Kohti parempaa

Me Vähentäjät
21

Kiitos tsempistä Stubb ja mielenlujuutta myös sinulle!

Olen päättänyt, että en enää aio juoda niistä syistä kuin aiemmin. Aiemmin löytyi aina syy juomiseen kuten vitutus, rentoutuminen, ahdistuminen jne. Nyt jos vastaavia olotiloja tulee, keksin jonkin muun tavan rentoutua. Haluan juoda alkoholia vaan oikeista syistä eli täydentämään ihanan ruoan makua tai kippistämään yhden(!) shamppanjalasillisen jonkin iloisen asian takia. Ei enää typerää ördäämistä tai ahdistuneena himassa tissuttelua.

Olen näyttänyt itselleni, että pystyn olemaan selvinpäin. Nytkin on sattunut vastoinkäymisiä, mutta itseasiassa ne onkin paljon helpompi käsitellä ja selvitä niistä kun ei ole kännissä/krapulassa.
Kun sen ensimmäisen ajatuksen, joka johtaa juomiseen, osaa tunnistaa, sitä on paljon helpompi olla tottelematta.

Vapauttava tunne muuten, kun ei tarvitse aamuisin miettiä onko ajokunnossa tai jääkö taas jotain tärkeää tekemättä krapulan takia. Mä oon mieluummin onnellinen selvinpäin, kuin turrutan tunteeni kännissä.

22

Nonii. Tipaton tammikuu alkoi jo eilen, sillä mielestäni olisi ollut vähän outoa olla kännissä puolen yön jälkeen kun oli jo tammikuu. Ja uskoisin urakan helpottuvan ihan sillä ettei ekat pari päivää mene missään darratärinöissä. Mulla on hyvä olla ja krapulaton sunnuntai tuntuu vielä paremmalta.

Hyvää ja menestyksekästä Uutta Vuotta kaikille!

23

Ompas paska olo. Aivan saatanallinen maanantaiahdistus ja nyt vielä koko viikon alkuahdistuksen lisäksi vuosiahdistus. Näköjään olen elätellyt vähän liikoja toiveita alkoholin vähentämisen vaikutuksista. Ei se krapulattomuus näköjään oloa parannakaan, ihan yhtä lailla ahdistaa ja vituttaa. Tekisi mieli kääriytyä sikiöasentoon ja ryömiä piiloon. Milläs sitä oloa parantaisi kun kaikki ahdistaa niin kauan kun on tajuissaan?

24

Moi!

Ahdistaahan se, eikä mulla ole mitään kepulikonstia. Itsekin täällä valvon vielä, kun ahdistaa, eikä uni tule. Mä koitan lievittää ahdistusta käymällä täällä PLinkissä lukemassa muiden viestejä, kattomalla telkkarista tai DVD;ltä jotain kevyttä tai sitten lukemalla jotain mukaansatempaavaa kirjaa.

Jos ei muu auta, herätän tuon puolison ja meen sen kainaloon, vaikka ei se aina kauhean iloinen siitä olekaan, kun keskellä yötä herätetään. Selitän sille juttuja, joista se ei ymmärrä puoliakaan, eikä halua ymmärtää sitäkään. Aamulla se ei muista sitäkään vähää, mutta mua helpottaa yöllä hetkeksi, kun voin sille selittää.

Jos ei muu auta, istuskelen hereillä, lueskelen kirjaa, polttelen ja tissuttelen. Aamulla koitan olla hereillä oikeaan aikaan ilman promilleja (tästähän on hyvä pitää huolta jo yöllä :slight_smile: ). Toivon, että seuraavana yönä uni tulee, jos edellisenä on unet jääneet vähiin.

Sitä paitsi, alkoholin vähentäjän ja lopettajan “taudinkuvaan” kuuluu unettomuus ja ahdistus. Se on siis tervettä!!! Elimistö yrittää kapinoida alkoholin puutetta vastaan. Normaali vieroitusoire, kuulemma. Sitä se varmaan mullakin on, vaikka en yhtään päivää olekaan ollut ilman, mutta määrät on vähentyneet radikaalisti, joten kai se siitä ainakin mulla johtuu.

