen. Ketuttaa, että ainut keinoni saada edes etäisiä kaikuja joskus kauan sitten kadotetusta onnentunteesta, on kiskoa viinaa napaan. Aina juomista aloitellessani selitän ja argumentoin kaiken itselleni niin muka-fiksusti. Onko itsepetos itsepetosta, jos tietää pettävänsä itseään, vai meneekö se ihan puhtaasti jo idioottimaisuuden piikkiin?

En nyt oikeasti tiedä, mitä pitäisi tehdä. Miten hemmetissä sitä onnistuisi vähentämään, ei siis vain yrittämään vähentämistä, vaan todellakin onnistumaan siinä?

Ja toisaalta tuntuu, että minä vajaan vuoden läträämisineni olen täällä jotenkin… no, muilla kävijöillä kuitenkin jo vuosien tinaamista takana. Tuntuu, että minulla ei tässä vaiheessa ole vielä oikeutta olla täällä laisinkaan. En taida itsekään ottaa itseäni vakavasti.

Ehkäpä tämä tästä. Tai ei, mutta niin on kuitenkin hyvä sanoa.

8

Noilla viikko-/päiväannoksilla kannattaa marssia suoraan a-klinikalle tai lääkäriin. Ehkä ne keksivät jotain. Mulla on auttanut Antabus. Nyt 4 viikkoa kuivilla, ilman sen kummempaa kärvistelyä tai muuta kamalaa. Kuukauden kuuri tekee hyvää keholle ja mielelle. Sen jälkeen voi jatkaa kuten ennenkin jos haluaa.

9

^ Luitko sä lainkaan esim. tuota aloituspostausta :unamused: ? Ja eipä se sun Antabus-kuurisikaan ihan vailla kärvistelyjä ole tuntunut sujuvan, mitä tässä nyt olen kaikista uninapsutuksista ym. jutuistasi lueskellut :wink: .

Megaketulle itselleen mun piti sanoa, kun noita kännipostauksiasi harmittelit, että noin yleensä kirjoitat mielestäni todella hyvin. Tuollaista tekstiä on ilo lukea, vaikkei asiasisältö järin iloista aina olisikaan. Olen kyllä lukenut juttujasi, mutta jättänyt kommentoimatta, koska eipä mulla mitään kovin tähdellistä sanottavaa ole ollut ja tuntuu, että muutenkin rölötän aivan liikaa kaikkia reikäpäisyyksiäni tänne Plinkkiin :unamused: . Jatka samaan malliin(Kirjoittamistasi siis :stuck_out_tongue: ), jos vain suinkin siltä tuntuu ja kaikkea hyvää sulle edelleen :slight_smile: .

10

Yritän huomenna tai viimeistään ensi viikolla perseiden vetelyn sijaan potkia itseäni takalistolle ja raahautua a-klinikalle. Ihan keskustelemaan, hoitoja en halua.

Eniten tällä hetkellä kaipaan ulkopuolisen näkemystä tilanteestani. Tiedän, että asiat ovat pielessä, mutta en ole kartalla siitä, kuinka lievästi tai kuinka pahasti. Tarvitsen jonkun itseäni fiksumman rautalankaa vääntämään.

11

Narkkitehti,

Antabus ei ole optio puhtaasti jo siitä syystä, että sähköinen resepti pomppaisi provosoivasti psykiatrian polilla hoitotiimini verkkokalvoille, mistä olisi vääjäämättä seurauksena kyttäystä, kiristystä, jäähyväiset bentsoille, itkua ja valitusta ja galaksien räjähtelyä. (Ei välttämättä juuri tässä järjestyksessä.) Ja ilman kristallipalloakin osaan jo povata potentiaalisen katastrofin kun vääjäämättä kuitenkin tulisi testailtua josko nyt voisi vähän viskiä helttaan heittää vaikka Antabusta veressä onkin. Sinun puolestasi olen kyllä aidosti iloinen, että homma on kohdallasi toiminut. :slight_smile:

Winston-84,

kommentointi on onneksi täällä (ainakin toistaiseksi :wink: ) täysin vapaaehtoista. En tarkoita, etteikö helpottaisi/ilahduttaisi saada vastauksia omien tilitystensä jatkoksi, mutta jo pelkkä sekalaisten ajatustensa jäsentely puolijulkiseksi monologiksi auttaa - ei tosin välttämättä vielä kirjoitushetkellä, mutta ajan kuluessa. Jos se tuottaa iloa jollekulle toiselle, aina vain parempi.

