Onnittelut tipattomasta vkonlopusta😊
Onko sinulla suunnitelmissa lähteä nyt heti siis vähentelemään? Ymmärrän että on hiukan hankala paikka näin alkuun mikäli oli tarkoitus olla täysin ilman jonkun aikaa.
1 tykkäys
Moi Epione!
Onpa jännä, että niin samanlaisia polkuja ollaan kuljettu alkoholin kanssa. Mielenkiinnolla seuraan ketjuasi. Tsempataan toisiamme eteenpäin tällä kivisellä tiellä!
Olin kypsytellyt ajatusta ongelmasta omassa päässäni jo todella pitkään, ennen kuin kaverini asian otti esille. Aika ja paikka sattui olemaan oikea, pitkä vuodenvaihde monine kosteine juhlineen takana ja jonkinlainen totaalinen kyllästyminen juomiseen. Aiemmin en ole tämän kaverin (ja muiden porukkaan kuuluvien kanssa) juuri puhunut alkoholinkäytöstä. Usein kun on tavattu, siihen on kuulunut melkoinen määrä viiniä ja yleistä hauskanpitoa. Mutta nyt kun juteltiin tämä kaveri kertoi itse käyttävänsä n. kerran kuussa alkoholia ja eilen toinen kaveri sanoi, että ei välttämättä edes kuukausittain juo. Eli nämä meidän kosteat näkemiset ovat saattaneet olla heille ainoita alkoholinkäyttökertoja kuukaudessa / kahdessa kuukaudessa. Itselle se on ollut vain yksi muiden joukossa. Ja kun heille avasin omia käyttökertojani ja määriä, eivät todellakaan vähätelleet asiaa. Se on varmasti kuten @Epione kuvasit, että ne kaverit, jotka itsekin juovat paljon, vähättelevät ongelmaasi oikeuttaakseen oman juomisensa.
4 tykkäystä
No jotain tällaista olin ajatellut. Yhtään ei tällä hetkellä tee mieli juoda, ei ole oikeastaan tehnyt missään vaiheessa tätä huimaa kohta 9 päivän tipatonta jaksoa. Mutta tilanne voi olla toinen reissun päällä. Sen olen päättänyt, että iltapäivällä/ alkuillasta menen ainakin alkoholittomilla, jotta mahdolliset käyttömäärät eivät nouse korkeiksi. Ja se, että seuraavana päivänä pitää todellakin päästä aamupalalle nauttimaan eikä yökkäilemään!
1 tykkäys
Kiitos!
Tarkoitus oli lähteä heti vähentämään/olla jonkin aikaa täysin ilman alkoa, en jotenkin tajunnut päätöstä tehdessä, että varattu reissu tulee niin nopeasti. Tosin onhan tämä jo tähän asti ollut vähentämistä, kun en näin pitkää tipatonta ole ainakaan vuoteen onnistunut pitämään. Perjantaihin saakka ihan varmasti mennään nollalinjalla. Jos reissussa tulee jotain otettua, niin sen jälkeen nollalinja jatkuu ja tavoitteena olla ainakin kuukausi täysin ilman.
1 tykkäys
Ehdottomasti on ollut vähentämistä ja kannattaa olla ylpeä itsestään😊 Jokainen tipaton pvä on tärkeä.
Pystyn juuri asettumaan tuohon tilanteeseen. Osaan kuvitella (tai siis tiedän) että itsellänikin vastaavassa tilanteessa ja matkan kohdassa ruksuttaisi että mitähän tässä nyt teen.
Omalla kokemuksella polun suuntaa ja ymmärrystä ohjaavat kuitenkin myös muut “tapaukset” kuin pelkkä tipattomuus. En siis rohkaise tässä ketään mihinkään, mutta havaintona.
Pidä kiinni omista pohdinnoistasi, ne ovat tärkeitä. Sinulla on avaimet ongelman ratkaisemiseen ja ne löytyvät kyllä.
Sinulla on hyvä suunnitelma. Tuo aamupalan hyvä olotila on oiva tavoite😄
2 tykkäystä
Kiitos Elea!
Samaa mieltä ehdottomasti, että jokainen tipaton päivä ja aamu kun herää ilman pöhnää ovat todella tärkeitä. Ja kiitos tuosta havainnosta, tosiaan kyse ei ole pelkästä tipattomuudesta, vaan paljon isommasta matkasta irti alkoholin liikakäytön syövereistä. Pohdittavaa todella riittää, mutta olen huomannut, että sitäkin pystyy tekemään paljon paremmin ilman alkoholin sumuverhoa.