25

Tervehdys!

Olisin utelias nuista marsukan “taudinkuvan oireista” ei ole kokemuksia kun en ole kokeillut vähentää vaan aina korjannut alkolla, kestääkö pitkään (päiviä, viikkoja) ja ennenkaikkea, vaikuttaako normaaliin työntekoon etc, kertokaa kokemuksianne?

Ja tsemppiä viinitytölle, tarinoistasi huomasin osittain itseni ja siksi päätin kirjoittaa :smiley:

Ja tsemppiä itsekullekin!!!

26

Moi
Pari ekaa päivää on pahempia. Yksi päivä nukkuessa ja toinen päivä vapisten mutta sitten helppaa. Unettomuus tosiaan alkaa päivän/parin jälkeen, on minullekkin aika tyypillistä. Osaan kumminkin siihen suhtaua kun tiedän miten uudenvuoden “höyryt” lähtee ja mitä on tulossa, eli en hirveesti panikoi sitä :frowning:
Tv. Tuppi

27

No mun ahdistus ei “valitettavasti” johdu mistään viekkareista. Sehän vasta olisikin helppoa, kun voisi vaan odottaa paskan fiiliksen ohimenoa. Olen itse asiassa koko joulukuun aikana käyttänyt alkoholia ihan muutaman kerran vaan. Nyt on tää tosi koitos päällä, kun pitäisi suoriutua kaikesta stressistä ilman perinteistä itselääkintää :unamused: Mulla se alkoholinkäyttö on ollut lähinnä seuraus sille ahdistukselle ja lopulta kai sitten lisännytkin sitä. Yritän nyt ajatella positiivisesti, että jos en ota alkoa niin lopulta ahdistaa vähemmän vaikka tällä hetkellä vituttaisi enemmän ilman kuin viinilasi kädessä.

Jotenkin hassua, että sen ensimmäisen kerran moneen vuoteen kun pystyin olemaan yli viisi päivää juomatta viime kuussa, niin jotain naksahti päässä ja tuli sellainen fiilis et ei mun ole pakko juoda. Nyt on ollut yllättävän helppo olla juomatta. Olen jotenkin saanut purettua asiaa mielessäni niin, että on tosi säälittävää juoda vaan ja en halua pettää omaa luottamustani ja olla luuseri itselleni. Ansaitsen parempaa kuin paskan addiktoituneen minän, joten palkitsen itseni olemalla sellainen kuin haluaisin olla.

No se ei valitettavasti vie sitä stressiä, huolia ja ahdistusta oikeasta elämästä, mutta ei kai tässä taas ole muita vaihtoehtoja kun tsempata niin perkeleesti. Olisi kiva vaan joskus vähän aikaa ihan rentoutua ja unohtaa kaikki skeida omassa elämässä. Ei vaan voi elää asenteella “sitten kun on kaikki paremmin”, vaan täytyy elää koko ajan ja just nyt. Tietysti parempaan pitää ponnistella, mutta aina elämässä tulee vastoinkäymisiä. Ei se ole niin, että tiettyyn pisteeseen ponnistellaan ja sen jälkeen eletään onnellisena ever after. Jos odottaa vaan sitä parempaa, se ei koskaan tule. Pitää nauttia pienistä asioista. Lähden lenkille, vaikka ilma on hanurista niin ainakin saan liikuntaa. Illalla juon hyvää teetä ja rauhoitun ja menen aikaisin nukkumaan (tää oli lupaus itselle, sillä pitää herätä tosi aikaisin).