Olen hieman ollut pistävinäni merkille, että täällä on runsaasti harvinaisen fiksuja, analyyttisiä ja ilmaisuvoimaisia ihmisiä (sinä mukaanluettuna). Herääkin kysymys, miksi me tulevat Finlandia-ehdokkaat, valveutuneet suuret ajattelijat ja kunniamensalaiset :stuck_out_tongue: emme osaa pitää itseämme ruodussa? Vai onko nimenomaan alkomahoolin sisäistäminen osaksi sielunmaisemaa tehnyt meistä keskivertoa kyvykkäämpiä verbaaliniekkoja? Ota nyt siitäkin selvää. :laughing:

12

Jep jep.

Töllötin ei toimi, antennissa mitä ilmeisimmin vikaa. Tästä tietenkin muotoutui kusipäässäni elämää suurempi tragedia, ja tokihan draamaan oli saatava lisää juonenkäänteitä vai pitäisikö sanoa juomankäänteitä. Jääkaapista pari lonkeroa, ensimmäinen kohta tyhjennetty.

Huomenna oli tarkoitus mennä a-klinikalle, mutta jos nyt rupeaa taas putkeilemaan niin liekö visiitissä juuri järkeä. Tai no, todennäköisesti tilannekatsauksessa olisi paljonkin
järkeä raskauttavien asianhaarain vallitessa, mutta suunnitelmani baariin jumahtamisesta a-klinikan jälkeen hieman vesittää käynnin mielekkyyttä…
Vaikka enhän minä tietenkään menisi mihinkään räkälään, vaan viihtyisään ketjuravintolaan syömään, ja aterioinnin ja rupattelun ohessa ottaisin muutaman. :unamused:

Kuppilareissut ovat tätä nykyä yhtä aikaa koomisia ja tautisen ahdistavia. Ensin tehdään pari siiderinjuonnin nopeusennätystä ja silmäillään samalla ruokalistaa. Sitten tilataan pakollista apetta silmänlumeeksi jotta pääsee ottamaan ruokajuomaksi lisää siideriä ja sen kera viskin jäillä. Tämän jälkeen on pakko kokeilla samaa juomaa kuin seuralainenkin, jotta voin todeta, että kahvinvihaajana en yllättävästi pidä irish coffeesta. Paha, paha kahvin maku pitääkin sitten huuhtoa pois viskillä ja viskin seuraksi on otettava siideri, jotta myös viskin pahan maun saa huuhdeltua pois. Sitten on ehdottomasti kokeiltava tarjousdrinkkiä, jota henkilökunta niin ystävällisesti ehdottaa. Ja niin etiäpäin.
Koko ajan mietin, mitä kehtaan vielä tilata, ja miten taitavasti saan sen naamioitua seuralaiselleni ilman vahvaa sumutuksen ja peittelyn karvasta sivumakua. Ehkäpä pitäisi aina heti ravintolareissun alkajaiseksi tarttua megafoniin ja kuuluttaa “Olen juoppo, eipä tässä muuta”. Ainakaan ei tarvitsisi pitää posketonta show’ta yllä, ja loukata seuralaisen älykkyyttä kusetuksella joka ei mene edes läpi. :confused:

Onneksi kotonaan saa sentään rehellisesti pitää virtaheponsa esillä ja juottaa janoista elukkaparkaa.

13

Hei megakettu.