Ja ihan toisesta asiasta. Työterveyslääkäri soitti juuri ja pitäisi mennä labroihin. Itse niitä pyysin, mutta nyt kun lähete tuli niin hirvittää suorastaan. No ei auta kuin varata aika mahdollisimman pian.
2 tykkäystä
@Linda1 Olen Sinua aikalailla vanhempi, mutta tässä kohtaa sanon, että todella hienoa että olet havahtunut ajoissa. Hienoa on myös, että on ystäviä joiden kanssa olet voinut keskustella asiasta rehellisesti ja jotka ovat tukenasi. Itsellä alkoholinkäyttö on nyt siinä pisteessä, että ei ole muita vaihtoehtoja kuin lopettaa kokonaan. Monta kertaa on tullut yritettyä, mutta ns maailma on ollut liian masentava ympärillä - kun alkoholi vie tarpeeksi pitkälle sitä ei itse ymmärrä, että itsessään se alkoholi vie kaiken värin ja ilon elämästä. Jos tulee juomishimoja toimii itsellä pysähtyminen asian äärelle. Mietin mitä tapahtuu, jos nyt annan periksi ja juon. Miltä minusta tuntuu seuraavana aamuna? Pidän myös huolta, että en ole nälkäinen, väsynyt tai kiukkuinen, jos teen päätöksiä alkoholiin liittyen. Kun perustarpeet on tyydytetty on paljon helpompi ajatella selkeästi ja kelata filmiä eteenpäin. Myös raittiuden positiivisten vaikutusten kirjoittaminen ylös auttaa. Ihan ekana raittiuspäivänä ja ekoina viikkoina tämä voi tuntua huteralta, mutta kuten täälläkin moni jo pidemmällä raittiudessa oleva on todennut, olo muuttuu vahvemmaksi ja paremmaksi päivä päivältä. Näen sen muutoksen jo täällä omissa kirjoituksissani. Aluksi sitä on hyvinkin epävarma tuleeko aina tuntumaan tältä. No ei tule. Raittius vahvistuu ja olo menee parempaan suuntaan kun taas juovana kaikki menee vain päin helvettiä. Jos mikään ei muutu - mikään ei muutu. Toivon Sinulle kovasti tsemppiä. Tänne on todella ilo kirjoittaa ja saada tukea muilta.
4 tykkäystä
Kiitos ihanasta ja tsemppaavasta kirjoituksesta! Ja hyvistä vinkeistä juomisajatusten iskiessä. Eilen juuri huomasin, miten ennen illallista tuli tunne, että nyt voisi ottaa viiniä. Mutta kun sai syötyä vatsan täyteen ja pari palaa suklaata päälle, koko ajatus oli tipotiessään.
Olen tässä miettinyt, miksi en havahtunut vieläkin aiemmin, tai olinhan tavallaan jo havahtunut, mutta se vaati ulkopuolisen, eli ystävän huolen, jotta asiat alkoivat edetä oikeasti. Tämä 10 päivää ilman alkoholia on jo osoittanut sen, että alkoholi oli alkanut minultakin viedä ne värit ja ilot elämästä. Ei kokonaan, mutta aika ajoittain hyvinkin vahvasti. Ajattelin, että en vaan ole toipunut siitä työuupumuksesta vieläkään, mutta kyllä se on tuo alkoholi, joka sitä alavirettä on vahvimmin pitänyt yllä. Pitääkin nyt alkaa kirjoittaa näitä havaintoja ja tuntemuksia päiväkirjaan.
Tsemppiä ja kaikkea hyvää sinulle @kaaosteoria66 matkallasi! Olet lueskellut kirjoituksiasi ja olet tehnyt jo valtavasti työtä ja havaintoja raittiuden eteen.