Onko kellään muulla ollut muuten ongelmaa sen kanssa, että alkoholi tuntuu olevan ainoa keino rentoutua/pysähtyä? Silloin kun join koko ajan, niin asioiden tekemättömyys alkoi ahdistaa. Tää asia ei tietyllä tavalla ole muuttunut miksikään vaikken nyt ole juonut, sillä ongelma on tavallaan päinvastainen. Olen niin maaninen/adhd koko ajan, että kaikesta puuhaamisesta huolimatta, en tunnu saavan mitään aikaiseksi. Se varmaan on yksi syistä, miksi alkoholinkäyttö on vuosien varrella lipsahtanut, kun ainoa tapa pysähtyä on ollut ottaa se pari. Mun pitäis oppia fokusoimaan mun energia yhteen juttuun kerralla. Nyt ahdistun siitä, kun on liikaa tekemistä enkä saa yhtäkään juttua lopulta hoidettua kun singahtelen projektista toiseen ennen kun saan mitään konkreettista tehtyä. Sitten ahdistaa kun kaikki leviää käsiin->vähän alkoa->hetken tuntuu paremmalta->muutama lisää->seuraavana päivänä aivan saatanallinen fiilis. Mut nyt ei sitä alkoa voi ottaa niin lähden sinne lenkille :sunglasses:

28

Moikka
Viinitytöltä lainattua:
Onko kellään muulla ollut muuten ongelmaa sen kanssa, että alkoholi tuntuu olevan ainoa keino rentoutua/pysähtyä? Silloin kun join koko ajan, niin asioiden tekemättömyys alkoi ahdistaa.

Moi
Kyllä, Se tekemättömyys on todella peestä. Saa aina katua sitä että olisin voinut tehdä sitä ja tätä jos en olisi kipannut olutta :imp:
Tv. Tuppi

29

Moi!

Tuppi jo kertoikin tämän “taudinkuvan oireista”.

Siis joo, se pysähtyneisyys ottaessa on pahasta, mutta myös se hypomania, mikä valtaa mut, kun en ota. Tai otan paljon vähemmän kuin kroppa on tottunut. Ahdistus on minussakin sisäänrakennettuna, sitä kai pitäisi oppia käsittelemään. Silloin kun en juonut, kävelin tuntikausia metsissä hevosten ja koirien kanssa. Siinä tuli sitä “kannonnokka” terapiaa, mihin nykyäään ei ole aikaa tai jaksamista. Kumpi tuli ensin, se ettei ole aikaa tuohon, vai se, että vaikka olisi periaatteessa aikaa, ei jaksa ryhtyä?

Unettomuus kipujen tähden oli mulla se syy, miksi aloin vuosi sitten ottaa reilun viiden vuoden raittiin kauden jälkeen. Unettomuus on tavallaan helpottanut alkoholilla, mutta en minä sen pirteämpi ole päivisin kuin ennenkään, eli vaikutus +/- 0. Kuitenkin yöt on mennyt alkoa ottaessa niin, että nukkumaan mentyäni herään aamulla enemmän tai vähemmän pirteänä. Ennen alkoa meni valvoessa ja puolen tunnin pätkissä nukkuessa. Kumpi sitten parempi? Mä luulen, että kuitenkin tuo ilman alkoa vaihtoehto, vaikka kuulostaakin hurjalta.

Nyt sitten vähentelyn aikana tuntuu, että yöt on entistä rikkonaisempia, uskon kuitenkin sen menevän ohi aikanaan. KTEM kertoi omassa päiväkirjassaan kärsineensä yöllisistä heräilyistä ja oudoista tuntemuksista ainakin 4 viikon ajan lopettamisensa jälkeen. Sitten oli kuitenkin helpottanut. Aion siis katsella tätä yöllistä heräilyä ainakin 4 viikkoa, ellen useamman kuukauden mun vähentelytahdilla, joka on tarkoituksella HIDAS!

Ahdistukseen aion kokeilla tuota kannonnokkaterapiaa, vaikka se tarkoittaisikin sitä, että työt kärsii. Siinähän kärsii, mä en kuitenkaan aio suistaa itseäni ahdistuksen syövereihin, enkä alkohoismin kitaan siksi, että muut vaatii multa jotain, mitä en jaksa. Siis tämä viikko alkaa sillä, että päätän käydä koirien kanssa metsässä useamman tunnin vierailulla, vaikka se veisiki aikaa joltain “tärkeämmältä”.