Mene ihmeessä sinne A-klinikalle. Juomisessasi ja käyttäytymisessässi on alkoholistisia piirteitä. Määrät alkavat olla suuria päivittäin ja 26 annosta illassa on naiselle todella paljon. Lisäksi osaat jo kätevästi kusettaa ja manipuloida itse itseäsi, etkä saa juomista aina poikki, vaikka niin päätät. Alkoholismin kehittymiselle ei ole aikarajaa, mutta vähän aikaahan sinä olet juonut, joten mikään ei estä onnistumasta, ellet sinä itse. Kukaan muu ei sinulle pysty rajoja asettamaan kuin sinä itse. Tämän tosiasian tajuaminen vei minulta vuosia!

Niistä veriarvoista vielä. Saattavat hyvinkin maksan GT:n mitata ja siitä usein näkyy liiallinen alkoholin käyttö. Ei nyt yhden illan juopottelu mutta pidempi jakso kylläkin. Ei kaikilla, mutta useimmilla GT nousee juomisen seurauksena. Minulla on kerran mitattu GT kahden viikon putken jälkeen ja oli noussut reippaanlaisesti. Toisin päin nyrkkisääntö on että GT puolittuu juomisen lopettamisen jälkeen aina kahdessa viikossa.

14

Huomentapäivää, Juu Ei. :slight_smile:

Tihrustelin juuri omakannasta ja vuoden alussa oli otettu laaja verenkuva, GT:tä ja muita armottomia käräytysarvoja myöten. Eivät olleet silloin ainakaan pompsahtaneet punaiselle, koska hoitajalta ja lääkäriltä olisi jälkeenpäin kyllä tullut raippaa ja sapiskaa ja sangen kiusallisia kysymyksiä. Toki läträystä ja lutrausta olikin silloin huomattavasti vähemmän ja alkottomia välipäiviä oli useampia. Mutta seuraavia labroja ennen siis riittää, että raitistelee nuo maagiset 14 piiitkää päivää. Täytyykin pitää mielessä. :mrgreen:

Enpä taida sittenkään mennä A-klinikalle, ainakaan tänään. Nauraisivat kuitenkin tämän amatöörin pihalle ja käskisivät tulla kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä pistäytymään, siis vasta sitten kun on Oikea Juoppo. Päihdehuollon legendaarisista vähättelytaidoista allekirjolla ei tietenkään kokemusta vielä ole, mutta mikäli meno on yhtään vastaavaa kuin mielenterveyspuolella, niin mieluummin pärjään ilman tai olen pärjäämättä.

Taidanpa tästä lompsia kampaajalle ja sen jälkeen kantaravintolan päivän drinkkitarjousta ihmettelemään, laatuviskin ääressä hifistelemään ja Suomen taloustilannetta asiantuntevasti ruotimaan kuten vain kouluja käymätön elämästä vieroittautunut pätkäeläkeläinen osaa. :mrgreen:

15

Ei toi 14 päivää lupaus ollut :mrgreen: . Mutta kyllä siinä ajassa maksa-arvot jo putoaa ihan selvästi.

Voit ihan huoletta mennä A-klinikalle, ei sieltä ketään ulos naureta. Päinvastoin, ovat varmaan ihan hyvillään, kun saavat asiakkaan (et siis ole potilas), joka hakee ajoissa apua. Saavat varmaan muuten olla ihan tarpeeksi tekemisissä 10 - 20 vuotta juoneiden kanssa. Tosin hieman vaikuttaa siltä, että et vielä pidä raitistumistasi kovin vakavana tavoitteena.