3 tykkäystä
@Linda1 se on itselläkin juuri näin. Nälkään on monta kertaa tullut otettua etkoja viinillä, sitten ei enää ruokakaan ole maistunut niin hyvältä ja on tullut otettua lisää viiniä. HALT - hungry, angry, lonely, tired - nälkä, kiukku, yksinäisyys ja väsymys - ne ovat monilla ne suurimmat triggerit, jotka laukaisevat tarpeen juoda. Itsellä tuo nälkä ja kiukku tai turhautuminen ovat olleet ne pahimmat. Siksi työpäivän jälkeen on ollut niitä vaaranpaikkoja. Nyt katson, että en lähde tuhottoman nälkäisenä töistä - juon vaikka ison lasin vettä ja nappaan pari pähkinää, jotta pääsen pahimman yli. Se on auttanut. Olen myös itse ajatellut vähän suruissanikin tuota, että miksi en havahtunut aiemmin, mutta olen nyt ymmärtänyt sen, että jokaisella on se oma aikansa raitistua. Toisille valitettavasti tulee hauta eteen ennen, jos asiat luisuvat liian pitkälle, mutta niin kauan kun on joku tolkku on toivoa. Kannattaa pyytää apua. Aika harva pärjää yksin.
2 tykkäystä
@kaaosteoria66 juurikin tuo mitä kirjoitit viestisi loppuun, harva pärjää yksin. Ja se kai lopulta minunkin “muurin mursi”, että ystävä otti asian puheeksi. Ja huomasin, että asiasta voi puhua ja ei tarvitsekaan pärjätä yksin.
Pieni päivitys viikonlopun reissusta, joka ei mennyt ihan niin kuin olin suunnitellut alkoholin osalta. Lauantaina tuli juotua monella mittapuulla liikaa. Toisaalta tavoite aamupalle pääsystä hyvissä voimissa toteutui myös sunnuntaina, mutta silti olo oli puolipäivää pöhnäinen ja harmitti, että en pysynyt ns. kohtuudessa juomien kanssa. No nyt alkaa taas jo ajatus luistaa ja kokonaisuudessaan reissu oli kuitenkin onnistunut ja meillä oli miesystävän kanssa hyviä keskusteluja ja pitkästä aikaa tosi hauskaa kahdestaan. Nollapäivät jatkui heti reissun jälkeen ja nyt tavoitteena pitää kuukausi täysin tipatonta.
2 tykkäystä
Samoja ajatuksia täällä. Olin tahollani vähentänyt alkoholin käyttöä jo monta vuotta, mutta silti piti tulla tietty konkreettinen pysähtymisen hetki, joka vaati minua kohtaamaan asian ja tekemään tietoisen raittius- / vähentämispäätöksen. Olen todella iloinen, että se hetki tuli.
Plinkistä on ollut itselleni aivan valtavasti tukea. Olen jopa ollut yllättynyt, miten merkittävä tämä resurssi on, ja samalla hyvin vaivaton.
2 tykkäystä
Juuri tuo, minäkin olin miettinyt vähentämistä aktiivisesti jo reilusti yli vuoden ja välillä siinä jollain tasolla onnistunutkin. Mutta ennen kuin tuli ns. totaalinen pysäytys ystävän huolesta, en ollut saanut asiaa onnistumaan. Ja koen samoin, että jonkinlainen päätös siinä on tehtävä. Ja nyt se on tehty.
Olen samaa mieltä, että tänne Plinkkiin kirjoittaminen ja muiden tarinoiden lukeminen on valtava tuki ja apu! Kiitos kaikille kanssakulkijoille siis!
Nyt huomaan myös tosi konkreettisesti, miten viikonlopun alkoholinkäyttö vaikuttaa mieleen ja olotilaan, kun oli sitä ennen ehtinyt olla jonkin aikaa ilman alkoholia. Maanantai meni aika sumussa, vaikka sain kyllä melko vaativatkin työhommat hoidettua. Tiistaina alkoi vähän helpottaa, mutta silti olo oli nuutunut ja ei oikein jaksanut innostua mistään, piti vain suorittaa päivä läpi. Eilen oli muuten hyvä päivä, mutta en saanut nukutuksi ti - ke välisenä yönä kuin 4,5 tuntia, mikä on mulle jo tosi huono yö. Silti jaksoin eilen käydä salilla ja tehdä ruokaa töiden jälkeen, koska ei ollut alkoa mukana huonoissa yöunissa. Jos olisin tiistaina juonut ja nukkunut vastaavan määrän, eilisestä ei olisi tullut mitään. Viime yönä nukuinkin sitten melkein 9 tuntia ja nyt olo on tosi hyvä. Kirjoittelin itselleni päiväkirjaankin nämä fiilikset, jotta voi sitten lukea niitä sieltä, jos alkaa viinihammasta kolottaa. Ja varmasti sitä jossain vaiheessa alkaa kolottaa.