30

Mulla ei ole nukkuminen varsinaisesti ollut ikinä ongelma. Kun menen nukkumaan, saan unta pian ja yleensä nukun ihan levollisesti aamuun asti. Mulla on vaan ihan vääristynyt unirytmi. En jotenkin osaa mennä nukkumaan ennen kuin aamuyöllä ja se aiheuttaa aikamoista väsymystä aamulla. Illalla taas tulee kukuttua liian myöhään kun on yliväsynyt. Luulen, että säännöllinen elämä voisi poistaa tämän ongelman. Harmi, etten osaa elää säännöllistä elämää ja kaiken lisäksi inhoan rutiineja.

Eilen vitutti taas niin paljon, että olisi tehnyt mieli vetää pää täyteen. Sen sijaan päätin olla tekemättä mitään tuottavaa ja otin vaan “lepohetken omasta elämästä”. Lopputulos tuottavuuden kannalta on sama kuin dokaamalla, mutta rahaa menee vähemmän ja seuraavana päivänä pystyy olemaan sitten tuottelias eli plussan puolelle jäätiin. Kiva oivallus ettei vaihtoehdot ole aina ON tai OFF vaan siinä välissä on myös muita vaihtoehtoja.

Nyt on taas aivan saatanan maaninen olo. Oon juossut koko aamun paikasta toiseen ja tällä kertaa saanut jotain aikaiseksikin. Tiedän, että pitäisi syödä, muttei ole aikaa kun pitää suorittaa. Todennäköisesti vedän lounaan klo 21 illalla sitten. Joo en todellakaan osaa mitään rutiineja. En tiedä, mutta olen ymmärtänyt että juuri tällaisella tyylillä ihmiset vetävät itsensä piippuun. Mulle tällainen elämä sopii ainakin vielä. Nyt kun ei tarvitse krapulastakaan huolehtia, niin tämähän on suorastaan rentoa elämää.

31

Moi Viinityttö!

Just tota minä tarkotin sillä hypomanialla, joka alkaa, kun en juo. Lounas nautitaan joskus 21 jälkeen, töitä tehdään puolille öin. Kamala vauhti päällä koko ajan. Mulla se johtaa ennen pitkää aina siihen, että en myöskään nuku, enkä ole edes väsynyt. Tunnistan kyllä tilan itse, joten mulla se ei ole varsinaiseen maniaan koskaan johtanut. Tilanne on kuitenkin vaikea saada poikki. Ja sitä on vaikea huomata itse, jos ei osaa vahtia itseään. Tuntuu juurikin siltä, että “tämähän sopii mulle mainiosti.” “Miks pitäis mukan syödä useammin kuin kerran päivässä?” Tätä seuraa sitten lopulta romahdus, joka voi olla masennuskausi, juopottelukausi tai sairastuminen.

Mulla auttoi säännöllinen elämä. Siis oikeen niin, että mulla on ruokis klo 11 - 11.30. Silloin ei tehdä mitään muuta kun syödään ja rentoudutaan. Sitten mulla on päiväkahvit klo 14 ja alan laittaa perheelle päivällistä klo 16.30. Iltapala syödään klo 20 ja iltatoimille mennään klo 20.30. Lapset sänkyyn 21.00 ja sitten tunti jotain seurustelua miehen kanssa, telkun kattomista tms. Klo 22 sänkyyn, oli uni eli ei.

Sitten just vuosi sitten toi selkä retkahti niin pahaksi, että nukkuminen ei enää onnistunut kipujen takia ja olin jatkuvasti jonkinlaisessa hypomaanisessa tilassa, jonka lopulta pelkäsin muuttuvan aidoksi maniaksi, kun en sitä saanut poikki. Siksi aloin silloin otta Alkoa, koska tiesin, että se auttaa ainakin hetkellisesti. Virheliike, huomaan nyt, mutta toivotaan, etten liian myöhään. Selkä on taas toistaiseksi ollut vähemmän kivulias, joten sen puolesta nukkumiselle ei ole estettä, kunhan vain saisin tuota alkoholin käyttöä vähemmäksi, koska sille ei ole tällä hetkellä todellista tarvetta.