16

Juu Ei,

raitistuminen kuulostaa tällä hetkellä lähinnä tuomiolta; elinkautiselta, joka ei hirveästi houkuttele. Sen takia olenkin täällä Vähättelijöiden puolella. Kohtuukäyttö on yhä tavoitteena. :wink: Realistista? No, aika näyttää. Tai krapula. Rapelossa kun ajatukset tuppaavat olemaan lieeevästi pessimistisempiä kuin silloin kun on nautittu muutakin kuin johtokunnan luottamusta. :slight_smile:

Jos sitä voisi tavoittaa nousuhumalan huolettomuuden, rentouden ja puhtaan hyvän fiiliksen ilman jälkeenpäin iskeviä lieveilmiöitä, niin tuskin edes olisin täällä. Tuskin kukaan meistä. No, nytpä taidan yleistää niin vahvasti, että herneitä vedetään klyyvariin jossain ruudun toisella puolella ihan tölkkitolkulla. :slight_smile:

Allekirjolla on joka tapauksessa uusi trendikäs hiystyyli ja kohta promilletkin haluavat tuplaantua, kun illan ensimmäinen kotilonkero popsahtaa auki. Baarit on tämän päivän osalta niin nähty. :slight_smile:

17

Aurinkoista lauantaita!

Olisin sitä mieltä, että vaikka tavoittelisikin kohtuukäyttöä, niin jonkinlainen tipaton jakso eli pätkäraittius voisi olla tarpeen ennen sitä, jos takana on runsaampaa ryypiskelyä.
Elimistölle ja keskushermostolle olisi hyvä antaa aikaa ja tsänssi vierottua alkoholista kunnolla.

A-klinikalla tai päihdeklinikalla ei varmastikaan vähätellä juomistasi, koska asiakaskunta on tosiaan hyvinkin laidasta laitaan niiin iältään, sosiaaliselta asemaltaan kuin päihdehistorialtakin. Asiakkaita on valtion virkamiehistä ja lääkäreistä ns. rantojen miehiin ja kodittomiin narkomaaneihin.

Ja jos tosiaan olet saanut alas jopa 26 annosta päivässä, niin voin sanoa että edes minä. kolmen katkon veteraani, en saisi moista määrää alas. :smiley:
Juomismääriäsi siis tuskin pidetään mitenkään vähäisinä.

Ja kyllähän nuo “siiderinjuonnin nopeusennätykset” ruokalistaakin katsoessa kuulostaa hieman alkoholistiselta, sen sanon näin siiderin ystävänä itsekin.

18

Äh, kirjoitin pitkän, pitkän tilityksen jonka bittiavaruus säälimättä nielaisi.

Lyhyesti: nöyrryin ja pyysin siskoani henkiseksi kainalosauvaksi A-klinikalle tiistaiksi. Aikaisemmin ei sovi itsestä riippumattomista syistä tällä erää. Odotus on pitkä ja tuskainen, mutta kaipa se tiistai vielä sieltä saapuu.

En tiedä, mitä on luvassa tai mitä ehdottavat, jos ehdottavat, mutta tiistaina olen asian suhteen viisaampi.

Noista annosmääristä sen verran, että allekirjolla on elopainoa kahden eukon edestä, joten pelkän promillenkin saavuttaminen vaatii hieman enemmän panostusta kuin norminaisella. Tokihan nuo 25-27 annoksen tenutuspäivät ovat silti tällaisen norsukokoisenkin maksalle ja ajukopalle helvetillistä kidutusta, ja yleiskunto rämpii jo nyt aivan pohjamudissa. :frowning:

Tiistaita odotellessa…

19

Mites täällä on yleiskuntoa hoidettu? Aurinkoinen keli ja kaikki…

20

Yleiskuntoa pidetty tänään yllä toistaiseksi vain kivennäisveden voimin, Narkkitehti. Kohta varmaan pitäisi jotain murkinaakin vetää. Aamulla oli pakko niellä parit Tenoxit, kun sydän uhkaili puskea rinnasta läpi ja kaikenlaista ylimääräistä jännää aistimaailmaan kuulumatonta yritti tunkea ovista ja ikkunoista kuolemankauhun ja vapinan kaveriksi. Ei onneksi sentään hardcore-psykoosia päälle iskenyt.

Ryypyttää kyllä niin maan perkeleesti että psykoosinpelkokin rupeaa hetki hetkeltä vaikuttamaan naurettavan pieneltä reunahuomautukselta.

Mutta joo. Tiistai. Jep, tiistai.