Kävin eilen työterveydessä seurantakäynnillä ja oli kiva, kun en saanut täystyrmäystä vaikka kerroin rehellisesti juoneeni viikonloppuna. Päinvastoin sain kannustusta, että olin pystynyt olemaan vajaa pari viikkoa kuitenkin ilman. En todellakaan uskonut, että työterveydestä saatava tuki voisi olla näin “lempeää”. Kahden viikon päästä taas uusi käynti ja sain tähän väliin myös “kotitehtäviä”. Nyt kohti raitista viikonloppua! Siihen pitää vielä kyllä valmistautua ja suunnitella tekemiset.
5 tykkäystä
@Linda1 Sinulla on fiksu työterveys. Onnittelut siitä. Ei tämä sillä parane, että soimataan ja lyödään maanrakoon vaan kannustamalla ja opettamalla havainnoimaan oikeita asioita.
2 tykkäystä
Jäänyt nyt kirjoittelut vähemmälle. Viime viikonloppu meni melko kivuttomasti ilman alkoholia. Olin järjestänyt tosi paljon kaikenlaista tekemistä (jälkeenpäin ajateltuna liikaa), lauantaina kävin salilla + jumpassa, kaupungilla kahvilla ystävien kanssa ja shoppailemassa (mistä en yleensä tykkää). Sunnuntaina ystävän kanssa syömässä ja lenkillä ja vähän siivoilin, huh ehkä vähän vähempikin olisi riittänyt 
Mutta kaiken tämän seurauksena alkoholi ehti käväistä mielessä vain lauantai-iltana, kun olin olin tulossa kotiin kaupungilta. Kävelin lähibaarin ohi ja siinä hetkessä tuli olo, että ah kylmä olut tekisi terää. Mutta eipä mitään, jatkoin matkaa ja kotona ajatus oli jo unohtunut.
Nukuin la-su ja su-ma melko huonosti ja eilen fiilikset oli alamaissa. Huomasin, että myös alkoholi pyöri enemmän mielessä. Mietin, että milloin sitä joisi vai joisiko jne. Teki myös tavallaan mieli suunnitella juomista, kun oli olo, että mikään ei oikein jaksanut innostaa. Kävin kuitenkin kevyessä jumpassa alkuillasta ja mieliala vähän kohosi, illalla ei tehnytkään enää yhtään mieli alkoholia. Viime yönä sain kuitenkin tarpeeksi unta ja tänään ihan eri meininki. Voi olla, että tämä treenimäärän lisääminen vaikuttaa myös uniin, käy vähän ns. ylikierroksilla. Mutta tulipa raitis viikko viime viikosta ja näillä jatketaan.
7 tykkäystä
No just just. Mennyt aika hyvin vähentäminen, mutta viime viikonloppuna ei sujunut suunnitelmien mukaan. Tai en tiedä, oliko edes suunnitelmia ja annoin vaan mennä. Perjantaina vielä kohtuudella viiniä puolison kanssa, mutta lauantaina tuli juotua liikaa. Yhdessä lauantainakin ensin tissuteltiin ruokaa laittaessa, mutta jostain syystä mun annokset nousi ihan huikeisiin lukemiin ja olin loppuillasta ihan tillin tallin, nukahdin sohvalle jne. Eilen oli kauhea olo, koska iski vielä flunssa siihen päälle. Ja morkkis hirveä. Eilen tunnistin myös sen, että siihen morkkikseen on varmasti useasti tullut juotua. Joku ääni mun sisällä huuteli, että ota vähän sidukkaa sieltä jääkaapista niin olo paranee / mieliala kohenee. Tähän en kuitenkaan ryhtynyt, vaan vesi ja vichy-linjalla eilinen.