Vaikka ne rutiinit tuntuu kuinka rajoittavilta ja ahdistavilta, kannattaa joitain sellaisia luoda, ihan oman itsensä takia. Vaikka jonkinlaiset ateria-ajat, jos ei muuta. Se ainakin varmistaa, että verensokerit ei heittele ihan holtittomasti ja pahenna tilannetta. Jos et muista syödä, olet kohta maaninen, ärtynyt ja pahantuulinen vain sen takia.

Voimia sinulle!!!

32

Mä oon ollut tällainen jo ihan lapsesta asti eli en usko alkoholin aiheuttaneen tätä ylivilkkautta. Alkoholi on voinut pahentaa keskittymiskyvyn puutetta tosin, sillä ennen kun join sain mielestäni kanavoitua energian paremmin ainakin silloin tällöin.
Eilen tuli tosi vahva fiilis, että nyt pitäisi juoda. Olin sellaisessa seurassa, jossa yleensä juodaan ja on kivaa ja mua yritettiin houkutella niille teille. Kun pystyin vastustamaan kiusausta noin puoli tuntia niin pahin “himo” meni ohi. Tuntuu vähän typerältä, että noin helposti sitä pystyisi olemaan juomatta, mutta viime vuosina ei ole sekuntiakaan jaksanut miettiä asiaa vaan marssinut heti alkoon kun siltä on tuntunut.

33

JOS haluat rauhoittua. (haluatko, vai oletko vielä ylpeä vauhdistasi?) Sitten kun tulee se aika, ja se tulee, niin keinoja opetella fyysistä rauhoittumista on. Aloita jostain vauhdikkaammasta jos et vielä joogamatolle voi pysähtyä. Jokin pysähtymistä ja keskittymistä vaativa puuha tai harrastus. Joilloin voi kokea iloa ja onnistumisen tunnetta siitä että pysähtyy, Oli mullekin vaikea oppia, mutta kun sen joogassa oivalsin olen voinut hyödyntää moneen asiaan elämässä. En olisi edes tipattomalla jos en olisi sitä oppinut. Toki on vielä matkaa todelliseen henkiseen rauhaan, mutta joskus osaan vain olla ja vastaanottaa.

34

Mä oon kokeillut joogaa, mutta se oli ihan outoa hörhöilyä. Pelkkänä jumppana menisi, mutta en jaksanut kuunnella niitä uskonnollisen oloisia jorinoita. Mulla on ollut tosi kiva viimeinen vuorokausi. Olen pystynyt nollaamaan ihan täysin (ilman päihteitä!). Nyt on rentoutunut olo pitkästä aikaa. Ja joo oon tipattomalla tammikuulla vieläkin, ei tee ees tiukkaa.

35

Tänään on ilmaisen viinan tilaisuus, toivottavasti niillä on jotain alkoholitontakin tarjolla. Bileet on vähän kummassa paikassa, mutta mähän voin mennä autolla kun en aio juoda! Hassu kuinka paljon kivoja juttuja liittyy juomattomuuteen. Kummasti sitä kaljapullo kädessä ajattelee, että ilman alkoholia on vaan tylsää ja ahdistavaa vaikka oikeasti se tuntuu menevän just toistenpäin. Nyt on jotenkin energiaa ihan eri tavalla ja aikaa ja rahaa on kaikkeen paljon kivempaan.

36

Eilen illalla meinasi tipaton loppua. Alkoi tehdä niin paljon mieli juomista, että täytyi oikeasti tuhlata aikaa typerään haahuiluun, jotta kello tulisi niin paljon ettei kaupasta enää saa. Ainakin nyt tammikuussa baariin menemistä estää mielikuvaharjoitus itsestä istumassa tyhjässä baarissa kaljalla ja häpeämässä omaa selkärangattomuutta. Baarihan on tyhjä, koska kaikki muut ihmiset viettävät tipatonta menestyksekkäästi ja en halua olla huonompi kuin muut. Ahdistaa aivan perkeleesti kun olisi ihan kamalasti tehtäviä asioita ja niiden hoitamista estää kyvyttömyys keskittyä. Olen tilanteessa etten tiedä mitä tehdä asian kanssa. Tällä tavalla en saa asioita hoidettua. Ilman alkoa on varmaan ihan järkevää olla, mutta se ei poista mun ongelmaa, vain mun tekosyyn sille saamattomuudelle.