Koitin myös ruotia syitä, mitkä saivat korkkaamaan perjantaina, koska ei oikeastaan tehnyt edes mieli. Mutta sitten kun lähdin sinne kauppaan ja Alkoon ja “annoin luvan” itselleni, niin suu alkoi kyllä napsaamaan. Yksi syy, jonka tunnistin oli ahdistus. Pyysin perjantaina aamupäivällä miesystävää mun luokse ja vastasi kiireessä kesken työpäivän vaan, että “katotaan”. No tästä päättelin, että ei ole tulossa ja että kai mä sitten lauantaina kiikutan itseni ja tavarani taas hänen luokseen. Ja ahdistuin. Siitä, että mä olen aina se, joka suuntaa hänen luokseen. Pakkaan, matkustan (no ei ole kuin 45 min matka, mutta kuitenkin) ja siirryn takaisin omaan kotiin. Noh, tämähän päättyi kuitenkin niin, että miesystävä tuli perjantaina illalla mun luo ja lauantai-aamuna sanoi, että ei ole kiire kotiin, voisi olla sunnuntaihin saakka. Lauantaipäivä oli tosi kiva, käytiin kaupoilla, lenkillä ja laitettiin ruokaa. Jostain kumman syystä kuitenkin sitten join lauantaina liikaa…
Muuten on mennyt kyllä ihan hyvin, en ole juonut arkisin enkä yksin ollessani. Ehkä näistä pitää ammentaa voimaa ja jatkaa vaan eteenpäin.
1 tykkäys
Mulla oli aikoinaan mieskaveri, jonka kanssa tuli viikonloppuisin tissuteltua. Se oli mukavaakin, mutta määrät kasvoivat kieltämättä välillä suuriksi. Nyt kun olen itsekseni, ei perheen sisäistä painetta juomiselle ole. Varmaan joisin enemmän, jos minulla olisi kumppani joka tykkäisi lipitellä.
Joo näinhän se on, että kynnys on matalampi, jos toinen juo vieressä. Olen kyllä pystynyt olemaan juomattakin näissä tilanteissa, mutta onhan se haastavampaa kuin yksin ollessa. Miesystävällä ei yleensä mene juurikaan hommat yli vaan osaa lopettaa juomisen, ei ole aamulla oloja jne. Mulla sitten taas välillä lipsahtaa oikein huolella. Nyt on kyllä sellainen itsesääli/väsymys/flunssaolo, että ei tiedä miten päin tästä nyt pääsisi taas ylös. Pitäisi varmaan puhua vielä enemmän tästä mun vähentelystä (tai sen yrittämisestä) puolison kanssa…
Ehkä voisit haastaa puolisoasi mukaan talkoisiin. Vaikka hän ei käytön haitoista kärsisikään, tekee vähentäminen yleensä hyvää meille kaikille. (Hän saattaa myös vähätellä olojaan, mene ja tiedä.)
Leuka pystyyn! Ota viikonloppuinen kokemuksen kannalta. Viisaampana eteenpäin
1 tykkäys
@Linda1 Hei, jotenki pystyn samaistua tilanteesi. Itselläni ei tuo arkijuominen ole ollut kuvioissa, koska olen aina tiedostanut, että se ei jäisi siihen yhteen vaikkakin joskus seki on onnistunut. Tosin jos ollut jotain työpaikan illanistujaisia tms arki-iltana, niin silloin ikäänkuin antanut itselleni luvan juoda ku muutki niin tekee. Viikonloput mennyt nykyisin kaikki alkoholin parissa ja usein jopa molemmat päivät. Nyt vasta havahduin tilanteeseen ja päätin aloittaa vähentämisen ja olla pitemmän aikaa juomatta. Mitenkäs sulla on viikonloput mennyt? Oletko pystynyt olemaan juomatta? Huomaako vireystilassa tai mielessä jotain muutoksia?
@Olga Tämän mäkin pystyn allekirjoittamaan. Ex-naiseni oli kova juomaan ja viikonloppu reissut meni alkon parissa, lauantait alkas usein oluella. Vaikka tästä yritin sanoaki, että olen väsynyt siihen juomiseen ja pettynyt ku aina pitää viikonloput ja reissut täyttää alkoholilla, niin jostain syystä sitä ei vaan osannut/pystynyt laittamaan stoppia tai tekemään sitä lopullista päätöstä vaikka joskus kyllä hänen kanssa “yritettiinki” olla ilman alkoholia, joka onnistui hetkenaikaa. Kait se on se seura sitte, että kynnys on hyvin matala sitte itteki sortua siihen ja usein ainaki itse olen ajatellut niin, että miksen minäki voi juora ku noi muutki kerta voi, enhän minä nyt voi olla huonompi tai erilainen kuin muut.