37

Tänään oli juominen vielä lähempänä. Jos huomenna vielä tuntuu näin pahalta, niin sitten juoksen alkoon. Ei tällanen ahdistuksessa eläminenkään terveellistä ole. Sitä paitsi olen ollut jo melkein kaksi viikkoa selvinpäin. Jotenkin alkaa tuntua koko alkoholi täysin triviaalilta ongelmalta. Pahempiakin löytyy, joten miksi stressata tästä.

38

Älä juokse alkoon. Se ahdistus menee ohi. Jos nyt juot ahdistus siirtyy vain eteenpäin sekä muuttuu morkkikseksi juomisesta. Kaksi viikkoa on hyvä alku, jatka pliis.
Oletko etsinyt korvaavaa tekemistä? Ulkoilua, käsitöitä, joogaa, mikä ikinä sinusta tuntuu hyvältä? Entä ystävät jotka tukevat sinua, onko sellaisia?
Päätä ettet tänään juo, pystyt kyllä.

39

Ei mulla ole aikaa tai mahdollisuutta tehdä mitään kivaa. On vaan deadlineja, jotka lähestyy koko ajan ja uusia ongelmia ja hoidettavia asioita, jotka vaan lisääntyvät koko ajan. Kun saat yhden asian hoidettua, on kolme uutta jonossa. Sitten on pysyviä ahdistavia asioita, joille en voi mitään. Kaipaan niin kovasti lomaa omasta elämästäni. Tekisi mieli vaan jättää koko korttitalo sortumaan keskenään ja lähteä pois.
Mä en tajua miten mun elämä voi mennä monimutkaisemmaksi koko ajan. Aina kun tulee sellainen hetki, että tuntuu ettei selviä enää yhtään isommasta kuormituksesta niin jostain sitä paskaa valuu päälle vielä vähän lisää. En mä sit tiedä et kestänkö mä muka loputtomasti tätä paskaa vai tuleeko se mun raja vastaan sitten oikeasti joskus? Koska se lopullisesti tai edes hetkeksi lähteminen ei ole vaihtoehto niin se alkoholin tuoma kokovartalopuudutus on aivan helvetin vetävä idea.

Olen huomannut kuitenkin, että selvinpäin on kivaa niin kauan kun elämä on jotenkin hallinnassa. Tämä johtaa hassuun paradoksiin kun elämänhallinta heikkenee alkolla ja saadakseen sen takaisin pitäisi olla selvinpäin. Tosin mun ongelmat ei kyl johdu alkoholista vaan ihan muista jutuista. Ja alkoholilla voisin ehkä jotenkin yrittää säilyttää mielenterveyteni. Olen nimittäin päässyt stressaamisessani niin pitkälle etten meinannut saada viime yönä unta. Se ei ole kivaa ja ikinä ennen ei ole niin käynyt, joten ilmeisesti tämä liian pitkään selvinpäin olo ei vaan sovi mulle tässä elämäntilanteessa. No katsotaan illalla miltä tuntuu kun duunit on hoidettu, että tekeekö mieli avata pullo vai olenko jo vähän rauhoittunut tästä mun stressivitutuksesta.

40

Juomisesi on kertomasi mukaan sillä tasolla, että kahden viikon juomattomuuden perusteella ei kannata johtopäätöksiä tehdä. Pidä puolen vuoden tauko ja kuulostele asiaa uudelleen. Myös itselläni mikään koskaan ei johtunut alkoholista vaan jostain ihan muusta. Moni asia on kuitenkin muuttunut parempaan suuntaan, saatuani etäisyyttä alkoholiin.